Yorcan hevonen
Nimi: | Early Morning Madness VH17-031-0164 | Omistaja: | Oresama VRL-02753 |
Sukupuoli: | Tamma | Kasvattaja: | Tuija Tarkkanen (evm.), Suomi |
Rotu: | Suomalainen puoliverinen | Painotus: | Yleispainotus |
Säkäkorkeus: | 169cm | Koulutustaso: | ko GP, re 150cm, CIC4 |
Syntynyt: | 19.11.-15 (29v) | Meriitit: | YLA3, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II |
Klikkaa kuvaa, niin näet sen oikeassa koossaan.
© Hyppykuvan linet Ningchen/dA, koulukuvan linet Tyllagush/dA,
kävelykuvan linet Whiteligtning/dA, hyppykuvan tausta ransu.kuvat.fi, muu © omistaja
Mama menehtyi vanhuuteen 2.12.2019. Muistosivulle.
Mama on prinsessa ja kaunotar: kullanvärinen hevonen, jota on ihana puunata kiiltäväksi, koska se itsekin nauttii siitä. Vaikka tamma on välillä tuittupäinen, hoitaessa se on aina rento ja ystävällinen, vaikka harjaaminen ja satuloiminen tapahtuisivat minkälaisessa melskeessä. Ahdistunutta tai kiireistä hoitajaa prinsessamme Mama ei kuitenkaan kestä, vaan menettää ihan varmana ruokahalunsa ja saa mahansa kuralle, jos sitä stressataan huitomalla holtittomasti ympärillään. Sellaista sähellystä lukuun ottamatta Mamalle käy kaikki ja se on aina kiva hoidettava ja varustettava.
Kun on aika nousta selkään, saattaa rennon Maman olemus muuttua hyvinkin kireäksi. Se on tamma, ja sen luonne on kovin vaihteleva. Sillä on sellaisia päiviä, kun se ei edes ravaisi kunnolla kouluratsastuksessa. Onneksi niitä on vain harvoin: yleensä Mama on kunnollinen GP-tason kouluratsu. Se pitää työstään, ainakin melkein joka päivä. Jäykkä, ohjista kiskova ratsastaja saa sen kuitenkin jännittymään niin, että sen selkä on pian tosi jumissa, eikä se enää taivu mihinkään suuntaan, ja sitten onkin edessä kallis hierontakeikka. Lempeät, lähes huomaamattomat avut sopivat Mamalle, eikä sen kanssa yleensä mitään voimankäyttöä tarvitsekaan: se uskoo heti ensimmäisestä kerrasta.
Hypätessään Mama on kuin aurinko. Se on kaikkein kirkkain tähti, se leijuu taivaalla ja se on keltainen. Sen tekniikka on ihan hyvä, vaikkakin joskus se unohtaa varoa takajalkojaan ja sitä on muistutettava. Sen hyppytyyli on rauhallinen ja verrattaen hidas. Silti se saa ihan hyviä aikoja radalla, koska se ottaa aikaa takaisin kääntymällä ketterästi kuin kissa.
Mama ei tykkää maastoilusta. Se menee kyllä kun käsketään, eikä säiky turhia, mutta sen ilmeestä näkee, ettei sillä ole kivaa. Mama on vähän hienohelma ja inhoaa muunmuassa itikoita, koiria, kuraa, sadetta, irtoneulasia, maantiepölyä, siitepölyä, kukkia, pensaita, ojavettä ja pikkulintuja. Kettuja ja hirviä se suorastaan pelkää niin kovin, että vapisee jo niiden jätökset haistaessaan. Ei liene siis ihme, ettei Mamalla paljoa maastoilla, vaikka se käsissä siellä pysyykin ja suorittaa kaiken pyydetyn.
Mama on haassa ja laitumella hupimestari ja esijuoksija. Ensimmäisellä tarkoitan sitä, että se kyllä keksii muille hevosille ja meille ihmisille tekemistä, ellei sille järjestä jotain puuhaa ulos. Esijuoksijalla puolestaan tarkoitan sitä, että Mama liitelee mielellään haassa ja laitumella edestakaisin pitkine askelineen ravaten ihan huvikseen. Sillä tavalla se saa myös muut ravaamaan perässään. Välillä Maman haasta onkin tullut illalla sisään hyvin väsyneitä ja hikisiä hevosia, sekä muuan tyytyväisyyttä hohkaava Mama.
