Nimi:	Classic Angel RR	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Oresama VRL-02753, Brises
Rotu:	Paint horse	Painotus:	Lännenratsastus
Säkäkorkeus:	159cm	Meriitit:	Ei vielä
Syntynyt:	12.03.-12 (25v)

Kuvagalleria

© tulossa

Luonteesta

Angelin elämässä on ollut useita vaiheita. Alun alkaen se on ollut mahdoton, aidoista karkaileva hirviövarsa. Uhmaiässä se koetteli kaikkien hermoja, ja teininä keikisteli oreille. Kun se aikuistui, siitä tuli loistava kilparatsu, ja kisaeläkkeellä kiva harrastelukaveri. Hetken Angel oli siitostammakin. Nyt kaikki nuo elämänvaiheet ovat takanapäin ja Angelista on tullut harmaaturpainen, välillä kiukkuinen ja kipeä, mutta yleensä kepeä ja ylevä mummeli.

Angelia pitää hoitaa juuri oikein, onhan se reumaattinen mummeli ja tietää parhaiten. Vaikka se kesti nuorempana kovakouraistakin käsittelyä, nyt sen iho on herkkää ja kavioita särkee välillä. Siksi sitä on hoidettava hellästi ja rytmikkäästi, muuten se antaa kavioniskujen puhua! Hoitaja on sääret hellinä, ellei harjaa hellästi, kiireettömästi ja rauhassa.
Nuorempana Angelin kanssa ei ollut mitään satulointi- tai suitsintaongelmia, vaan se oli jo valmiina töihin ja antoi mielellään varustaa itsensä. Nykyään sillä ei oikeastaan edes ratsasteta, mutta viimeiset satulointikerrat ovat olleet hirveitä. Angel ei halua enää hommiin, onhan se jo osansa tehnyt. Tämän se näytti viimeisellä kertaa puremalla hoitajaa kipeästi käsivarresta satuloinnissa, ja sen jälkeen pukittamalla satulan selästään. Satulointi jätettiin siihen: ei Angelin enää tarvitsekaan tehdä töitä.

Angel on nyt kokonaan eläkkeellä ratsastuksesta, mutta nuorena se oli aikamoinen menijä! Se oli kiltti ratsu, totteli ihan ketä tahansa ja teki kaiken aina niin hyvin kuin osasi. Se oli herkkä avuille, vaan ei ylitulkinnut niitä. Western trail oli sen mielestä hauskaa, eikä se koskaan pannut pahakseen pleasureharjoituksiakaan. Maastossa tamma oli varmajalkainen ja peloton kaveri. Kunto sillä oli hyvä. Se jaksoi monta tuntia tilan töissä isännän ratsuna, ja vielä parikymppisenäkin se päihitti kestävyydessä parhaassa iässä olevat tammakaverinsa.
Nykyään Angelin polvinivelet ovat kuitenkin jo löysät, selkä on kuopalla ja hampaitakin särkee. Enää siitä ei ole ratsuksi, vaan on se eläkepäivänsä totisesti ansainnut.

Angel viettää melkein kaiken aikansa pihatolla. Siellä se hallitsee omaa eläketammojen laumaansa täysin suvereenisti. Angelille ei kukaan käy isottelemaan, joten ei sen tarvi taistella asemastaan. Muut kyllä väistävät sitä. Tamma onkin kunnioituksen ansainnut. Mahdollisen uhan havaitessaan se ei pakene, vaan käy tarkistamassa tilanteen. Se ei kadehdi heiniä muilta, vaan katsoo että heikoimmatkin saavat syödäkseen. Varsoja, olivatpa ne sen lapsenlapsia tai aivan vieraita, se pitää silmällä emätammojen ottaessa nokosia.

