Yorcan hevonen
Nimi: | Dictator FIN VH13-031-0270 | Omistaja: | Oresama VRL-02753 |
Sukupuoli: | Ori | Kasvattaja: | Elisa Hahto-Rintamäki (evm.), Suomi |
Rotu: | Suomalainen puoliverinen | Painotus: | Yleispainotus |
Säkäkorkeus: | 175cm | Koulutustaso: | ko VaA, re 160cm (CIC5->CIC4) |
Syntynyt: | 01.04.-00 (reaali, nyt 17v) | Meriitit: | YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-III, VMRJ: 68p. |
Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
Kuvat © Tomasz Siergiej
Dictator FIN menehtyi vanhuuteen 31.7.2019. Muistosivulle.
Tatu on kiertänyt maailmaa kauan ennen kuin se tuli meille. Sitä on heitelty omistajalta toiselle. Joka kerta se on myyty "nuorena kapasiteetikkaana kilpahevosena, jolla on niin paljon luonnetta, että se halutaan siirtää osaavampiin käsiin". Sellaisena sitä tarjottiin myös meille Yorcaan. Rakastuin Tatuun ensisilmäyksellä, kun se yritti korvat luimussa purra minua. Tiesin jo etukäteen, että se on hyvä, taitava ja hyvin koulutettu hevonen, joka elää niin stressaavaa aikaa, että kiukuttelee sen takia. Yorcaan Tatu siis muutti, ja annoin hevoslauman kouluttaa siitä taas hevosen. Nopeasti orin karva alkoi kiiltää ja se alkoi kiinnostua uusista asioista, ja vuoden kuluttua sitä ei ollut enää tunnistaa entisekseen. En joutunut kouluttamaan Tatua uudelleen, mutta jouduin rakentamaan sen kanssa luottavaisen suhteen täysin tyhjästä. Nyt ori on yksi parhaimmista hevosistani.
Dictator FIN, eli Tatu, on tallin hurmuri ja naistennaurattaja. Pientä tarhan hevoslaumaansa kohtaan se ei ole dominoiva johtaja, vaan nimensä vastaisesti säyseä ja kuuliainen alamainen laumansa todelliselle johtajalle.
Vaikka Tatu huuteleekin tammojen perään, kuten nuoren herrasmiehen täytyykin, se osaa olla nätisti hoidettaessa. Orin sileän karvan harjailussa ei kauaa aikaa kulu edes rapakelillä, mutta kaikki hoitajat jäävät mielellään rapsuttelemaan hevosta hoitamisen lomassa pitkiksikin ajoiksi. Tatuhan pitää rapsutuksista, joten se nautiskelee, nuuskii hoitajia uteliaat mustat korvat pystyssä ja hurmaa tallitytöt hamuilemalla heidän käsiään ja kasvojaan ylähuulellaan.
Satulointikin sujuu rauhallisesti. Ei Tatu vastustele, ei edes kunnolla pullistele satulavyötä kiristettäessä. Toisaalta se ei ole myöskään niin innokas lähtemään treeneihin, että kiukuttelisi. Kuolaimet ori poimii pehmeästi hoitajansa kädeltä. Päätään ori nostelee suitsittaessa, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siihen, että tämä johtuu siitä, ettei Tatu vain muista hoitajan olevan lyhyempi kuin ori itse. Poikahan laskee päänsä heti, kun sitä nykäisee vaikka harjasta tai niskassa roikkuvasta riimusta.
Jalkasuojien laittaminen kutittaa Tatua, ja se saattaakin nostella jalkojaan äkisti. Se ei tee sitä ilkeyttään, ja laskee jalkansa saman tien, mutta silti kannattaa varoa. Hevosen voimilla on helppoa iskeä hampaat hoitajan kurkkuun, eikä se ole kivaa, vaikka olisikin vahinko.
Tatu ei ole mikään yhden miehen hevonen tai muutenkaan oikuttelija, mutta parhaisiin suorituksiin se silti pystyy harjoitellessaan tutun ratsastajan kanssa. Kun ori tuntee ratsastajansa, se ei ole lainkaan varautunut tai epäilevä, vaan keskittyy omiin töihinsä. Se vähäinen koulutreeni, mikä orilla tehdään lihasten kehittämiseksi, sujuu nätisti. Tatusta kuitenkin huomaa, ettei se suhtaudu harjoituksiin niin intohimoisesti kuin hyppäämiseen.
Esteharjoituksissa Tatu osaa lentää. Se hakeutuu itse kohti lähintä estettä ylittääkseen sen, mutta kuuntelee ratsastajan apuja ja vaihtaa suuntaansa, mikäli este onkin väärä. Oria ei tarvitse houkutella hyppäämään, riittää kun sille osoittaa sopivan ponnistuskohdan ja istuu itse hyvin. Tämä poika kuitenkin kuumuu hieman pitkällä radalla, ja saattaa heittää ilopukkeja tai rynnätä hieman. Hyvä ratsastaja osaa kuitenkin rauhoitella oria, ja silloin poika nauttii vauhdin huumasta hillitymmin ja keskittyy hyppäämiseen.
Tatu-raasu ei paljoa maastoile, koska sen päivät kuluvat harjoituksissa treenikaudella ja kisamatkoilla kilpakaudella. Silloin tällöin se kuitenkin pääsee jaloittelemaan metsään tai liikenteeseen. Tatu ei pelkää oikeastaan mitään, kunhan säpsyy yllättäviä asioita. Se suhtautuu varovaisesti muihin eläimiin, kuten koiriin, mutta kävelee kyllä rohkeasti räksyttävänkin piskin ohitse. Liikenteessä ratsastamisesta Tatu ei nauti niin kuin metsässä samoamisesta, mutta vaihtelustahan se aina pitää.
