Hopiavuoren hevostallin matkaratsastuskilpailut 18.10.2025

[Eetu HopiavuoriYlläpitäjä]

”Mitä keksittääs?” kysyi Eetu, jolla oli pitkästä aikaa vapaa ilta. Hopiavuoren hevostallin isäntä ei osannut olla paikallaan tai tekemättä mitään.
”Pelataan jotain”, ehdotti Hello, joka rakasti jostain syystä vanhaa, perinteistä Monopolya.
”Mä en mitään huonoja pelejä pelaa”, tuomitsi Eira.
”Mennään maastoon”, ehdotti Alex, joka ei ollut vielä liikuttanut Tetristään.
”Kaikki on ratsastanu jo…” mumisi Oskari, ja oli suurimmaksi osaksi oikeassa.

Silti kukaan ei halunnut lähteä. Ainahan Hopiavuoren tuvassa istui väkeä. Se oli kuin pieni kahvila, jossa mikään ei maksanut mitään, ja josta puuttuivat kaikki ikävät tyypit.

”Suunnitellaan joku tapahtuma”, Camilla keksi. ”Siitä sais tuloja, ja se olis kivaakin.”
”Mikä tapahtuma?” Eetu kiinnostui.
”Kansainväliset estekisat.”
”Joo varmaan.”
”Hei mä tiedän! Yömaasto taas!”
”Kattomunan maailmancup!”
”Monopolyturnajaiset.”
”Mä haluan ratsujousiammuntaa!”
”Eiku hei. Yhdistetään ne. Miten olis matkaratsastuskilpailut?”
”Miten siihen yhdistyy Monopoly?”
”Sä voit olla rahastonhotaja sielläkin.”

Niin päätettiin, joskaan ei vielä kokonaiseen kahteen tuntiin. Hopiavuoren hevostallissa järjestettäisiin oikein oikeat, oikein VMRJ:n alaiset kilpailut!

Tervetuloa VMRJ:n alaisiin matkaratsastuskilpailuihin!
Kilpailut järjestetään 18.09.2025
– Ilmoittauduttava viimeistään 15.09.2025
– Järjestyspaikka on Hopiavuoren hevostalli
– Tulokset saadaan lyhyellä arvonnalla VMRJ:n ohjeen mukaisesti.
– Luokkien sijoittuneet saavat kopioida hevostensa sivuille Yorca WBs’n uniikin ruusukkeen. Ruusukkeen yhteyteen ei tarvitse laittaa copyright-merkintöjä.
– Se, joka kirjoittaa, piirtää tai muuten tuottaa jotain aiheesta hevosensa päiväkirjaan tai tänne, saa muistoksi myös kunniamerkin. Kunniamerkki toimii pääsylippuna Hopiavuoren hevostallin suljetumpiin tapahtumiin.

Rajoitukset
– 10 hevosta / irl-harrastaja / luokka
– 1 luokka / hevonen / kisa
– 100 osallistujaa / luokka
– Hevosen alaikärajat on ilmoitettu luokkalistassa.

Osallistuminen
– Osallistua saa kun kutsu on VMRJ:n kalenterissa.
– Osallistu kirjoittamalla tähän aiheeseen. Kirjoittamista varten ei tarvitse rekisteröityä.
– Ilmoittautumismuoto
Luokka 0
Ratsastaja – Hevonen
Voit halutessasi ilmoittaa myös hevosen ja/tai ratsastajahahmosi osoitteen.

Luokat
1. 15 km ihanneaika 4v+
2. 30 km nopeus 5v+
3. 50 km nopeus 5v+
4. 80 km nopeus 5v+

Luokkien tuomarina toimii Oskari Susi. Luokan tuomarille nalkuttajana toimii Alexandra Tiederberg.

Hopiavuoren palkintoruusukkeet on suunnitellut ja toteuttanut Jesse (VRL-12637). Ruusuke jaetaan kuudelle ensimmäiselle joka luokassa, oli sija sijoitus tai ei.

[Eetu HopiavuoriYlläpitäjä]

Tulokset

1. 15 km ihanneaika 4v+
1. Saga Isberg – Hannibal 10 p.
2. Nicky – Erkinheimon Nietos 9 p.
3. Leena Erkinheimo 02753 – Lyyli Loppukevennys 8 p.
4. Pölhö – Belgi VEC 7 p.
5. Éinar Tomásson – Kjalla frá Sundvik 6 p.
6. M – Kyssyppä Kuukkelilt 5 p.
7. Katariina Erkinheimo 02753 – Erkinheimon Korpinkruunu 4 p.
8. Kristiina Kero – Erkinheimon Mustikkamuumi 3 p.
9. Pölhö – Öte-Salkyn 2 p.
1 p.
10. Eira Helmipuro – Blågård Indisk Lotus
11. Camilla Vanhaniemi – Clausholms Bulbasaur
12. Minja Jaakkola – Lumivaaran Laululintu
13. 02753 – Happy Cloud
14. Markus Dahlsten 02753 – Pandasoturi
15. Niina Nikkari – Radical Come to Your Senses
16. Noora Kallio – Virvatuli Hankalasta
17. 02753 – Kyyvirsi
18. Solveig Hahto 02753 – Sparkle Specialist RR
19. Juhani Erkinheimo 02753 – Erkinheimon Aito Idiotia
20. Heli Lindqvist – Solros
21. Santtu Aarnipuro – Teakettle Ghost
22. Pölhö – Agzybir ’B
23. Pölhö – Irizmek VEC
24. Toni Haataja – Pólun frá Spegillflói
25. Marc di Bianchi – Sinevan Charlemagne
26. 02753 – Huunpurema
27. Pölhö – Nerala BL
28. Nora Haube – Viviana v. Helmwald
29. 02753 – Mermaid Sister RR
30. Pölhö – Bulgur VEC
31. Pölhö – Ganly-Kirletmek VEC
0 p.
hyl. Einár Tómasson – Lokka frá Syndur
hyl. Pölhö – LH Gyzma
hyl. Jasmin Mäkelä – Eiko
hyl. Karla Rosenqvist – Koolari

2. 30 km nopeus 5v+
1. Petra Kurki – Snörp frá Rosgarður 10 p.
2. Amra Heikinmaa 02753 – Erkinheimon Sotahiiri 9 p.
3. 02753 – Hamppi 8 p.
4. M – Bartlomiej al qismat 7 p.
5. 02753 – Erkinheimon Pöyristes 6 p.
6. 02753 – Judge Fudge 5 p.
7. 02753 – Erkinheimon Törkiänä Törnävällä 4 p.
8. Kaj Erkinheimo 02753 – Hillasuon Harhailija 3 p.
9. Miika Rossi 02753 – Galactic Mermaid 2 p.
10. 02753 – Shrimp Glockenspiel 1 p.
11. 02753 – Custom Nuke RR 1 p.
hyl. Hilla Harjunpää – Katla frá Akranes
hyl. Mikhail Lasantrov – Petroniya

3. 50 km nopeus 5v+
1. Nicola – Rin It Boogieman 10 p.
2. Tiksu – Rizwana al Sala ox 9 p.
3. Pieta Jylhä 02753 – Nitro-Jerry 8 p.
4. 02753 – Even Steven 7 p.
5. 02753 – Capuccino Assassino RR 6 p.
6. Helga Åqvist – Rosegarden’s Jupiter 5 p.
7. Aarni Valkiala – Sirpakka 4 p.
8. Tiksu – Raashida ox 3 p.
9. Tiksu – Raihana al Sala ox 2 p.
hyl. 02753 – Ballerina Cappuccina

4. 80 km nopeus 5v+
1. Tiksu – Maximilian ox 10 p.
2. 02753 – Cackletta’s Smile RR 9 p.
3. 02753 – Phoolan 8 p.
4. Nicola – Bonecreek Huntsman 7 p.
5. Joakim Berg – Valent 6 p.
6. 02753 – Devika Solstice RR 5 p.
7. Tiksu – Djávol ox 4 p.
8. Tiksu – Nabeeha ox 3 p.
9. Tiksu – Nebula al Sala ox 2 p.
10. 02753 – Snow-White Sorrow 1 p.
hyl. Tiksu – Neutron al Sala ox
hyl. 02753 – Atumn in Amsterdam

• Tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  Eetu Hopiavuori. Syy: Osallistujalistan viimeinen päivitys
• Tätä vastausta muokkasi 1 kuukausi sitten  Eetu Hopiavuori. Syy: Tulokset

[Tiksu]

Luokka 3
Tiksu – Raashida ox
Tiksu – Raihana al Sala ox
Tiksu – Rizwana al Sala ox

Luokka 4
Tiksu – Nebula al Sala ox
Tiksu – Neutron al Sala ox
Tiksu – Nabeeha ox
Tiksu – Djávol ox
Tiksu – Maximilian ox

[CamillaValvoja]

Luokka 1
Camilla Vanhaniemi – Clausholms Bulbasaur ”Pasi”

[Janna HOsallistuja]

Luokka 1
Nora Haube – Viviana v. Helmwald
Einár Tómasson – Lokka frá Syndur
M – Kyssyppä Kuukkelilt
Éinar Tomásson – Kjalla frá Sundvik
Noora Kallio – Virvatuli Hankalasta
Minja Jaakkola – Lumivaaran Laululintu
Kristiina Kero – Erkinheimon Mustikkamuumi
Niina Nikkari – Radical Come to Your Senses
Marc di Bianchi – Sinevan Charlemagne
Karla Rosenqvist – Koolari

Luokka 2
Mikhail Lasantrov – Petroniya
M – Bartlomiej al qismat

[Heli LindqvistOsallistuja]

Luokka 1
Heli Lindqvist – Solros

Luokka 2
Petra Kurki – Snörp frá Rosgarður

Luokka 3
Helga Åqvist – Rosegarden’s Jupiter

Lisään tähän, että jos Eira haluaa ratsastaa Inkalla jonkun luokan 1-3, niin se käy Helille

[Khaos]

Luokka 1
Jasmin Mäkelä – Eiko

Luokka 2
Hilla Harjunpää – Katla frá Akranes

Luokka 3
Aarni Valkiala – Sirpakka

Luokka 4
Joakim Berg – Valent

[NoaYlläpitäjä]

Luokka 1
Santtu Aarnipuro – Teakettle Ghost
Toni Haataja – Pólun frá Spegillflói
Saga Isberg – Hannibal

[Pölhö]

1.
Pölhö – Irizmek VEC
Pölhö – Nerala BL
Pölhö – Öte-Salkyn
Pölhö – Agzybir ’B
Pölhö – Belgi VEC
Pölhö – Ganly-Kirletmek VEC
Pölhö – Bulgur VEC
Pölhö – LH Gyzma

[Nicky]

Luokka 1
Nicky – Erkinheimon Nietos

Luokka 3
Nicola – Rin It Boogieman

Luokka 4
Nicola – Bonecreek Huntsman

[CamillaValvoja]

Takamuksen kuluttamista
En tiedä, olinko koskaan nähnyt niin monta autoa Hopiavuoren pihassa. Tai ratsukoita. Onni oli, että itse ei tarvinnut matkustaa mihinkään, ja pääsi ulkopuolen hälinää pakoon sisälle talliin. Moni Hopiavuoren väestä oli myös osallistumassa matkaratsastuskilpailuihin ja vaelsivat tallin käytävillä kantaen satuloita ja harjapakkeja. Mietin, että miten löysin itseni tästä tilanteesta harjailemassa Pasia ja mahassa pyöri perhosia kilpailuiden odotuksesta. Olin vain ohimennen maininnut Sudelle ja Alexille, että kuulostipa hauskalta konseptilta ja millaista matkaratsastuskilpailuissa olisi kilpailla. Susi oli täyttänyt ilmoituksen puolestani. Lassolla en olisi voinut osallistua, mutta Pasi oli looginen valinta. Olin sillä muutenkin ratsastanut enkä olisi kenelläkään muun hevosella uskaltanut osallistua. Hellon Skotti olisi ollut sopivan lauhkea, mutta Susi oli täsmentänyt minulle, että matkaratsastukseen tarvittaisiin tahdikas hevonen.

Kävin hakemassa Alexilta kilpailunumeron ja törmäsin samalla matkalla Hopealinnan Sagaan.
”Hei Camilla! Sinua ei ole hetkeen näkynyt. Mitä kuuluu?” tummatukkainen nainen hymyili.
”Hei! Itseasiassa aika hyvää. Ostin juuri ponin. Shetlanninponin”, virnistin naiselle.
”Täh? Meinaatko poniraveja ruveta ajamaan?”
”Oon yli-ikäinen. Mites Hopealinnaan?” olisin vielä halunnut lisätä perään, mitä Jukille kuului, mutta nipistin suuni viivaksi.
”Kiirettä pukkaa. Hyvä, että tänne onnistuin karkaamaan. Minä omistan nykyään osan Åken hevosista”, Saga totesi.
”Oikeasti? Oho!” hieman jo vaikeasti mietin mielessäni, oliko Julki palannut kokonaan Ruotsiin.
”Joo. Mutta tule ihmeessä joku päivä käymään!” Saga hymähti ja heilautti minulle kättään.

Onneksi matka oli vain 15 kilometriä, mutta silti se alkoi tuntua jo 10 kilometrin kohdalla takapuolessa. Ja ehkä Pasinkaan ravi ei ollut se kaikkein tasaisin. Vaikka kuinka monet istuntaharjoitukset Susi oli minullekaan pitänyt. Alkuviikon Susi oli painottunut, kuinka tärkeää oli ihanneluokassa ratsastaa tiettyä vauhtia, että pääsisi hyville sijoille. Minä olin vain iloinen, jos pääsisimme ehjänä maaliin. Olimme kisan aluksi hieman ravailleet enemmän Pasin kanssa ja saada ruunan isoimmat ylivireudet pois. Kuuden kilometrin jälkeen aloin hieman himmailemaan, ettei aikamme alittuisi liikaa. Minja ja Lilja oli tavoittanut minut ja Pasin reitillä. Laskeskelimme yhdessä aikatavoitteita ja ratsastimme osan matkasta yhdessä. Se oli sinänsä hauskaa, koska se tuntui kuin olisi ollut vain normaalisti pidemmällä maasto retkellä.
”Onko sinulla minkälaisia suunnitelmia Lasson kanssa?” Minja uteli.
”En oikeastaan tiedä. Ainakin ensimmäisenä se pitäisi saada hoikistumaan ja kuntokestävyyttä kehittää. Toisaalta Eetu auttaa hyvin asiassa, kun kuljettaa ponia mukanaan kuin koiraa”, naurahdin.
”Siitä on tullut hyvä lantajuhta”, Minja naurahti.
”Sitä se kyllä on. Sen, kun sen entinen hienosto-omistaja tietäisi”, nauroin mukana.

Matka oli mennyt hyvin, vaikka olin kiitollinen, kun maaliviivan jälkeen sain jalkautua Pasin selästä. Hetki meni, että sain tunnon jalkoihin enkä vaikuttanut aivan hoippuvalta humalaiselta. Minua hieman jännitti, kuinka hyvin meidän suoritus oli mennyt. Minusta tuntui, että olin onnistunut aikataulutuksessa aika hyvin. Kun Susi kuulutti tuloksia, en voinut olla taputtamatta kuullessani Sagan voittaneen luokan. Suuni oli loksahtaa, kun kuulin minun ja Pasin sijoittuneen 11. sijalle. Ratsukoita luokassa oli kuitenkin ollut 33. Kun myöhemmin tiirailimme tuloksia tarkemmin Hopiavuoren väen kanssa ja kuinka Hopiavuoren väki oli sijoittunut. Eira oli ollut harmistuneen näköinen, kun oli kuullut sijoittuneensa kymmeneksi. Kuitenkin kuullessaan, että hän oli ollut 15 kilometrin matkalla Hopiavuoren väestä paras, oli tyttö yhtä hymyä. Sen oli siis tarkoitettava, että minä olin toinen Hopiavuoren porukasta. En halunnut ylpistyä, mutta Hopiavuoren porukassa oli taitavia ratsastajia ja minä olin istunut elämästäni enemmän ravikärryjen kyydissä kuin satulassa. Susi jo suunnitteli, että ensi kuussa olisi Erkinheimoissa uudet matkaratsastuskilpailut ja minä voisin osallistua sinne. Minun oli toppuuteltava miestä, että eiköhän se jäisi nyt vain tähän kertaan. Kun Hopiavuoren alue rauhoittui ulkopuolisista, hopiavuorelaiset korkkasivat kakkukahvit tuvassa onnistuneiden kilpailuiden kunniaksi.

[NoaYlläpitäjä]

Saga Isbergin kertomaa

Siis että Joonas voi oikeasti joskus olla tyhmä. Mä en vieläkään mitenkään ymmärrä sitä, miten se yritti kaupata Marttia Eiralle, sille Helmipuron tytölle. Kun Joonas on ihan itsekin monta kertaa sanonut, ettei sitä hevosta taida kukaan muu edes haluta. Eihän Martissa sinällään mitään vikaa ole, mutta siinä kun seurasin sivusta miten se ryysäsi ison heinämahansa kanssa tasapainottomassa laukassa Eira selässään, joka on kuitenkin kevyt ja hoikka naisen alku… Se oli kyllä kaikkea muuta kuin sopiva yhdistelmä.