Suvusta

Primal Scream paint, 165cm WRJ-I, YLA2	The Howl paint, 165cm, evm.	The Yell paint, 165cm, evm.
		The Felicity paint, 160cm, evm.
	Primal Princess paint, 164cm, evm.	Royal Villain paint, 159cm, evm.
		Prima Ballerina paint, 163cm, evm.
Classic Baby paint, 155cm WRJ-I, YLA3	Championship paint, 157cm, evm.	Nice Game paint, 155cm, evm.
		Forbidden Felicia paint, 159cm, evm
	Classic Chardonnay paint, 154cm, evm.	Luxus Life paint, 159cm, evm.
		Classic Lady paint, 152cm, evm

Primal Scream on yksi Brisesin ensimmäisistä kantaoreista. Sen kasvatti 2011 Tanya's -siittola ja ori siirtyi Brisesiin suoraan emänsä alta. Primal Scream tuli alun perin työskentelemään tilalla, mutta sen kyvyt olivat poikkeukselliset. Sen emäntä vaati että se saisi kokeilla rajojaan oikeilla kilpakentillä, ja niin Primal Scream kiersi vuodet 2012 ja 2013 ulkomailla asti kilpaillen aikansa huippuja vastaan. Jo ensimmäisellä kaudellaan 2012 sijoittui melkein 40 kertaa, joista neljä sijoitustaan se kamppaili maailman huippuja vastaan WRJ-Cupissa. Primal Screamin pää kesti paineet hyvin, ja vaikka tämä suurikokoinen ori onkin ollut aina riehakkaan iloinen, se sai käytöksestään myös julkisuudessa pelkästään hyvää palautetta.

The Howl sai nimensä kulttirunon The Howl mukaan. Howl ei todellakaan ollut mikään raggari kuten runon tuntevat kuvittelevat, vaan pikemminkin runoratsu. Ori oli Tanya'sin siitosori vanhoihin päiviinsä asti, ja sen varsoista tuli käyttöhevosia, paitsi Primal Screamista, joka on kilpahevonen. The Howl itse teki kyllä töitä Tanya's -tilalla, mutta vaikka se taitava olikin, oli se liian hyvä periyttäjä jotta arkinen loukkaantumisriski olisi kannattanut ottaa antamalla orin työskennellä kuin muut hevoset. Hyväkuntoisena ja vaalittuna 165-senttinen Howl elikin pitkän, terveen elämän, ja sen saavutukseksi on mainittava lähes sata erehdyttävästi isänsä näköistä varsaa kymmenien eri tammojen kanssa.
The Yell oli muutaman hienon varsan isäori ja kyvykäs käyttöhevonen kotitallillaan Espanjassa. Tämä 165-senttinen ori palveli koko 22 vuotta kestäneen elämänsä työmiesten kanssa pikemminkin kärsivällisyyttä kuin nopeutta vaativissa tehtävissä. Se ruunattiin muutaman tamman astumisen jälkeen jotta sen valmiiksi mukavasta luonteesta tulisi vieläkin tasaisempi ja nöyrempi. Kevyt ja kestävä The Felicity pärjäsi tilan töissä niin hienosti ja oli niin korvaamaton apu päivittäisessä elämässä, että sitä ei meinattu malttaa astuttaa, koska sitten se tarvitsisi äitiyslomaa. Isäntä sai kuitenkin lopulta tahtonsa läpi ja Felicity sai varsan, upean The Howlin. Parin vuoden jälkeen yritettiin uudelleen, ja tamma tulikin kantavaksi. Se kuili synnyttäessään kaksosvarsoja. Itse varsoista molemmat jäivät henkiin ja olivat yhtä hienoja kuin emänsä. The Felicity oli terve, reipas, kiltti ja vieläpä kaunis.

Primal Princess napsi varsanäyttelyistä lähtien ykköspalkintoja kauneutensa puolesta niin halterissa, tavallisissa näyttelyissä kuin söpöyskilpailuissakin. Se oli rakenteeltaan upea, värityskin oli täsmälleen rotumääritelmän mukainen. Erityisen Primal Princessistä teki sen kuvioinnin täsmälleen symmetrinen ja esteettisesti komea muoto. Muissa lajeissa Princess ei kilpaillut, koska sen työtä oli olla erään nuoren naisen ensimmäinen oma hevonen ja paras ystävä. Kiltti Princess sopi osaansa luonteensa puolesta täydellisesti
Varsinkin pikkulapsia Royal Villain pelotti. Sen toinen silmä oli vaaleansininen ja toinen tummanruskea. Se oli käytännössä musta, paitsi valkoisesta laikusta toisen silmänsä ja korvansa ympärillä. Se näytti merirosvolta ja huligaanilta, mutta oikeasti se oli vain komea, väärin perustein tuomittu kiltti yleisratsu. Villain kilpaili muutaman kerran kyllä, ja sen menestys oli keskinkertaista. Jalostukseen sitä käytettiin paitsi luonteen, myös perin erikoisen ulkonäön takia. Varsoista tuli kyllä kilttejä, mutta yksikään ei muistuttanut ulkonäöllisesti isäänsä.