Kuljettaminen on helppoa. Tatu kävelee nätisti ramppia pitkin autoon tai vaunuun ja pysyy rauhallisena koko ajan. Jos purkamisen aikana kuuluu yllättäviä ääniä, ori väistää poispäin äänestä. Siksi jonkun on koko ajan katsottava, ettei hevonen luiskahda rampilta.
Eläinlääkärin ja kengittäjän näkemisestä ori suorastaan pitää. Se tietää, että kengittäjä rapsuttelee sitä työnsä lomassa, ja eläinlääkärikin tapaa tarjota nameja aina välillä.
Estekisat ovat aina hieno elämys Tatulle. Se ei ihan parhainpaansa yllä kisatilanteessa, mutta riittävän hyvin se kuitenkin menee voittaakseen muut hevoset. On ratsastajasta kiinni, onko koko ratsukko parempi kuin muut ratsukot. Tatua ei ainakaan jännitä, eikä se pelkää, vaikka joku valokuvaajista olisi unohtanut sammuttaa kameransa salamavalon. Luokkansa voitettuaan Tatu tapaa mielellään ihailijoitaan kilpa-alueella, vastaanottaa silityksiä ja onnitteluita. Sosiaalisena poikana innostunut ratsu vastaa faneilleen hirnahtelemalla ja puhisemalla.
Forever Loner fwb, 175cm, evm |
Lloyd Antarctico fwb, 174cm, evm |
Arctic History fwb, 172cm, evm |
Digital Rowena fwb, 176cm, evm |
||
Forever Lover fwb, 173cm, evm |
Castle Jazz fwb, 170 evm |
|
Forever My Heart fwb, 174cm, evm |
||
Sarcastic Ruler fwb, 174cm, evm |
Crispy Chaser fwb, 170cm, evm |
Spicy Display fwb, 169cm, evm |
Searching a Daydream fwb, 169cm, evm |
||
Turqoise Doll fwb, 1176cm, evm |
Restless Revenger fwb, 175cm, evm |
|
Unique Direction fwb, 169cm, evm |
Forever Loner on Gone Forever -tammalinjasta polveutuva ori, ja todella ansainnut Forever-nimensä. Kuten sukunsa tammat se on hyvä siitosori. Vaikka se täytti 2013 vasta 12 vuotta ja lopetti kisauransa, sillä on jo 19 varsaa, joista 3 hienolle Sarcastic Rulerille. Ori saavutti kilpaurallaan muutaman laatuarvostelupalkinnon hienolla rakenteellaan ja viidelläkymmenellä esteratsastussijoituksellaan. Nuorempana se kantakirjattiin kakkospalkinnolla,se jäi pisteen päähän ykköspalkinnosta. Se vietiin arvosteluun uudelleen kerran, mutta pisteet pysyivät samoina. Hevonen on 175-senttinen, ihaksikas, lempeä jätti
Lonerin isä taas oli Lloyd Antarctico, Lloyd's Sporthorsesin ilo ja ylpeys. Tämä "Fantaksi" kutsuttu ori jätti maailmaan 23 jälkeläistä, joista 14 oli oreja ja 9 tammaa. Fanta oli luonteeltaan niin kiltti ja pehmeä, ettei sen pää kestänyt kovaa treeniä. Lahjoja sillä kyllä oli, ja se sijoittui kolmisenkymmentä kertaa. Varsoilleen Fanta ei periyttänyt nössöyttä, vaan hyppykapasiteettia, ja sen astutusmaksut pidettiin tarkoituksella korkeina. Ori on myös kantakirjattu ykköspalkinnolle, ja hyvän rakenteen lisäksi sen ulkonäössä ihailtiin kiiltävänmustaa väriä ja neljää tasaista korkeaa sukkaa. Ori oli 172cm korkea
Arctic History syntyi toki Suomessa, mutta siirtyi jo varsana keskemmälle Eurooppaan. Se palkittiin laatuarvosteluissa sekä Saksassa että Ranskassa. Koska Suomesta kilpailut puuttuivat, se kävi kotimaahan palattuaan vain kantakirjauksessa. Suomessa tuntematon kilparatsu muuttui siitoshevoseksi, mutta koska sen saavutuksista ei oltu kuultu, tämä 173cm korkea herrasmies sai ottaa vastaan vain 4 tammaa.
Yksi niistä tammoista oli Digital Rowena, joka kilpaili paljon nuoruusiällään. Se loi varsansa monena vuonna kilpataukoa pitäessään, ja epäiltiinkin jo, ettei se voi tulla kantavaksi. Arctic Historyn kanssa kuitenkin tärppäsi yhden lepovuoden jälkeen. Rowena odotti oikein kaksosia! Tamma kuitenkin kuoli synnyttäessään hieman yliaikaisia varsojaan, ja myös toinen varsoista menehtyi. Rowena itse oli 170cm korkea, ruunikko ja luonteeltaan voimakastahtoinen.
Forever Lover oli Gone Foreverin tyttärentyttärentytär, Forever Lonerin ja Forever Togetherin emä. Sen suurimmat saavutukset olivat nuo kaksi upeaa varsaa, mutta toki se myös kilpaili varsomisen lomassa. Sijoituksia kertyi yli 40 kappaletta, ja niillä ja hyvällä rakenteella olisi laatuarvosteluissakin pärjätty, mutta sellainen ei kiinnostanut Loverin omistajanelikkoa. Vanhoilla päivillään upeasukuinen, 175cm korkea musta tamma jäikin harrasteratsuksi yhden omistajansa tyttärelle, ja siihen sen säyseä luonne sopikin hienosti. Kilpailukentät jäivät, ja varsakarsina myös, mutta saipa Lover pitkän ja onnellisen elämän.