Manhattan Madman fwb, 172cm, evm |
Money Madness fwb, 171cm, evm |
Rockstar fwb, 172cm, evm |
Evangelina fwb, 166cm, evm |
||
Magdalena Rose fwb, 171cm, evm |
Red Flag fwb, 171cm, evm |
|
This Suffering fwb, 169cm, evm |
||
Coffee Time fwb, 167cm, evm |
Worker Bee fwb, 162cm, evm |
Pins And Needles fwb, 164cm, evm |
Silver Eye fwb, 159cm, evm |
||
Full Moon Madness fwb, 169cm, evm |
Strange Days fwb, 170cm, evm |
|
Capricorn fwb, 167cm, evm |
Manhattan Madman oli cremello, tosi suurikokoinen ja tosi ryhdikäs. Vaikka se ei ollut mikään loistelias leipätyössään, kouluratsuna, vaan pikemminkin vain ihan kiva, siitä tuli suosittu jalostusori sen värin takia. Väriään ori periyttikin monelle melkein sadasta jälkeläisestään, mutta se periytti myös suurta kokoa ja vauhdikasta luonnetta.
171 cm korkea Money Madness oli cremello, erittäin kaunis, ykköspalkinnolla kantakirjattu melko kevyentyyppinen yleispainotteinen ori. "Manni" teki uraa niin koulu- ja esteratsuna kuin jalostusorinakin. Nyt jo taivaslaitumille siirtyneellä orilla onkin laatuarvostelupalkinto kummastakin lajista ja kaksitoista varsaa. Luonteeltaan ratsun sanottiin olevan hyvin rauhallinen, mutta myös päättäväinen ja sitkeä.
Magdalena Rose oli kaunis punarautias 171-senttinen koulutamma. Se ei kilpaillut kovin monessa kilpailussa vuosittain, mutta sen sijoitusprosentti on lähes sata, eikä kukaan voi kieltää, että sillä on lahjoja. Tamma myös periytti kokoa, näköä ja ilmavia liikkeitään jälkeläisilleen. "Roosa" oli luonteeltaan vilkas ja iloinen, mutta käsiteltävissä joka tilanteessa.
Coffee Time oli 167 cm korkea rautias esteratsu. Se teki ihan tavallisen uran: hyppäsi 130-senttisiä esteitä, mutta ei koskaan saavuttanut laatuarvostelupalkintoja tai suurkilpailuvoittoja. Vanhemmalla iällä tämä kiltti ratsu sai yhden varsan.
Worker Bee kilpaili 140-150 -senttisillä esteillä muutaman kauden. Menestys ei ollut sellaista, kuin omistaja olisi halunnut, joten orilla astutettiin kolme tammaa paremman perillisen toivossa. Sitten ratsu ruunattiin ja myytiin harrastekäyttöön. Maasto- ja huvitteluratsuksi kiltti "Valtsu" sopikin erinomaisesti. Nykyään ruuna on jo melkein kolmenkymmenen ja puksuttaa silti iloisena maastossa melkein joka päivä. Valtsu on 162 cm korkea raudikko.
Läsipäinen ruunikko Full Moon Madness oli siitostamma, joka sai kuusi varsaa elämänsä aikana. Paljoa muuta tämä 169 cm korkea arvaamaton hevonen ei tehnytkään, vaikka se olisi todennäköisesti menestynyt este- tai kenttäratsuna ainakin keskitasoisesti. Omistajan kiinnostus ei riittänyt "Monan" kouluttamiseen.
Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.