Prima Ballerina eli tapahtumientäyteisen elämän. Varsana se sai emältään jonkin tavallisen, aikuiselle hevoselle vaarattoman taudin, joka hidasti sen kehitystä. Riina oli valmis koulutukseen vasta viisivuotiaana, mutta oppi nopeasti alkeet ikätovereiden tehdessä jo töitä kotitilalla. Tamma keräsi ihmisten sympatiat puolelleen vaikean alkunsa vuoksi, joten sen kanssa vietettiin enemmän aikaa kuin muiden kanssa. Siitä tuli rohkea ja kaiken nähnyt kun se oli parhaassa iässään, ja se pääsi kilpakentille välillä töistään. Western riding, pleasure, trail ja horsemanship olivat kaikki Riinalle kovia sanoja, ja kaksitoistavuotiaana kilpailut lopetettuaan se palasi kotiin palkittuna ja juhlittuna, kahden varsan emänä. Vanhanpuoleinen neiti varsotettiin vielä kaksi kertaa uudelleen, ja kaikki neljä varsaa ovat oikein hienoja tapauksia. Vanhana, siitosuran jälkeen Riina matkusti parinsadan kilometrin päähän lemmikkihevoseksi, vaikka omistajana säilyikin papereissa alkuperäinen isäntä. Vanhoilla päivillään Riina harrasti mm hevosuintia, suunnistusta, kevyitä vaelluksia ja veti pikkulapsia markkinoilla pienellä kärryllä. Riina kuoli 31-vuotiaana.

Classic Baby on ehdottomasti Brisesin ensimmäisten toimintavuosien parhaita tammoja, ja yksi tallin viidestä ensimmäisestä kantatammasta. Sen kilpasuoritukset ovat ilmiömäiset. Tamma sijoittui pelkästään ensimmäisenä kilpavuotenaan, 2012, hieman alle 80 kertaa. Tulos oli niin huikea, että omistajat päättivät vetää ratsun pois radalta vuonna 2013 kun se oli kilpaillut vasta pari kuukautta seuraavaa kauttaan. Classic Babyn terveyttä haluttiin varjella jotta siitä tulisi hyvä siitostamma. Ja niin siitä tulikin. Se periyttää säyseää luonnetta, ryhdikästä ulkomuotoa ja loistavaa kilpaviettiä. Classic Babyn jokainen varsa on ollut mestari omalla alallaan. Classic Babyn omimmat alat ovat western riding ja versatile horse, joskin se osaa hyvin myös trailia ja reiningiä. Halter-luokissa tamma on kisannut lähinnä huvikseen, mutta menestystä se on niissäkin niittänyt.

Championship on pelkästään kilpailukäyttöä varten kasvatettu ja opetettu lännenhevonen. Kyvykäs se olikin, ja voitti kymmeniä kilpailuita pitkällä urallaan. Se sai myös laatuarvostelupalkinnon lännenratsastuksesta ja jälkeläistensä perusteella. Koko elämänsä aikana hevonen astuikin tammoja vinhaan tahtiin, ja eläviä varsoja syntyi 90. Niistä noin puolet lähti kilpailemaan ja puolet käyttöhevosiksi töihin. Molemmat puoliskot menestyivät hommissaan oikein hienosti. Championship periytti kaunista väritystä, leppoisaa luonnetta ja lännenhevosen kykyjä.
Kevyt, 155cm korkea Nice Game oli alun perin töissä kotitilallaan ihmistensä oikeana kätenä, mutta sitä kokeiltiin viedä lännenratsastuksen eri lajien kilpailuihin sen ollessa kahdeksan. Yllättävä menestys lennätti Nice Gamen yhä uusiin kilpailuihin, ja se teki aina parhaansa. Menestyksestä kertoo yhdeksän cup-sijoitusta ja laatuarvostelupalkinto. Eläkkeelläkään Nice Game ei enää palannut töihin, joissa se oli kyllä ollut hyvä, vaan siitä tuli arvokas siitosori.
Hennonruskeilla läiskillä varustettu Forbidden Felicia eli elämänsä suurella kilpatallilla seuranaan lähinnä englantilaiseen tapaan meneviä puoliverisiä. Englantilaisittain Feliciallakin ratsasteltiin, ja se meni esteitä ja koulua keskinkertaisella menestyksellä. Puoliverisiä se ei peitonnut, mutta keräili kuitenkin sen verran sijoituksia että se astutettiin muutamaan kertaan alueen parhailla oreilla. Felicialla on neljä varsaa, kaikki huippuoreista, ja kaikki neljä ovat olleet loistavia kilparatsuja lähinnä lännenratsastuksen lajeissa.

