Hopiavuoren hevostallin henkilökunta

Etusivu Foorumit Hahmot Hopiavuoren hevostallin henkilökunta

Tämä aihe sisältää 4 vastaukset, 4 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Oskari 1 vuosi, 10 kuukautta sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #724 Vastaus

    Eetu Hopiavuori
    Ylläpitäjä

    Kirjoita hahmostasi esittely tähän aiheeseen, jos hahmosi on osa Hopiavuoren hevostallin henkilökuntaa.

    Jos haluat liittyä osaksi henkilökuntaa, tee hakemus tallin toimistossa. Tällä hetkellä Hopiavuoreen etsitään seuraavia henkilökunnan jäseniä. Henkilökunnan jäsenenä saat myös alennusta tallivuokrasta, jos haluat tuoda oman hevosesi mukanasi Hopiavuoreen.

    1. Tallityöntekijä, joka vastaa Eetun kanssa aamutalleista. Työhön kuuluu mm.
    – Hevosten ruokinta (aamu + päivä) + ruokien valmistus
    – Karsinoiden siivous
    – Hevosten vieminen tarhoihin, loimitus ja harjaus tarvittaessa
    – Yleinen tallin, hevosten ja varusteiden siisteydestä huolehtiminen.

    2. Tallityöntekijä, joka vastaa lauantaipäivistä ja -illoista itsenäisesti (osa-aikainen, sopii opiskelijalle). Työhän kuuluu mm.
    – Hevosten ruokinta (päivä, iltapäivä) + ruokien valmistus
    – Täysihoitolaisten hakeminen tarhoista + hoitaminen omistajien ohjeiden mukaan
    – Tallipuhelimen päivystäminen
    – Jussin tallin karsinoiden siivoaminen
    – Yleinen tallin, hevosten ja varusteiden siisteydestä huolehtiminen

  • #725 Vastaus

    Eetu Hopiavuori
    Ylläpitäjä

    Eetu Hopiavuori — Hopiavuoren hevostallin isäntä

    Hopiavuoren Eetu on leveäharteinen, keskipituinen 1988-syntyinen mies. Hänellä on ystävällinen ja rauhallinen puhetyyli ja hänen puheestaan kuuluu hänen ikäänsä nähden erittäin leveä Etelä-Pohjanmaan murre. Eetulla on lehmän hermot, mutta tosissaan kimpaannuttuaan taipumus mököttämiseen ja ikuisen kaunan kantamiseen. Onneksi häntä on kuitenkin äärimmäisen vaikea suututtaa, vaikka pyrkisi siihen tahallaan.

    Eetun tärkein elämänfilosofinen ajatus on, että omastaan tulee jakaa muille. Hän pyrkii ennemminkin oikeudenmukaisuuteen kuin tasa-arvoon. Eetun kanssa jokainen voi olla ihan oma itsensä ja luottaa siihen, että Eetu kuuntelee ja hyväksyy.

    Tämän miehen suurin heikkous on se, ettei hän osaa pyytää apua. Apu kelpaa kyllä aina tarjottaessa, mutta hän itse sitä ei voi millään käydä pyytämässä. Eetu ei olekaan ajanut itseään burnoutin partaalle mitään yhtä tai kahta kertaa. Hän tekee sinnikkäästi töitä niin kovalla voimalla ja tauotta, että sairastuu. Etenkin talliinsa hän suhtautuu hyvin maanisesti. Eetun pakkomielteenä on, että Hopiavuoren hevostallin on menestyttävä, sen on oltava tuottava, sen on säilyttävä. Hän ei kestä edes ajatusta siitä, että menettäisi tilansa ja unelmansa. Siksi hän on niin aulis likaamaan kätensä tallinsa puolesta.

    Eetun oma hevonen ja paras ystävä on Jussi.
    Muita hänen perheenjäseniään ovat äiti Ritva ja isä Simo, jotka asuvat lähikaupungissa Seinäjoella. Eetulla on myös kaksoisveli Leevi, sekä aikuiset pikkusiskot Hanna ja Milla. Millan lapsia, Auraa ja Viljaa, Eetu hemmottelee niin kuin maailman parhaan enon kuuluukin.

    Palkintokaappi

    Nelly teki ja Noa myönsi

  • #1150 Vastaus

    Camilla
    Valvoja

    Camilla
    Kuvasta kaikki kiitos ja kunnia kuuluu R.:lle.