Päivämäärä | Järjestäjä | Luokka | Sijoitus |
18.02.-16 | Rouet WBs | ERJ/150cm | 5/39 |
20.02.-16 | Rouet WBs | ERJ/150cm | 1/39 |
20.02.-16 | Rouet WBs | ERJ/150cm | 1/39 |
30.06.-16 | Kuuralehto | ERJ/140cm, ERJ-Cup | 12/170 |
30.06.-16 | Kuuralehto | ERJ/150cm, ERJ-Cup | 10/213 |
30.06.-16 | Aittohaara | KRJ/GP, KRJ-Cup | 16/195 |
17.07.-16 | KK Lapland | KRJ/GP | 3/30 |
18.07.-16 | KK Lapland | KRJ/GP | 3/30 |
19.07.-16 | KK Lapland | KRJ/GP | 1/30 |
01.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 2/30 |
01.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 3/30 |
01.08.-16 | Delicate | KRJ/GP | 3/30 |
02.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 4/30 |
04.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 4/30 |
05.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 4/30 |
05.08.-16 | Delicate | KRJ/GP | 4/30 |
06.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 5/30 |
07.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 4/30 |
07.08.-16 | Delicate | KRJ/GP | 1/30 |
08.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 5/30 |
08.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 2/30 |
08.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 5/30 |
09.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 2/30 |
10.08.-16 | Yorca WBs | KRJ/GP | 2/30 |
11.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 2/30 |
13.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 5/30 |
14.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 4/30 |
15.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 2/30 |
19.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 2/30 |
21.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 5/30 |
23.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 5/30 |
24.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 4/30 |
25.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 5/30 |
25.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 1/30 |
26.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 1/30 |
30.08.-16 | Hukkapuro | KRJ/GP | 2/30 |
30.08.-16 | Wolf Sporthorses | KRJ/GP | 3/30 |
10.11.-16 | Teufel WBs | KRJ/GP | 3/30 |
30.11.-16 | Marksman Sporthorses | KRJ/GP | 3/18 |
11.12.-16 | Ventos | KRJ/GP | 5/37 |
13.12.-16 | Ventos | KRJ/GP | 3/37 |
15.12.-16 | Metsovaara | ERJ/150cm | 3/30 |
16.12.-16 | Ventos | KRJ/GP | 1/37 |
17.12.-16 | Ventos | ERJ/150cm | 2/17 |
20.12.-16 | Metsovaara | ERJ/150cm | 3/30 |
22.12.-16 | Oakhill | KRJ/GP | 5/30 |
24.12.-16 | Oakhill | KRJ/GP | 1/30 |
30.12.-16 | Oakhill | KRJ/GP | 1/30 |
01.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/11 |
02.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/11 |
03.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/11 |
03.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/5 |
05.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/11 |
05.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/5 |
06.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/11 |
07.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 3/11 |
09.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/5 |
10.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/5 |
12.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/5 |
15.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/5 |
17.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/5 |
25.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/5 |
30.03.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/5 |
23.04.-17 | Yateley Showjumpers | ERJ/150cm | 5/28 |
25.04.-17 | Yateley Showjumpers | ERJ/150cm | 5/28 |
16.05.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/22 |
17.05.-17 | Kilpailukeskus Chermia | ERJ/150cm | 4/25 |
20.05.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/22 |
21.05.-17 | Kilpailukeskus Chermia | ERJ/150cm | 4/25 |
27.05.-17 | Yateley Showjumpers | ERJ/150cm | 2/27 |
27.05.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/22 |
27.05.-17 | Doomsday | KERJ/CIC3 | 3/9 |
30.06.-17 | Kuuralehdon hevostila | ERJ/140cm, ERJ-Cup | 1/68 |
03.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 4/38 |
05.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 2/34 |
05.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 2/38 |
12.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 4/38 |
14.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 3/19 |
16.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 1/19 |
17.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 1/19 |