Hyväsukuinen siitosori Castle Jazz kävi toki kantakirjauksessa ja saikin ykköspalkinnon, mutta muuten se ei kilpaillut ellei satunnaisia näyttelyissä poikkeamisia oteta huomioon. Eihän orin tarvinnut. Se oli sentään upean näköinen ja sukuinen, jo valmiiksi arvokas siitoshevonen. Ori oli 173cm korkea, ruunikko ja sillä oli päässään täydellinen salmiakinmuotoinen tähti.
Kisatamma Forever In My Heart ehti kolmen laatuarvostelupalkinnon saavuttamisen lisäksi saada myös yhden varsan, joka onneksi oli tamma. Forever-linja siis sai jatkajan. "Heart" itse on linjassa hyvä linkki. Se oli kyvykäs, pitkäikäinen, 174cm korkea, ihanan syvänmustan, melkein sinisen värinen. Kipakkahan tamma oli luonteeltaan, mutta määrätietoisuutta kisaradoilla tarvitaankin.
Sarcastic Rulerista toivottiin kuulemma samanlaista hassuttelijaa kuin isäoristaan, muttä eipä vain luoja niin suonut. Ori on sellainen herttainen anteeksi että olen olemassa -hevonen. Sellainen luonne sopii kilpahevoselle siinä missä rämäpäisyyskin, ja onhan tämä turkulainen ratsu menestynyt. Sillä on melkein sata sijoitusta, joistä kuutisenkymmentä on estekilpailuista, ja loput satunnaisista muista lajeista, joita se on harrastellut. Tämä hevonen on 174cm korkea, tummanrautias läsipää. Nykyään se on siitosorina Turussa tallilla, jolla se aikoinaan syntyi.
170-senttinen Chrispy Chaser oli roteva, mutta lempeä hassuttelijaori. Sen pelleily olisi voinut olla este kisauralle, mutta sen taitava tallitiimi keksi sille paljon tekemistä kotona, jolloin se jaksoi käyttäytyä sivistyneesti kisapaikoilla. Chrispy Chaseristä kirjoitettiin useitä juttuja virtuaalisiin lehtiin, kuten Heppahulluun, Volluxiin jä Virtuaalivarsaan, mutta ei sen kymmenistä estekisavoitoista, vaan hullunkurisista tempauksista. Ori rakasti pallopelejä, hippaleikkejä ja kepin noutamista kuin koira, ja oli kuulemma varsinainen kahlekuningas myös. Hevonen oli komean mustanruunikko.
Harrastehevonen Spicy Displaysta ei paljoa tietoa ole säilynyt. Se oli 169cm korkea musta ori ja asui Raumalla nuoren mieshenkilön lemmikkinä. Kilpailuissa se tiettävästi kävi kesäisin, kun lähitalleilla oli harrastekisoja. Ori oli luonteeltaan melko tasainen. Sillä on yksi rekisteröity jälkeläinen, jonka emä oli harrastehevonen orin kotitallilta.
Searching a Daydream oli 169cm korkea ruunikko tamma. Siitä ei ole säästynyt muuta tietoa kuin rekisteripaperit ja muutama hiirenkorvainen valokuva. Papereiden mukaan tammalla oli yksi orijälkeläinen, joka yllättäen menestyikin mahtavasti virtuaalimaailmassa. Searching a Daydream asui Raumalla.
Turqoise Doll ei ollut turkoosi nukke, vaan musta, 176cm korkea kilpatamma. Luonteeltaan se oli säyseä, mutta menevä. Kova treeni taitavan tallitiimin kanssa auttoi hevostä saavuttamaan esteratsastuksen laatuarvostelussa kakkospakinnon, ja sitä ennen kilpailuissa neljäkymmentäkaksi sijoitusta, joista kaksitoista oli voittoja. Tamma oli kotoisin Vaasasta, mutta muutti aikuisena Tämpereen tienoille. Siellä se sai myös ainoan varsansa, joka on nykyään kuuluisa siitosori, entinen kisatykki.
Suuri, musta ori näyttää aina mahtavalta, mutta erityisen mahtavalta näytti 175-senttinen musta Restless Revenger, joka oli varsasta asti näyttelymenestyjä, ja myöhemmin kantakirjattu ykköspalkinnolle korkeimmalla mahdollisella pistemäärällä. Ori oli myös kenttäratsu, joskaan sillä ei kovin monesti kilpailuihin osallistuttu. On selvää, että tästä hyvätäpaisesta ratsusta tuli pian arvokas siitosori, ja astutettiinhan sillä sen elinaikana kymmeniä puoliveritammoja, muutamia useampaankin kertaan.
Unique Direction periytti hyvää rakennetta ja rauhallista luonnetta kaikille neljälle jälkeläiselleen. Siitostamma ei ollut kuitenkaan sen ainoa ammattinimike, vaan hevonen oli myös yleisratsu. Se taisi esteet, koulun, kentän ja muutaman lännenratsastuksen lajeistakin. Yleislaatuarvostelusta se haki ykköspalkinnon, ja sai kakkospalkinnot esteratsujen ja kouluratsujenkin laatuarvosteluista. Tamma oli 169cm korkea ruunikko.