    Camilla Vanhaniemi – työrukkanen
    Kullahtava hiuksinen, 161-senttinen, 22-vuotias nainen, joka on hieman hukassa elämänsä kanssa. Jos joku olisi kysynyt 4 vuotta aikaisemmin Camilla aamulenkille kello viideltä, nainen ei olisi ollut vielä silloin kotona, vaan olisi ollut raahautumassa vasta baarista kotiin ja nauranut itsensä uneen. Vaikka naisen nuoruus olikin hieman railakampi, sai hän ylioppilaslakin hankittua, teki osa-aikaisesti töitä tarjoilijan ja baarimikon hommissa, kävi tallilla iltaisin ja hoiti vuokrahevostaan. Elämälle piti myös keksiä jotain kehittävämpää. Paperit lähti Puolustusvoimille ja vuoden päästä nainen löysikin itsensä suorittamasta vapaaehtoista varusmiespalvelusta. Ura moottorialiupseerina, yleneminen loppupalveluksesta kersantiksi ja vuosi hommia sopimussotilaana.

    Hevoset ovat kuuluneet Camillan elämään jo polven korkuisesta asti, kun isä vei ensimmäisen kerran taputtelemaan sedän ravihevosia. Ensimmäisen kerran ratsastettiin laikukkaalla shettiksellä, joista jatkettiin aina ratsastustunneille. Keskivertoratsastajana ei tähtää korkealle menestykseen, vaan enemminkin raviurheilu ja maastoköpöttely on vienyt naisen mennessään. Armeijasta lomille päästessään kulutti paljon aikaa sedänsä ravitallilla autellen, kun ei enää kavereiden kanssa jokaviikonloppuinen bailaaminen maistunut. Juntti suomenhevonen vuokrahevosena oli parisen vuotta lukion aikaan, mutta armeijan vuoksi joutui sanomaan sopimuksen irti.

    Luoteeltaan Camilla on sosiaalinen, jämäkkä sekä urheiluhullu – varsinkin lentopallo on suuri intohimo. Armeijahan tekee pojista miehiä, niin Camilla kasvoi myös paljon ja laittoi elämänarvojaan uusiksi. Naisen käytöksestä heijastuu inttikulttuuri, vaikka ei enää palveluksessa olekaan; inttislangi, teitittely ja hieman jäykkä käytös. Intti ei ole hänestä kylmää tehnyt, vaikka sellaisen kuvan voi alkuun antaa. Camillan rentoutuessa alkaa yhtäkkiä valkoiset hampaat kiilumaan ja voi kuulua kirosanojen lisäksi huonoja vitsejä. Ehkä hieman kovasuinen ja käytökseltään poikamainen on kuitenkin hyvä kuuntelija ja pyrkii aina auttamaan toisia parhaansa mukaan.

    Työorientoituneena on innoissaan uudesta virastaan tallityöntekijänä ja yleensä laittaa itsensä peliin 110 prosenttisesti. Hevoset ovat myös hyvää vaihtelua hikisille, valittaville pikkupojille naisen vielä etsiessään elämän tarkoitustaan. Niinisalossa palvelleena ja sopimussotilaana toimineena löysi vapaan työpaikan tallityöntekijänä, haki paikkaa ja pian saikin jo etsiä kämppää Otsonmäeltä. Vaasan lähistössä nuoruutensa viettäneenä Seinäjokikaan ei aivan uusi paikka ole, vaikka suorat pellot eivät niin miellyttäkään naisen silmää.

    Lyhyesti:
    – Ollut Hopiavuoressa töissä pari vuotta
    – Opiskellut hevosenhoitajaksi ja valmistunut elokuussa 2021
    – Opiskelee Hopealinnassa ravivalmentajaksi oppisopimuksella
    – Suden kämppis
    – Perheeseen luokittelee setänsä Markus Vanhaniemen ja hänen perheensä sekä serkkujensa Toven ja Linnean isoisän Gunnar Malmstenin, joka omistaa Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Stall Wäckelinin

  • #1186 Vastaus

    Tiitus
    Valvoja

    Tiitus Hellevaarapäiväkirja
    omistaa Been, joka tällä hetkellä määrittelemättön ajan Saksassa koulutettavana

    Tiitus on nuori (s. 12.03.1994) melkein pari metrinen (192 cm), silti sopusuhtainen jenkkifutiksen pelaaja. Hänellä on ruskeat nappisilmät sekä lyhyet tummat hiukset, jotka on yleensä laitettu siististi (ei liian sliipattuna). On kuitenkin mahdollista nähdä Tiitus joskus pörrötukkaisenakin, koska hän kulkee joka paikkaan polkupyörällä ympäri vuoden.

    Tiitus on rauhallinen mies, joka ei yleensä turhia höpötä. Hän saattaakin vaikuttaa alkuun hiljaiselta ja ujolta, mutta kyllä hänestä löytyy puheliaampikin puoli. Hevosten kanssa luonnonlahjakkaaksi kuvailtu mies on pyörinyt nelijalkaisten kanssa teinistä saakka, ensimmäiset kaksi kesätyötä meni ravitalleilla, mutta sittemmin Tiitus on pitäytynyt ratsupuolella.