19.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 5/34 |
20.07.-17 | Gestüt Helmwald | ERJ/150cm | 2/34 |
20.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 2/19 |
23.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 1/19 |
25.07.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 4/19 |
11.08.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/23 |
14.08.-17 | Kilpailukeskus Chermia | ERJ/150cm | 4/18 |
15.08.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/23 |
24.08.-17 | Harmony | KERJ/CIC4 | 3/24 |
25.08.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/23 |
25.08.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 3/26 |
28.08.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/23 |
30.08.-17 | Ros Cirein | ERJ/150cm | 5/26 |
31.08.-17 | Erkinheimot | ERJ/150cm, tarinakisa | 1/1 |
31.08.-17 | Hukkapuro | ERJ-CUP/140cm | 2/97 |
03.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 3/26 |
03.09.-17 | Zurück | ERJ/150cm | 2/30 |
04.09.-17 | Zurück | ERJ/150cm | 1/30 |
04.09.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 1/25 |
04.09.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 5/28 |
05.09.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/28 |
09.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 5/26 |
13.09.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 5/25 |
15.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 3/26 |
20.09.-17 | Zurück | ERJ/150cm | 2/30 |
21.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 3/26 |
21.09.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 2/28 |
24.09.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 3/28 |
24.09.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 2/25 |
25.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 4/26 |
26.09.-17 | Yorca WBs | KERJ/CIC4 | 4/25 |
30.09.-17 | Zurück | KERJ/CIC4 | 1/28 |
30.09.-17 | Yorca WBs | ERJ/150cm | 5/26 |
01.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 4/30 |
09.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 3/30 |
10.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 5/30 |
18.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 4/30 |
22.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 3/30 |
23.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 3/30 |
30.10.-17 | Puzzle Rebellion | KERJ/CIC4 | 3/30 |
Marraskuu 2018
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Lisätyä ravia!" Miika Rossi komensi, ja minä tein parhaani. Mama oli sillä päällä, että se tarvitsi helliä apuja, ja silti se viskoi välillä kiukkuisesti päätään. Pari vuotta aikaisemmin olisin saattanut vielä luovuttaa sen kanssa siihen paikkaan siltä päivältä. Kun se ei mene, se ei mene, onhan se nyt jo tämän hevosen kanssa nähty. Olin kuitenkin vanhentunut ja viisastunut niistä ajoista. Tiesin että Mama oli oppinut tuollaiseksi apinaksi koska en ollut laittanut sitä ikinä kuriin.
"Nyt sä vaan nostat tempoa!" Miika huusi minulle. "Pidät temmon samana, askeleen pitää pidentyä! älä päästä sitä kiihdyttämään!"
Monen hikisen minuutin jälkeen onnistuimme. Mama pidensi askeltaan. Sen ravi ei enää pomppinut, vaan se liisi kuin se olisi ollut jokin niistä jousilla varustetuista espanjalaisista hevosista, joita minua rikkaammat omistivat. En silti saattanut rentoutua ja nauttia, koska se saisi Mamankin rentoutumaan vähän liikaa ja kukaties keksimään oman askellajin.
"Hyvä! Helpolta näyttää!" Miika Rossi kehui, eikä se ainakaan tuntunut helpolta. Jatkoin ravia pääty-ympyrällä odottaen seuraavaa tehtävää.
Kesäkuu 2018
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi
"Niin ne lapset kasvaa ja äijät vanhenee", Miika Rossi huokaisi minulle, kun arvioin ponnistuskohdan täysin väärin ja pudotimme Maman kanssa puomin.
"Mitä sä tarkotat?" ärähdin hänelle ja ravasin Mamalla ympyrää kunnes hän nosti puomin paikoilleen ja saatoimme yrittää uudelleen.
"Sitä että nopeasti teidänkin taso laski kun lopetitte kilpailemisen", Rossi ähkäisi.
"Mulla ei oo silmälaseja", puolustauduin ravatessamme kohti estettä, vaikka minulla ei muutenkaan ollut juuri koskaan silmälaseja ratsastaessani.
"Nii just", Rossi huokaisi kuuluvasti kun ponnistimme taas - tällä kertaa oikeasta paikasta, ja Mama ylitti esteen komeasti.
Hyppäsin vielä muutaman ennen kuin aloin jäähdytellä Mamaa. Se oli jo aika vanha, emmekä enää treenanneet tosissani. Olin kutsunut Miika Rossin paikalle vain siksi, että Maman kuntoa pitäisi arvioida ja kehittää itse ennen laatuarvosteluita.