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
26.03.-12 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm, ERJ-Cup, tarinalka | 2/8 |
27.03.-12 | Pyrr | ERJ/150cm | 2/80 |
27.03.-12 | Pyrr | ERJ/160cm | 5/80 |
31.03.-12 | Pyrr | ERJ/160cm | 2/80 |
01.04.-12 | Pyrr | ERJ/150cm | 5/50 |
01.04.-12 | Lime | ERJ/160cm | 5/40 |
02.04.-12 | Pyrr | ERJ/150cm | 7/50 |
02.04.-12 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 3/30 |
03.04.-12 | Krifnock Ranch | ERJ/150cm | 3/30 |
04.04.-12 | Dark Side Trakehners | ERJ/150cm | 1/30 |
04.04.-12 | Pyrr | ERJ/150cm | 1/50 |
04.04.-12 | Pyrr | ERJ/160cm | 6/50 |
06.04.-12 | Heijastus | ERJ/150cm | 5/40 |
06.04.-12 | Krifnock Ranch | ERJ/160cm | 4/30 |
11.04.-12 | Dark Side Trakehners | ERJ/160cm | 4/30 |
25.04.-12 | Dark Side Trakehners | ERJ/160cm | 3/30 |
08.03.-13 | Hillamäki | ERJ/160cm | 1/30 |
11.03.-13 | Hillamäki | ERJ/160cm | 2/30 |
12.03.-13 | Hillamäki | ERJ/160cm | 1/30 |
16.03.-13 | Hillamäki | ERJ/160cm | 4/30 |
17.03.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 1/50 | 03.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 5/50 |
04.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/160cm | 1/30 |
05.04.-13 | Satulinna | ERJ/160cm | 6/50 |
05.04.-13 | Heartland | ERJ/160cm | 1/30 | 06.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/160cm | 3/30 | 07.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/160cm | 2/30 | 07.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 1/50 | 11.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 4/50 | 11.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/160cm | 5/30 | 11.04.-13 | Hillamäki | ERJ/160cm | 1/30 | 12.04.-13 | Twisty Puzzle | ERJ/160cm | 3/30 | 13.04.-13 | Reve de Haussea | ERJ/160cm | 5/30 | 13.04.-13 | Dark Side Trakehners | ERJ/160cm | 3/30 | 13.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 3/40 | 14.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 2/40 | 14.04.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 2/40 | 14.04.-13 | Twisty Puzzle | ERJ/160cm | 1/30 | 15.04.-13 | Twisty Puzzle | ERJ/160cm | 5/30 | 16.04.-13 | Twisty Puzzle | ERJ/160cm | 3/30 | 17.04.-13 | Twisty Puzzle | ERJ/160cm | 4/30 | 05.05.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 3/50 | 06.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/160cm | 4/30 | 06.05.-13 | Zurück | ERJ/160cm | 2/50 | 08.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/160cm | 5/30 | 09.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/160cm | 4/30 | 17.05.-13 | Nonshein | ERJ/160cm | 5/30 | 17.05.-13 | Nonshein | ERJ/160cm | 4/30 | 18.05.-13 | Nonshein | ERJ/160cm | 2/30 | 18.05.-13 | Jadessa WBs | ERJ/160cm | 5/30 | 26.05.-13 | Nonshein | ERJ/160cm | 2/30 |
30.03.-14 | Benrir | VMRJ/30km ihanneaika, VMRJ-Cup | 3/38, 16p. |
26.04.-14 | Micram Raceponies | VMRJ/30km ihanneaika | 1/10, 10p. |
15.07.-14 | Scandic Stables | VMRJ/50km nopeus | 10/19, 0p. |
12.07.-14 | Scandic Stables | VMRJ/30km ihanneaika | 10/24, 1p. |
30.07.-14 | Benrir | VMRJ/50km ihanneaika, VMRJ-Cup | 14/21, 2p. |
06.11.-14 | Oak Hill Event Park | VMRJ/30km ihanneaika | 8/16, 3p. |
09.11.-14 | Oak Hill Event Park | VMRJ/30km ihanneaika | 4/16, 7p. |
14.11.-14 | Aasikartano | VMRJ/50km ihanneaika | 2/4, 4p. |
15.11.-14 | Aasikartano | VMRJ/50km ihanneaika | 4/4, 2p. |
30.11.-14 | Benrir | VMRJ/50km ihanneaika, VMRJ-Cup | 9/9, 4p. |
02.12.-14 | Aasikartano | VMRJ/50km ihanneaika | 3/4, 3p. |
06.12.-14 | Zurück | VMRJ/50km ihanneaika | 1/4, 5p. |
07.12.-14 | Zurück | VMRJ/50km ihanneaika | 3/5, 3p. |
08.12.-14 | Zurück | VMRJ/50km ihanneaika | 3/4, 3p. |
20.12.-14 | Brigadier Stud | VMRJ/50km nopeus | 1/7, 5p |
29.03.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/4 |
30.03.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/4 |
31.03.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/4 |
18.04.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/6 |
21.04.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/6 |
27.04.-15 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/15 |
28.04.-15 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/15 |
29.04.-15 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 1/15 |
30.04.-15 | Fiktio | KRJ/VaA, KRJ-Cup | 12/136 |
05.05.-15 | Wuki | KRJ/VaA | 3/46 |
06.05.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/9 |
08.05.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/9 |
09.05.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/9 |
10.05.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/9 |
11.09.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/9 |
14.09.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/9 |
15.09.-15 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/9 |
02.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/23 |
03.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/23 |
03.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 3/23 |
04.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 3/23 |
04.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 1/23 |
08.12.-15 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 1/23 |
02.01.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 5/30 |
15.02.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 4/17 |
18.02.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/17 |
20.02.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 4/17 |
11.06.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/30 |
11.06.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 2/30 |
13.06.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 1/30 |
14.06.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 5/30 |
14.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/30 |
14.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 1/30 |
14.06.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 5/30 |
16.06.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/30 |