    Peruskoulun jälkeen Tiitus pääsi opiskelemaan Ypäjälle, jossa hän suoritti hevosenhoitajan tutkinnon sekä kirjoitti myös ylioppilaaksi, koska vanhempansa sitä vaativat. He ovat sitä vanhaa kastia, joiden mielestä ”valkolakilla pääsee minne vaan”. Eipä päässyt, vaan valmistuttuaan Tiitus työskenteli keikkaluontoisesti useilla talleilla ympäri Suomea, kunnes vuonna 2018 pääsi Seinäjoen ammattikorkeakouluun opiskelemaan fysioterapeutiksi.

    Tiitus rakastaa koiria ja on haaveillut omastaan jo lapsesta saakka, mutta ei isän allergian takia sitä koskaan saanut. Myöhemmin esteenä oli opiskelun aikaiset ilta- ja viikonlopputyöt, kimppakämpässä asuminen ja sittemmin muuttaminen työn perässä. Nyt Tiituksella olisi ehkä vihdoin sopiva hetki koiran hankintaan..

  • #4070 Vastaus

    Oskari
    Osallistuja

    Oskari Susi
    Osa-aikainen tallityöntekijä, Ukon omistaja

    Aluksi Oskari vaikuttaa pelokkaalta. Hänen on vaikea mennä uusiin paikkoihin ja tavata uusia ihmisiä. Hän varoo sanomisiaan ja tekemisiään. Onneksi hän kuitenkin tutustuu ja kotiutuu melko nopeasti, kunhan toteaa uuden tuttavuuden vaarattomaksi. Tutustuttuaan Oskari on nimittäin ihan empaattinen kaveri, jolla on omiakin mielipiteitä, ja joka viljelee sarkastista huumoria. Hänen suosikkipuheenaiheensa on urheilu, tietenkin varsinkin hevosurheilu, mutta myös yleisurheilu, jääkiekko ja jalkapallo. Oskari fanittaa avoimesti urheilijasankareitaan.

    Oskari Olavinpoika on saanut kuulla paljon isästään. Nykyään hän on ylpeä siitä, että isä on kansainvälisestikin menestynyt esteratsastaja, mutta koulussa häntä kiusattiin isän takia ja hevosmaailmassa hänen oletetaan usein saaneen kaiken annettuna. Isä-Olavi on kuitenkin sitä mieltä, että Oskarin on itse ansaittava mahdollinen menestyksensä ja ihan toimeentulonsakin. Olavi on Oskarin valmentaja ja Oskarilla on hyvät välit niin isäänsä kuin Hirvijärvellä asuvaan äitiinsä Marja-Terttuunkin.

    Ammaatikseen Oskari sanoo kysyttäessä urheilija, eikä selosta sen enempää. Oikeastaan Oskari on kilparatsastaja. Hän saa elantonsa sponsorisopimuksista, joten on sanomattakin selvää, että hän on köyhä kuin kirkonrotta. Onneksi edes Otsonmäen Osuuspankki ja Otsonmäen Sähkö halusivat solmia hänen kanssaan juuri uudet sponsorisopimukset. Hän haaveileekin työsopimuksesta jollain Euroopan isoista talleista: silloin hänen ei tarvitsisi yrittää pärjätä omalla hevosellaan ja kituuttaa sponsorirahoilla, vaan hän saisi kilpailla muiden hevosilla ja nostaisi palkkaa. Toistaiseksi sellainen on kuitenkin vain unelmaa. Oskari puskeekin seitsenpäiväistä viikkoa: pitää itseään kunnossa kahdella treenillä päivässä, treenaa itse hevostaan Ukkoa, tekee osa-aikaista hommaa Hopiavuoressa ja toista Vanhan Meijerin talkkarina. Omasta mielestään hänellä ei kuitenkaan ole liikaa töitä: vapaa-ajasta luopuminen on Oskarista hyvä hinta siitä, että saa tavoitella unelmaansa. Oskari on käynyt lukion, mutta ei koskaan kouluttautunut pidemmälle.

    Oskarilla on tummanruskeat hiukset ja sinertävät silmät. Hänen hiuksensa eivät aina pysy järjestyksessä, mutta sen verran hän huolehtii, ettei karvoja roiku kauluksilla. Arkena Oskarin pukeutumistyyli on ennemminkin mukava kuin tyylikäs: hän pitää verkkareita, Halppiksen T-paitoja, huppareita, college-housuja, joskus farkkujakin. Kaupungille lähtiessään hän yrittää näyttää vähemmän resuiselta, mutta vain juhliin viitsii oikeasti pukeutua. Oskari on syntynyt 1992, mutta vaikuttaa alkujähmetyksessään aina nuoremmalta ja lapsellisemmalta.

Vastaa aiheeseen: Hopiavuoren hevostallin henkilökunta
Tietosi: