Minusta oli tullut Hopiavuoren kellotornin vampyyrilepakko. Katselin tallin vintiltä kahvikuppini kanssa ikkunasta ulos, ihan yksin, ja vaikka se oli aivan sairaan yksinäistä ja kamalaa, näin paljon. Kukaan ei odottanut kenenkään olevan siellä, Eetun mukavaksi mutta tosi autioksi remontoimalla kyttäyspaikalla. Mutta enpä voinut tupaankaan mennä. Näin Eiran keimailemassa sille tummalle pojalle, joka istui Mankinsa päällä ja […]