17.06.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 5/30 |
18.06.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 3/30 |
18.06.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 5/30 |
20.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 5/30 |
22.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 1/30 |
23.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 4/30 |
24.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 1/30 |
25.06.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/30 |
21.07.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 1/23 |
22.07.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/23 |
22.07.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/23 |
24.07.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 2/23 |
26.07.-16 | Erkinheimot | KRJ/VaA | 4/23 |
27.07.-16 | Yorca WBs | KRJ/VaA | 2/23 |
27.07.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 3/23 |
29.07.-16 | Zurück | KRJ/VaA | 2/23 |
12.08.-16 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/3 |
19.08.-16 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/3 |
27.08.-16 | Hortensia | KRJ/VaA | 5/30 |
28.08.-16 | Hortensia | KRJ/VaA | 2/30 |
29.08.-16 | Hortensia | KRJ/VaA | 1/30 |
15.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/6 |
18.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/6 |
19.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/6 |
20.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/6 |
25.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/8 |
26.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/8 |
29.11.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/8 |
02.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/12 |
03.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/12 |
06.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/12 |
08.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/12 |
13.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/12 |
15.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/12 |
18.12.-16 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/12 |
02.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/13 |
03.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/13 |
05.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/13 |
05.03.-17 | Priton | KERJ/CIC3 | 3/23 |
07.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/13 |
08.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/13 |
10.03.-17 | Priton | KERJ/CIC3 | 2/23 |
11.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/13 |
12.03.-17 | Brotherhood | KERJ/CIC4 | 4/32 |
14.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/13 |
19.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/13 |
19.03.-17 | Brotherhood | KERJ/CIC4 | 4/32 |
21.03.-17 | Brotherhood | KERJ/CIC4 | 2/32 |
23.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/13 |
26.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/13 |
Helmikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Dictator FIN, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Tarkkailin tuttuun tapaan kauden viimeistelyvalmennuksessa Oresaman ja Tatun itsenäisesti omaan tahtiin suorittamaa rataa ja sen jälkeen keskustelin ratsastajan kanssa. Pyysin ratsastamaan niin kuin kyseessä olisivat kilpailut eikä valmennus, vaikka rata olikin vain 110cm korkea, eli paljon matalampi, mitä Tatu ja Oresama yleensä kisaavat.
Rata meni oikein sulavasti, joskaan ei samanlaisella innolla kuin joskus Tatun ollessa nuori. Ori nauttii kyllä hyppäämisestä yhä, sen todellakin huomaa, mutta nuoruuden kohellus on poissa. Samoin onneksi on myös viimekuinen pelleily! Oresamakin on kasvettuaan ja ikää ja kokemusta kerättyään löytänyt asiantuntevamman otteen hevosiinsa. Vaikka ratsastaja yhä hymyilee maanisesti ratsastaessaan, hän ei selkeästi enää usko tosissaan, että hänen hevosensa osaa lentää, jos hän sitä pyytää.
Oresaman ainoa kommentti radasta oli: "no??"
Minä sanoin, että kun ratsukko on noin varma itsestään ja ratsastaja on vihdoin oppinut arvioimaan realistisesti sekä itseään että hevostaan, ei minua enää tarvita. Kehotin vain jatkamaan samaan malliin Tatun koko uran ajan, ja muistamaan pitää välillä vapaapäiviäkin.
Tammikuu 2014
Estevalmennus, Oresama ja Dictator FIN, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Taas on valmennuskauden aika, ja minut kutsuttiin apuun. Siitä on vuosi, kun viimeksi näin Oresaman ratsastavan Dictatorilla, mutta ratsukolla näyttää menevän edelleen hyvin. Tatu on keksinyt vain yhden uuden typerän harrastuksen, ja se on kesken radan filmaaminen. En tiedä, yrittikö Tatu esiintyä minulle vai haassa odottaville tammoille, mutta joka tapauksessa ylimääräinen elehtiminen piti kitkeä pois heti. Neuvoinkin yksinkertaisesti tekemään kunnon puolipidätteet ennen seuraavaa asiaa, eikä aluksi todellakaan mitään hienovaraisia pidätteitä. Tatun täytyy keskittyä, ja Oresaman täytyy vaatia sitä siltä. Puolipidätteiden lisäksi Tatun huomiota voi vaatia ratsastamalla reippaasti pohkeella ja pyytämällä jotain koko ajan. Kesken oikean kilpailun ei suinkaan voi vetää oria voltille harhauttaakseen sitä, mutta kotona ja lämmittelytilanteessa voi. Jos välillä keksii jotain yllättävää, Tatu ei ehdi pelehtiä edes kisatilanteessa. Se ei erota kisaa ja lämmittelyä toisistaan, vaan uskoo, että Oresama voi kisoissakin pyytää jotain kummaa, joten sen on pakko kuunnella.
Määrään siis harjoitukseksi Tatun yllättämistä. Tulen tarkastamaan tilanteen helmikuussa.
Marraskuu 2013
Minun syntymäpäiväni kunniaksi kävimme Tatun kanssa loppukuusta oikein pellolla laukkaamassa. Yleensä en uskalla viedä sitä, koska olen niin huolissani sen terveydestä. Tatulla ei ole mitään ongelmia sinänsä, mutta pelkään, että se murtaa jalkansa. Tosin pelkäänhän minä sitä silloinkin, kun Tatu tarhailee. Tai kilpailee. Tai treenaa. Tai menee kuljetusautoon. ...tai kävelee eteenpäin tasaisella alustalla... Mutta nyt teimme poikkeuksen, ja kyllä kannatti!