Onneksi Mama on Miikan loppuarvion mukaan ikäänsä ja käyttöönsä nähden hyvässä kunnossa. Siitä näkee vieläkin, että se oli kerran taitava, ja laatuarvosteluissahan se riittää.
Tammikuu 2018
Ei meistä tule enää kilparatsukkoa, ajattelin levollisesti ja hengitin syvään ihanaa pakkasilmaa Maman satulattomassa keltaisessa selässä. Olimme kiivenneet Mörkömäen huipulle ja katselimme maisemia. Mamaa pelotti seistä siinä, mutta siinäpä se jökötti, kun en päästänyt sitä lähtemäänkään. Kai Mörkömäki haisi sen mielestä oudolta. Sehän on vanha kaatopaikka, johon on roskan päälle kasautunut maa-ainesta ja siinä on alannut kasvamaan jopa kitukasvuisia puita. Se oli kaatopaikaksi kaunis paikka. Tai oli se ihana, vaikka sen ei olisi tiennyt olevan kaatopaikka.
Ajatus siitä, että kipailut olivat nyt jääneet taakse, ei ollut ahdistava, eikä iloinenkaan. Minä vain tiedostin sen, ihan niin kuin tiedostin että nyt on talvi, ja että olin elossa. Olin saanut melkein hermoromahduksen kilpailujen kanssa, joten nyt oli jo aika keksiä jotain muuta.
Mama liukasteli jonkin verran laskeutuessamme Mörkömäeltä. Alastulo ei ollut erityisen liukas, mutta keltainen hevoseni ei ole mikään varmajalkaisin maastoratsu. Pitäisiköhän minun myydä se, sillä ei siitä tainnut olla kuin kilparatsuksi?
Lokakuu 2017
"Mä vihaan tätä", itkin räkä nenässä Maman karsinan edessä parhaalle ystävälleni Markukselle ja olin säälittävä ja kauhea. Siis oikeasti itkin. Niin että tuli kyyneliä. Silmistä. Ja räkää. Mutta sitä tuli nenästä. Mama söi sillä aikaa selkäni takana karsinassa heiniä ihan rauhallisena.
"Siis mitä sä vihaat?" Markus kysyi hämmästyneenä ja tarjoutui jopa harjaamaan Maman puolestani, kun olin niin hervoton. Otin tarjouksen vastaan, mutta jatkoin itkemistä karsinan puolella Markuksen harjatessa keltaista hevostani.
"Mä en jaksa enää, Markus, mä kuolen, mä en jaksa kilpailla, mä en pysty!"
"No - älä kilpaile!" Markukseni sanoi minulle ihan niin kuin se olisi niin yksinkertaista.
Ja niin se itse asiassa olikin. Kun Markus harjasi Mamaa, soitin muutaman puhelun ja peruin kaikki ensikuun kisat minulta ja Mamalta. Ajattelin jäädä tauolle, ja jos ajatus kilpailemisesta olisi vieläkin yhtä kamala vaikka parin kuukauden päästä, en jatkaisi koskaan. Mama ei tuntunut olevan yhtään pahoillaan päätöksestäni, vaan se vain söi heiniä ja oli kiltisti kun Markus hoiti sitä.
"Miksi? Teillähän on voittoputki päällä", joka ainoa tallinpitäjä taisi sanoa, kun kerroin että perun osallistumiseni ja jään lomalle.
Mitä minun olisi pitänyt siihen sanoa? Siksi, ettei ole normaalia, että aikuista miestä itkettää ajatuskin tavaroiden pakkaamisesta ja taas uudesta kisareissusta?
"Elämäntilanne muuttui", minä siis valehtelin kaikille.
Elokuu 2017
No, mitä voin sanoa? Mama voitti ERJ-Cupin, enkä olisi ikinä uskonut sitä. Vielä ennen suoritusta se kiukutteli lämmittelyssä potkittuaan ensin koko matkan kopin seiniä niin että minua pelotti. En olisi edes halunnut kilpailla sillä, koska olin niin epätoivoinen. Sanoin vielä tallikavereille kentälle ratsastaessani, että ei olisi pitänyt tulla. Että ottakaa pliis joku koppi kun putoan.