Classic Chardonnay -tamma on se hevonen, jonka nimi tulee aina muistaa, kun puhutaan painteista. Se on 154cm korkea, ulkonäöltään melko keskinkertaisen oloinen, mutta kun sen selässä istuu, huomaa heti millainen tähti se on. Chardonnay koulutettiin tilan töihin, ja tavallisina arkipäivinä se treenasi tavallisessa työssään kaikkea muuta kuin tavalliseksi kilparatsuksi. Ratsu oli huipulla viisivuotissyntymäpäivästään yhdeksänvuotiaaksi asti, ja sen suosikkilajit olivat trail, keyhole race ja pleasure. Kilpailuiden jälkeen ratsusta tuli siitostamma. Se sai palkinnot westernjaoksen laatuarvostelusta, yleislaatuarvostelusta ja myöhemmin jälkeläislaatuarvostelusta.
Hyvärakenteinen Luxus Life oli Bensenville Ranchin töissä arvokas hevonen, ja vanhempana tilan oma siitosori. Se oli luonteeltaan uskomattoman tasainen ja nöyrä. Orista ei suotta yritetty kilparatsua. Se menehtyi jo 17 vuoden iässä liukastuttuaan pahasti ja rikottuaan siinä rytäkässä polvensa.
Pieni, kevyt ja nopea Classic Lady hakkasi kilpailijansa toistuvasti keyhole racessa, pole bendingissä, ja jopa barrel racessa. Sen luonne oli huhujen mukaan liian sisukas ja periksiantamaton rauhallisiin lajeihin, mutta jos olikin, jälkeläisten luonteisiin ei kipakkuus vaikuttanut. Tilan töissä ei Classic Lady ollut yhtä hyödyllinen kuin rauhallisemmat lajitoverinsa, joten siitä tuli yksinomaan kilparatsu ja myöhemmin siitoshevonen.

Jälkeläiset

00.00.-00 o/t. (i. )