Tatu oli niin innoissaan! Valmentajamme Elle DuLaud oli huvin vuoksi mukana Tikrulla, ja pojat innostuivat oikein kilpailemaan keskenään. Oli huimaa ratsastaa täyttä vauhtia pitkästä aikaa isolla hevosella. Tatu oikein tuntui imeytyvän kiinni Yorcan kovaan peltoon, kun se laukkasi, ja sen meno oli niin varmaa. Se piti korvia luimussa ja sen verisuonet pullistuivat lihasten pintaan.
Vaikka olin huolissani orin jaloista, ei sille tuntunut tulleen edes lihaskipuja, kun sitä tarkastelin kotimatkalla ravatessa ja kävellessä, ja vielä myöhemmin tallilla parinakin päivänä.
Tatun ja lampaiden yhteiselosta on myös kyselty. Ja kiitos kyselemästä, ne ovat hyviä tovereita keskenään!
Lokakuu 2013
Olipa kerran Oresama, joka päätti, että hänen hevosensa on yksinäinen karsinassaan. Tiedättekö te, miten tämä tarina loppuu? No, tällä kertaa se loppui siihen, että höpöläiseni, nöpöliinini, ihanaiseni, pikku-Tatuliini muutti alkukuusta kolmanteen, tyhjillään olevaan jättikarsinaan, jota varsomiskarsinana käytetään yleensä. Ja sen seuraksi muutti kaksi lammasta, Blondi ja George. George on muuten myös tyttölammas, ei pässi, vakka sen nimi onkin George.
Aluksi Tatu ja tytöt tutustuivat tietenkin tarhassa. Ori oli tosi kiinnostunut kavereistaan, mutta pelkäsi kuitenkin vähän. Lampaat puolestaan ovat tottuneita niin ihmisiin kuin hevosiin ja koiriinkin, joten ne Tatua hetken ihmeteltyään ryhtyivät vain syömään kaikessa rauhassa orin ja lampaiden yhteisiä päiväheiniä. Ensimmäiset viisi yötä lampaat nukkuivat eri paikassa kuin Tatu.
Nopeasti eläimistä kuitenkin kavereita tuli. Lampaat seuraavat meidän Tatua kuin koiranpennut emoaan, ja Tatu hoitaa niitä yllättävän lempeästi. Se jakaa ruokansakin mielellään niiden kanssa, vaikka muiden hevosten on turha kuvitella voivansa syödä samasta heinäkasasta. Kun lampaat loittonevat liiaksi, Tatu kutsuu niitä niin kuin emo varsaansa, ja Blondi ja George kipittävät miljoonaa äitinsä, miehekkään Tatun helmoihin piiloon.
Syyskuu 2013
Arvatkaa, mitä on tapahtunut? Meiltä on minun ja Tatun lempilinimentti loppu. Se ei olisi normaalisti tragedia, mutta kun koko merkin valmistus on lopetettu. Se sisältää kuulemma myrkyllisiä aineita, tokaisi EU ja pieraisi maailmaan uuden direktiivin. Linimenttidirektiivin. Ei se minusta vaarallisia aineita sisällä: olen yli 13 vuotta käyttänyt Tatuun samaa merkkiä, eikä sen ole mikään koskaan siitä tullut.
No eiväthän nuo nykyiset litkut sitten mitään auta. Ori treenaa tosi kovasti ja kilpailee paljon, joten hyvää linimenttiä todella tarvittaisiin. Kohta täytyy lähettää jotain kuriireja hakemaan tätä hyvin vaarallista linimenttiämme ulkomailta salaa. Olen nyt sitten letkuttanut orin jalkoja ikuisuuden joka treenin jälkeen ja sitten vasta laittanut surkeaa linimenttiä, ja näin homma toimii kyllä. Mutta minulla olisi muutakin tekemistä kuin istua letku kädessä pesupaikalla tunnin joka ikisen treenin jälkeen, koska Tatuhan treenaa usein ja paljon.
Alkukuusta orilla tosiaan oli pieniä jalkaongelmia nimen omaan tämän linimenttikatastrofin johdosta, mutta niistä on nyt päästy.
Elokuu 2013
Oi auvoista arkea, tuumaa meidän Tatu. Lämpimiä ilmoja riittää vielä, ja musta hevonenhan lämpenee pienestäkin auringonsäteestä niin kuin kauhea helle olisi. No, Tatu-setä ottaa aurinkoa haassa ja oikein kismittelee, kun on niin hyvä olla. Olen ottanut tavaksi antaa sille iltaheinätkin vielä hakaan ja ottaa sen sisälle vasta yhdentoista aikaan, kun tallilla tehdään viimeinen tarkastuskierros. Ennen kierrosta taas olen tavannut istuskella aidalla ja syöttää pojalle omenanpaloja.
Tatu on ollut minulla jo kauan, joten nyt kai kuulostan normaalijärkiseltä, kun sanon, etten muista millaista elämä oli ennen oriin tuloa. Totuus on, etten enää viikon kuluttuakaan muistanut. Tatu elää minua varten. Se on tarkoitettu minulle. Sen elämäntehtävä on olla minun kanssani. Olen siitä aivan varma. En ole koskaan ennen tajunnut, että hevosta voi rakastaa näin paljon.