Kun sitten hyppäsimme kilpaa, ajauduin jonkinlaiseen ihme draiviin tai putkeen Maman kanssa. En kuullut taustahälinää, enkä aistinut minkäänlaista jännitystä. Mamakin tuntui yhtäkkiä ihan erilaiselta: rennolta ja joustavalta. Ja niin voimakkaalta, että tuntui kuin olisin ratsastanut jollain entisaikojen eläköityneistä huippuoreistani, enkä tällä keltaisella pellehevosella.
Tiesin jo kesken radan, että nyt tuli voitto. Se ei ollut sellainen ajatus, josta tulisi itsevarma omahyväinen olo, vaan semmoinen juuri ja juuri tiedostamani fakta, jonka vain tiesin. Lopetettuamme annoin Maman kävellä pois, ja se meni rauhallisesti kaula pitkällä. Vilkutin tallikavereille, jotka katsoivat Mamaa suu auki.
Tammikuu 2017
"Johan on kumma!" sanoi tallimestari minulle puhelimeen aamulla viimeiseksi ennen paria kirosanaa. Sen jälkeen kuului vain tuuttausta. Päättelin jonkin sortin hätätilanteen olevan käsillä, joten kiskoin toppatakin t-paitani ja yöhousujeni päälle ja ryntäsin kesälenkkarit jalassa ulos. Tilannehan siellä oli päällä.
Mama laukkasi ympäri tallipihaa. Sillä oli päässään sen pakasta riipaistu vihreä riimu, ja siinä kiinni villisti hulmuava riimunaru. Mamaa ja sen riimunarua koetti tavoitella paitsi tallimestari, myös moni muu henkilökunnan jäsen. Minä en juossut Maman kiinniottotiimin avuksi, vaan ryntäsin miljoonaa portille, josta pääsee päätielle. Onneksi joku oli jo älynnyt sulkea sen!
Autoin minä kyllä Maman kiinniotossa, kunhan olin ensin nauranut hetken. Näytti hullulta, kun Mama liukasteli ripeää rapukävelyä hangessa keltaisena ja tyytyväisenä kuin naurava aurinko kesäpäivänä, ja tallin väki yritti päät punaisina napata siitä kiinni. Mamasta näki, ettei se ollut peloissaan tai aikeissa karata kauas. Se halusi vain hassutella!
Mama saatiin vartissa kiinni ja aitaukseen. Kuulemma tallitytöt olivat aikoneet sen kanssa riimulenkille, mutta se olikin päättänyt suorittaa liikuntapläjäyksensä ihan kotipihassa. Harmi, etten saanut kuvia, oli meinaan veikeän näköistä menoa!
Joulukuu 2016
Mama, iskän oma keltainen molluska, ei saa nauttia tänä vuonna joulunameista. Tammalla on takapuoli levinnyt jo sellaisiin mittoihin, että se jouti laihdutuskuurille. En usko, että sen lihominen johtuu laihdutuskuurista. Luulen syynä olevan kisatauon, haassa makailun ja vapaan heinän.
Mama ei joudu olemaan kuitenkaan heinättä, ei tietenkään! Laitoin tallimestarin ja pojat puutöihin, ja yhden iltapäivän naputtelun jälkeen Maman ja muiden tarhassa törrötti hitaan heinän automaatti. Heinää on edelleen aina saatavilla, mutta niin pienisilmäisen verkon takana, että sitä on tosissaan kaiveltava jokaisen suupalan eteen. Vesipistekin uudelleensijoitetaan vielä niin, että hevoset joutuvat kävelemään haassa enemmän. Vesijohdot pitää kuitenkin vetää sitä varten uudelleen, joten operaatio saa odottaa kevättä.
Päivämäärä | Sukupuoli | Varsa | Isä | Omistaja |
14.09.-17 | Ori | Goodbye Moonman RR | Wubba Lubba Dub Dub | Oresama/Yorca |
Tämä on virtuaalihevonen