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
27.03.-12	Bremen Park	WRJ/Western Riding	2/34
28.03.-12	Bremen Park	WRJ/Versatile Horse	1/15
28.03.-12	Bremen Park	WRJ/Western Trail	4/25
31.03.-12	Bremen Park	WRJ/Reining	3/31
31.03.-12	Bremen Park	WRJ/Western Trail, WRJ-Cup	3/41
01.04.-12	Bremen Park	WRJ/Western Riding	4/34
09.04.-12	Bremen Park	WRJ/Versatile Horse	3/17
10.04.-12	Bremen Park	WRJ/Western Riding	4/26
10.04.-12	Bremen Park	WRJ/Western Pleasure	1/26
10.04.-12	Bremen Park	WRJ/Western Trail	2/28
12.04.-12	Bremen Park	WRJ/Halter	2/23
13.04.-12	Bremen Park	WRJ/Halter	2/23
14.04.-12	Bremen Park	WRJ/Western Riding	4/26
31.05.-12	Malibu	WRJ/Western Riding, WRJ-Cup	5/38
31.05.-12	Malibu	WRJ/Reining, WRJ-Cup	6/56
31.05.-12	Malibu	WRJ/Versatile Horse, WRJ-Cup	3/43
31.05.-12	Malibu	WRJ/Western Pleasure, WRJ-Cup	4/44
31.05.-12	Malibu	WRJ/Western Trail, WRJ-Cup	6/49
12.06.-12	Zurück	WRJ/Halter	2/16
12.06.-12	Zurück	WRJ/Reining	3/32
12.06.-12	Zurück	WRJ/Western Riding	5/31
12.06.-12	Zurück	WRJ/Western Trail	2/38
13.06.-12	Zurück	WRJ/Halter	1/16
13.06.-12	Zurück	WRJ/Western Riding	1/31
14.06.-12	Zurück	WRJ/Western Riding	2/31
15.06.-12	Zurück	WRJ/Reining	2/32
15.06.-12	Arcadia Morgans	WRJ/Western Horsemanship	5/39
16.06.-12	Arcadia Morgans	WRJ/Halter	3/26
19.06.-12	Arcadia Morgans	WRJ/Western Horsemanship	5/39
20.06.-12	Arcadia Morgans	WRJ/Western Trail	1/38
02.07.-12	Zurück	WRJ/Halter	3/22
02.07.-12	Zurück	WRJ/Reining	4/29
02.07.-12	Zurück	WRJ/Versatile Horse	1/15
02.07.-12	Zurück	WRJ/Western Riding	3/24
03.07.-12	Zurück	WRJ/Versatile Horse	3/15
04.07.-12	Zurück	WRJ/Versatile Horse	3/15
04.07.-12	Zurück	WRJ/Western Pleasure	3/22
05.07.-12	Zurück	WRJ/Halter	1/22
05.07.-12	Zurück	WRJ/Western Pleasure	3/22
30.03.-14	Benrir	VMRJ/30km ihanneaika, VMRJ-Cup	1/38, 14p.
26.04.-14	Micram Raceponies	VMRJ/30km ihanneaika	8/10, 3p.
15.07.-14	Scandic Stables	VMRJ/50km nopeus	1/19, 10p.
12.07.-14	Scandic Stables	VMRJ/30km ihanneaika	16/24, 1p.
30.07.-14	Benrir	VMRJ/50km ihanneaika, VMRJ-Cup	16/21, 2p.
15.09.-13	Zurück	WRJ/Halter	3/51
14.03.-14	Zurück	WRJ/Western Pleasure	6/48
15.03.-14	Zurück	WRJ/Halter	1/34
04.10.-14	Zurück	WRJ/Halter	2/43
06.10.-14	Zurück	WRJ/Halter	5/43
06.10.-14	Zurück	WRJ/Western Trail	3/73
19.11.-14	Zurück	WRJ/Western Riding	5/49
21.11.-14	Zurück	WRJ/Versatile Horse	5/33
21.11.-14	Zurück	WRJ/Western Pleasure	3/53
21.11.-14	Stableyard	WRJ/Halter	7/66
22.11.-14	Zurück	WRJ/Western Pleasure	2/53
01.12.-14	Stableyard	WRJ/Reining	6/63
01.12.-14	Stableyard	WRJ/Western Trail	6/68
03.12.-14	Stableyard	WRJ/Ranch Trail	2/64
03.12.-14	Anfarwol Acres	VLRY/E/Western Trail	1/13
03.12.-14	Anfarwol Acres	VLRY/E/Reining	4/13
04.12.-14	Stableyard	WRJ/Halter	7/64
05.12.-14	Stableyard	WRJ/Western Pleasure	2/69
07.12.-14	Anfarwol Acres	VLRY/E/Ranch Trail	3/10
09.12.-14	Zurück	WRJ/Western Riding	4/61
30.12.-14	Claridge Stud	WRJ/Western Pleasure	5/29
06.01.-15	Ascuns Farm	WRJ/Western Trail	6/60
08.01.-15	Ascuns Farm	WRJ/Ranch Trail	3/60
04.02.-15	Zurück	WRJ/Western Riding	2/31
05.02.-15	Zurück	WRJ/Versatile Horse	3/29
05.02.-15	Zurück	WRJ/Western Riding	5/31
06.02.-15	Zurück	WRJ/Reining	2/39
06.02.-15	Zurück	WRJ/Versatile Horse	2/29
07.02.-15	Zurück	WRJ/Reining	2/39
08.02.-15	Zurück	WRJ/Versatile Horse	2/29
20.10.-15	Virtuaalitalli Mustang	WRJ/Western Trail, WRJ-Cup	4/37
30.12.-15	Goldoak Farm	WRJ/Western Riding	2/29
30.12.-15	Virtuaalitalli Mustang	WRJ/Western Pleasure, WRJ-Cup	4/16
30.12.-15	Virtuaalitalli Mustang	WRJ/Western Horsemanship, WRJ-Cup	3/12