Heinäkuu 2013
Kuuma on, ja paarmat syövät hevoset ja ihmiset elävältä. Tatu-reppana on niin paukamilla varsinkin ryntäiltä, että se ei pysty ulkoilemaan päivisin. Nyt orin kanssa on sellainen rytmi, että se on päässyt aina iltapuolella ulos, tarhaillut koko yön, ja olen hakenut sen sisään ennen puoltapäivää. Laitumelle menosta on turha edes unelmoida: siellä on kaiken maailman punkkeja, paarmoja ja kuulemma jopa kyykäärmeitä tänä vuonna. Minä en ole kyllä onneksi käärmeitä nähnyt.
Tatua hermostuttaa olla päivät sisällä. Ei se seinille hypi, mutta kiukkuisempi se on kuin koskaan. Sanoinkin meidän isännälle, että seuraavana kesänä täytyy rakentaa sellainen pihattotalli, jossa on tilaa liikuskella vaikka useammankin oriin kerralla, eikä tarvi kököttää pienessä karsinassa odottamassa ulospääsyä.
Kesäkuu 2013
Uskomatonta, mutta totta. Tatu kävi alkukuusta tarhakaverinsa Retun kimppuun. Ikinä se ei ole ongelmia aiheuttanut, mutta nyt tuli kerralla selväksi, etteivät Tatu ja Retu enää koskaan tarhaile yhdessä. Tällä hetkellä molemmat pojat viettävät aikaa vähän yksin jäähyllä, mutta pitäähän niille kaverit löytää. Tatu on viereisen tarhan Jack-pojun kanssa hirnuskellut niin ystävällisesti, että ajattelin kokeilla näitä kahta seuraavaksi tarhakavereiksi. Jos ei suju, niin otan vaikka lampaita tai vuohia sitten Tatulle. Meillä ei hevosia yksin pidetä.
No pääasia kuitenkin on, että kumpikaan hevonen ei loukkaantunut Tatun mielenhäiriön seurauksena. Minua kyllä vähän pelotti kiitää piiska kädessä kohti vihaisia hevosia. En olisi mennyt lähelle, jos tappelu olisi jatkunut, mutta luotin siihen, että läsnäoloni riittää ajamaan riitapukarit erilleen. Riittihän se, onneksi. Otin sitten puuskuttavan ja mölisevän Tatun kiinni ja kiskoin perässäni pois paikalta. Ori seurasi minua ihan kiltisti ja mielellään, eikä protestoinut, vaikka joutui viettämään loppupäivän yksinään hiekkapohjaisessa tarhassamme, jota pienenä kenttänäkin joskus käytetään. Sillä oli seuranaan vain vesitynnyri ja heinäkasa.
Toukokuu 2013
Sepäs kävi äkkiä. Tiesin Tatun olevan ylivoimainen ratsu muihin nähden, mutta että se saisi kerättyä yli 50 sijoitusta ERJ'n alaisista näin äkkiä... Noh, aliarvioin hevoseni kyvyt. Tatu tosiaan tuli muutama päivä sitten kotiin viimeiseltä kisakaudeltaan ruusukkeineen ja pokaaleineen. Hevosenhoitaja kertoi, että olivat joutuneet myymään orin suurimmat tavarat, kuten satulan faneille, jotta iso mestaruuspokaalikin mahtui mukaan. Ratsua ei tuntunut haittaavan, että se on saanut pari ylimääräistä vapaapäivää, kun sille on etsitty sopivaa satulaa kissojen ja koirien kanssa. Minä olen orilla vähän maastoillut ilman satulaa, ja vaikka se kiltisti meneekin, tahtoisin kokeilla hevostani taas oikein kunnolla, ja siihen tarvitsee satulan.
Tatusta kyllä huomaa, että se tykkää, kun saa olla kotona. Ja nythän se saa jäädä pysyvästi, senhän ei enää tarvitse kilpailla. Sen tilalle kisatiimiin astuu uusi nuori ori, Touch the Rain.
Kuten viimeksikin taisin kirjoittaa, Tatun siitosorin päivät lähestyvät. Luulin, että sijoituksien keräämisessä menee syksyyn asti, mutta eipä menekään. Eiköhän ori tapaa ensimmäisen tammansa jo pikapuoliin alkukesästä. Luulen, että ensimmäinen varsa menee myyntiin, jos vain maltan antaa sen mennä.
Terveisiä nyt vielä Tatulta kaikille faneille. Ori voi hyvin, ja joka lauantai Yorcassa on ovet auki vierailijoille, joten Tatua saa tulla tapaamaan ja ottamaan valokuvia!
Huhtikuu 2013
Nips, naps, hyppy, näin oikee ryppy. Ei meidän Tatu kauneusleikkaukseen mennyt, mutta pieniä toimenpiteitä sille on nyt tehty. Sudenhampaat hoidettiin, rokotukset annettiin, ja jotta rokottaa pystyttiin, täytyi antaa myös ylimääräinen matokuuri.
Ostin Tatulle lännenkuolaimet muuten. Kun kesä tulee, olisi kiva mennä rennoille maastolenkeille ja syötellä oria samalla. Lännenkuolaimen kanssa kun pystyy syömään... ...onkohan tämän kuolaimen nimi muuten oikeasti lännenkuolain? Opin sanan kauan sitten omalta opettajaltani.
Kisakausi alkaa pian, ja Tatu on harjoitellut huolellisesti Elle DuLaudin opastuksella. Olin alun perin suunnitellut, että Markus ratsastaisi Tatulla kisoissa, mutta näyttääkin siltä, että minun tyylini sopii orille paremmin. Ei haittaa yhtään: pidän tästä ratsusta oikein paljon, ja tulemme mainiosti toimeen niin radalla kuin sen ulkopuolellakin.
En malta odottaa kisakautta... Vaikka en uskalla etukäteen tätä ääneen sanoakaan muille, niin oikeasti minä odotan Tatun olevan aivan loistava kilparatsu. Luotan sen kykyihin.
Maaliskuu 2013
Dictator on menestynyt oikein hienosti. Sillä on kolmisenkymmentä sijoitusta esteratsastuksesta, ja niistäkin yksi on cupista. Kausien välinen lepokin on jo takanapäin, ja Miika Rossi on valmentanut Tatua aktiivisesti koko kuukauden. Minä olen ratsastanut sillä, ja aion myös kilpailla. Sen entinen kilpailija ei enää työskentele Yorcassa, mikä on sääli, koska hän tuli Tatun kanssa toimeen paremmin kuin minä. Mutta luultavasti venymme lähes yhtä hyviin suorituksiin pikku hiljaa, Miika Rossin valvovan silmän alla. Ongelmamme on se, että emme sovi yhteen. Tatu on huippuhevonen, minä olen huippuratsastaja, mutta olemme erilaisia. Orin entinen kilparatsastaja Maria Peréz oli taas ihan orin kaltainen. Mutta Rossi on toiveikas: minä kuulemma opin varmasti hyväksi Tatulle.
Syksyllä Tatu tulee muuten ensimmäistä kertaa jalostuskäyttöön. Jännittää...
Helmikuu 2013
Lumi on sulanut ja Tatu käy ahkerasti valmentautumassa. Kisakauteen on vielä aikaa, mutta orin peruskunto on repsahtanut talvenaikana melko surkeaksi. Mitä enemmän poika valmentautuu ja kuntoilee, sitä taitavammin ja varmemmin sen hypyt sujuvat. Alan pikkuhiljaa vakuuttua siitä, että Tatu on poikkeuksellisen hyvä, vaikka tähän asti olenkin kuvitellut sen olevan vain hieman keskivertoa parempi.
Olen suunnitellut astuttavani syksyn tullessa pari tammaa Tatulla. Toinen emäehdokkaista on yksi suosikkipuoliverisistäni, ja sen varsan olisi tarkoitus jäädä kotiin. Jos Tatu osoittautuu huonoksi kilpahevoseksi, isäksi valitaan kuitenkin joku muu. Toisaalta Tatu taas on ehdottomasti komein puoliveriori, joka meillä Yorcassa nyt asustaa. Olen oikein ylpeä sen ulkonäöstä aina ratsastellessani muiden nähden. Tiedän, olen pinnallinen.
Mutta, kesää ja kisoja odotellessa. Tatu lähettää paljon terveisiä kaikille!
Tammikuu 2013
Estevalmennus, Oresama ja Dictator FIN, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Jo alussa kävi selväksi, että nyt kauden alkuvalmentautuminen on ohitse ja ratsukko on valmis kilpakentille! Tatu hyppäsi alusta loppuun reippaasti ja energisesti, ja Oresamakin on saanut paljon uutta ryhtiä matkan varrella. Ratsukko pelasi yhteen täydellisesti, ja liike näytti voimakkaalta ja tasaiselta. Viime kuun ongelmista ei ollut enää tietoakaan, vaan täällä Yorcassa on selkeästi harjoiteltu!
Viime hetken vinkkinä sanoisin vielä sellaisen asian, että vauhdin ei tarvitse oikeasti olla niin kova, kuin ratsukolla näytti olevan. On hyvä mennä reippaasti, mutta seuraava askel siitä on kaahaaminen. Tatu on kehittänyt ketteryyttään niin paljon, ettei sen oikeasti tarvitse mennä niin lujaa. Ori kääntyisi nopeammin hitaammassa vauhdissa ja tekisi sillä tavoin paremman ajan radalla. Kehotin ratsastajaa pitämään tämän mielessä. Odotan ratsukolta paljon tulevalla kaudella!
Joulukuu 2013
Estevalmennus, Oresama ja Dictator FIN, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Ratsukon suoritus näytti päällepäin hyvältä. Nopeissa sarjoissa kuitenkin Oresaman tasapaino horjui, kun katseli riittävän tarkasti. Hän itsekin sanoi, ettei tiedä mitä tekisi, jos alastulon ja ponnistuksen välissä on vain askel tai kaksi.
Neuvoin ajattelemaan este kerrallaan. Jos sarja on kova pala, se täytyy purkaa joukoksi esteitä. Harjoittelemissamme sarjoissa kuitenkin oli kaksi askelta välissä, ja vaikka olisi vähemmänkin tilaa, maassa vietettävä aika on valmistautumista varten. Seuraavaa estettä tulee hypätä vasta, kun edellinen on suoritettu.
Oresama kokeili. Muutaman kerran ponnistuspaikan löytäminen oli vaikeaa, mutta sitten alkoi näyttää paremmalta. Vakuuttelin, että harjoituksen myötä kaikkein itsestäänselvimmät liikkeet muuttuisivat automaattisiksi, jolloin valmistautumisaikaa ja ajatteluaikaa jäisi koko ajan enemmän nopeatempoisessa sarjassa. Lääkkeeksi epävarmuuteen määrään vain vaikeiden asioiden harjoittelua. Lupasin tulla tarkastamaan tilanteen ensikuussa.
Päivämäärä | Sukupuoli | Varsa | Emä | Omistaja |
05.05.-13 | Tamma | All About Our Empress RR | All About Our Anna | Oresama/Yorca |
05.05.-13 | Tamma | Southern Shore RR | Southern Show | brainchild |
Tämä on virtuaalihevonen