Luulin melkein jo unohtaneeni koko jutun, mutta siinä Hopiavuoren pihaan hevosauton pysäytettyäni koko juttu nousi taas kirkkaana mieleen. Ei auttanut muuta kuin puhaltaa, pyöräyttää silmiä ja todeta, että olipa sentään kokemus sekin Eiralle..

“Täällä ollaan taas”, nyökyttelin Hanille, orin kohteliaasti höhötellen oikealle ja vasemmalle sieraimet täristen, vaikkei väkeä siinä kohtaa vielä ollutkaan kovin paljoa. Edellisestä vierailusta olikin aikaa, mutta Hanin kanssa Hopiavuoressa olimme käyneet kuitenkin jo sen verran monta kertaa, että paikka oli orille ihan tuttu.

Lopulta paikalla oli kyllä enemmän väkeä kuin alunperin olin ajatellutkaan. Oli hauska päästä näkemään miten monenlaisia eri hevosia paikalle saapui, ja juttelemaan niiden ihmisten kanssa. Camillan näkemisestä ilahduin erityisesti. Siitäkin oli nimittäin jo aikaa, kun viimeksi olimme hänen kanssaan olleet mitenkään tekemisissä. Hänen jatkaessa matkaa jäin hetkeksi pohtimaan olisiko pitänyt kysyä, että haluaisiko hän tulla taas tekemään joitan tallivuoroja meillekin. Mulla olisi ihan muutaman ravuri vailla pätevää ohjastajaa… No, siinä kohtaa se oli jo myöhäistä, koska Camilla oli kadonnut talliin parin muun kanssa, joiden tunnistin kuuluvan Hopiavuoren oman tallin väkeen vaikken nimiä tiennytkään.

Lähtölista meidän osallistumaan luokkaan oli pitkä. Vielä kun lähtöön oli aikaa ja suuri osa ratsastajista seisoi omilla jaloillaan, etsiskelin Eiran käsiini.
“Moi Eira.”
“Ai, moi.” Eira näytti vähän yllättyneeltä, mutta hymyili kohteliaasti kuitenkin.
“Kiva nähdä.”
Katselin samalla ruunikkoa, jonka ohjista Eira piti kiinni. Olin nähnyt ratsukon jo useissa kisoissa yhdessä, ja siinä oli paljon enemmän sellainen hevonen joka Eiralla pitäisi olla. Eikä mikään Martti.
“Joko sä löysit itsellesi hevosen?”
“No, en”, Eira katseli muualle. “Mä varmaan ensin opiskelen kuitenkin vielä, kun saan kuitenkin kisata Inkalla.”
“Se on ihan hyvä ajatus. Kävitkö sä montaakin hevosta katsomassa?”
“Muutamaa. Niissä oli pari tosi kivaakin, mutta en mä nyt sitten vielä..”
“Mä voin koittaa vinkata, jos vaikka muistaisin, jos tulee joku kivan kuuloinen heppa vastaan. Ihan varmuuden vuoksi kumminkin.”

Lopulta mäkin nousin Hanin kyytiin. Ori oli mukavan letkeällä päällä, ja sääkin oli ihan just eikä melkein täydellinen maastoiluun. Kai niiden oli jonkinmoiset kisatkin tarkoitus olla, mutta tunnelma oli niin mukava eikä kenelläkään ollut yhtään sellaista samanlaista kireyttä havaittavissa, mitä yleensä kilpailupaikat ovat täynnä. Jonkin matkaa me kuljettiin eri ratsukoiden kanssa, joista mun mielestä ehdottomasti sympaattisin oli yksi aika pieni, pörrötukkainen issikka. Vielä joskus mullakin on oma issikka.

Me oltiinkin päästy jo hyvän aikaa sitten maaliin, hyvällä tapaa hikisinä ja todella tyytyväisinä, sekä ehditty elpymään suorituksesta, kun viimeisetkin aikaikkunassa pysyneet ratsukot pääsi maaliin asti. Hani hengaili tyytyväisenä trailerin kylkeen sidottuna heinäverkkonsa kanssa, kuivatusloimen alla.
”Maailman hienoin ukkeli”, kehuin oria, sen kosteaa kaulaa kynsin rapsuttaen.
Enkä ollut kyllä väärässä tälläkään kertaa, kun lopulta selvisi että se kantoi meidät ensimmäiselle sijalle. Vaikkei sijoituksella olisi ollutkaan väliä; mukaan lähdettiin todellakin vain hauskaa pitämään, olin silti rumasta ankanpoikasestani niin kovin ylpeä.

[Julkaisija]

Viestit