Tammikuu 2017 - kirjoittanut Ana (Oresama)
En muista, milloin ratsastin Angelilla viimeisen kerran, koska en tiennyt kerran olevan viimeinen. Tänään kuitenkin yritin ratsastaa sillä. Ajattelin mennä sillä huvikseni kävelemään metsään ja pyysin miehet satuloimaan sen samalla kun satuloisivat työhevosensa. Angel oli kuitenkin toista mieltä. Se antoi harjata itsensä kuulemma äksyn oloisesti, mutta satulaa se ei huolinut. Se upotti talttahampaansa työntekijämme hauikseen ja puri niin, että ihan raavaalta mieheltä huuto pääsi. Satula kuitenkin nostettiin selkään, mutta Angel pukitti sen pois satuloijan vielä painaessa veristä käsivarttaan verenvuodon tyrehdyttämiseksi.
Hevosenhoitaja lähti sairaalaan. Angel lähti takaisin hakaan. Se ei saanut minkäänlaista rangaistusta. Sen sijaan hellin ja silittelin sitä illalla, ja se oli aivan kiltisti. Huomasin, että sehän on jo miltei kahdenkymmenenviiden. Ei sen oikeastaan enää tarvitsekaan huvittaa minua metsissä samoilemalla.
Angel muuttaa pihattoon heti huomenna aamulla. Se saa haistella tuulta ja syödä kaikkea hyvää, mitä löytää. Kerran päivässä joku tarkistaa sen kunnon, harjaa sen, ja tarvittaessa vuolee sen kaviot ja tekee muut harvinaisemmat hommat. Niin Angel saa viettää loput päivänsä, ja se on varmasti tyytyväinen.

Syyskuu 2016 - kirjoittanut Leandro (Oresama)
Angel on tehnyt ahkerasti töitä. Sen emä, Classic Baby, siirtyi eläkkeelle jo alkuvuodesta, ja sen kavionjälkiin astuikin tytär Angel. Töitä on tehty kovasti, ja Angelilla on ratsastanut moni riuska mies. Itse en ole ollut sen selässä muistaakseni kertaakaan, sillä Angel on hyvä hevonen ja annan parhaimmat mieluusti palkollisilleni säästääkseni heidän kuntoaan ja hermojaan. Itse ratsastan hankalammilla hevosilla. Mutta olen minä Angelia aina pitänyt silmällä kauempaa, ja se on näyttänyt nauttivan töistä. Tuntuu, ettei se väsy ikinä! Se jaksaa ravata vaikka tunteja. Kun sen selästä käsin tehdään hommia ja se joutuu seisomaan paikoillaan, se ei ole kertaakaan hermostunut. Päin vastoin, se on ottanut seisoskelun rentoutumisena ja nyhtänyt heinänkorsia suuhunsa.
Kun sadekausi on taas alkanut, on Angelin meno muuttunut. Sillä oli viimekuussa vähän sairaslomaa nuhan takia, ja nyt on alkanut rivi vaivata. Kun tamma oli taas ratsastuskunnossa, sen selkä kipeytyi. Sitä varoessaan se sai jalkansa telottua ja kipeänä neidistä tuli kiukkuinen. Päätin, ettei Angel enää jatka töissä, niin hyvä hevonen kuin se onkin. Se saa olla harrasteratsuna niin kauan kuin se jaksaa, ja sitten nauttia eläkkeestään tekemättä yhtään mitään.

Joulukuu 2015 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Angelin ura kilpahevosena päättyi tänään komeasti WRJ-Cupin kahteen sijoitukseen. Yhteensä tammalla on nyt arvokisasijoituksia yksitoista: yhdeksän lännenratsastuksesta ja kaksi matkaratsastuksesta. Sanomattakin on selvää, että olin ylpeä - ja haikea. Ratsastaa nyt viimeisen kerran kilpaa yhdellä parhaista hevosistaan, ja hakea sitten viimeinen ruusuke ikinä. Miltä sen pitäisi tuntua, ellei tosi hyvältä ja tosi pahalta samaan aikaan? Olisinhan minä aikamoinen roisto, ellen surisi Angelin uran päättymistä kaiken loiston keskellä. Tällä tammalla on ollut todella hyvä kilpailla.
Tässä päiväkirjamerkinnässä olisi loogista katsoa kisauraa taaksepäin, mutta kun se vaihe on jo eletty, se on jo merkitty päiväkirjoihin. On aika keksiä uusia suunnitelmia, eikä kahlata läpi vanhoja. Angel on nimittäin elämänsä kunnossa ja nuori, vaikka onkin kilpaillut jo kisasijoitukset täyteen. Aionkin antaa sen Leandron hoiteisiin, tilan työhevoseksi. Sepäs onkin hieno uusi ammatti hienolle tammalle! Angel saa pikkuhiljaa korvata töissä emänsä Classic Babyn, jonka askelta alkaa varmasti ikä pian hidastaa. Angelilla tätä ongelmaa ei vielä ole, onhan se vasta kahdeksan.
Hyvät lukijat, ei siis hätää. Angelin ura on ohitse, vaan ei ole sen elämä. Sillä on monia hienoja vaiheita vielä edessään!

Syyskuu 2012 - kirjoittanut Ana (Oresama)
Mahtavaa! Angelista on tullut upea ratsu, vaikka sen varsa-aika olikin vaikea. Sen kouluttamisessa meni hieman enemmän aikaa ja energiaa kuin muiden kahden varsan kanssa, mutta olipas tulos vaivan arvoinen. Angel on varsoista taitavin ja älykkäin, vaikka onkin omapäinen. Se muistuttaa emäänsä ulkonäöltään. Ja kilpamatkoillaan, ensimmäinen mukaanlukien, neiti käyttäytyi kuin ammattilainen. Nyt olen juuri tiputtanut Angelin ja muut nuoret kotiin Leandrolle käyttöhepoiksi, mutta uusi kilpakausi alkaa taas heti tammikuussa. Myös loppuvuodesta on muutama kilpailu Angelilla ja muilla nuorilla, joilla vielä rankan alkukauden jälkeen virtaa riittää. Minulla ainakin riittää - meillä on varsinkin Angelin kanssa niin hyvä yhteishenki, ja samaa sanovat hevosenjhoitajat ja muu kilpatiimi. Vaikka Angel osaa pitää päänsä ja vaatia välillä paljonkin, tosipaikan tullessa, kuten kilpailuissa tai treenikaudella, se osaa myös hillitä itsensä. Näin hienon hevosen kanssa on ilo toimia!

Kesäkuu 2012 - kirjoittanut Leandro (Oresama)
Varsoja juoksee joka paikassa, karkailee aidoista. Ne kokeilevat rajojaan minun kanssani, teettävät julmetusti lisätyötä ja temppuilevat joka käänteessä. Ja niitä on vain kolme. Silti ne ovat aivan mahdottomia, ainakin tämä meidän Classic Angel. Tammalla on pahin uhmaikä päällä ja minun on varottava jotten tee jotain pientä ja kohtalokasta virhettä. Varsojen kanssa tulisi myös olla kärsivällinen, mutta minkäs teet? Rakas avopuolisoni Ana on nimittäin kilpailevien hevosten kanssa liikenteessä, minulta puuttuu kolme tammaa remmistä (koska varsoivat juuri, myös Angelin emä, ja ovat kevyessä liikutuksessa) ja alimääräisellä hevoskatraalla pitäisi ehtiä joka paikkaan. Ja Angel aiheuttaa koko ajan lisätöitä. Vain tässä kuussa se on onnistunut karkaamaan kuudesti aitauksesta, rikkomaan kolme riimua joista yksi oli nahkainen ja tosi painava, potkaisemaan minua puolivahingossa reiteen, nylkemään kasvimaani kaljuksi ja säikyttelemään postinkantajan niin ettei hän enää aio jakaa postia meidän tiellemme. Todellakin toivon, että tamman luonne tasaantuu.

Webdesign: saapasjalkakissa, kaikki muu: Oresama, ellei toisin mainita
Tämä on virtuaalitalli