Yorcan hevonen

Nimi:	Wubba Lubba Dub Dub	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Ori	Kasvattaja:	Oresama, Yorca
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	168cm	Koulutustaso:	ko VaA, re 150cm, CIC4
Syntynyt:	10.05.-17 (30v)	Meriitit:	YLA2, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-II

Käsi ylös: kuinka moni on seurannut Netflixistä Rick&Morty -sarjaa, jossa Rick hokee wubba lubba dub dub? Minä ainakin olen. Siksi ostin alun perin Pasinkin: sen nimi huvitti minua. Orista oli tarkoitus tulla lahja vaimolle ja kaunis tätikuljetin, mutta kun se asusti ensimmäisiä viikkoja tallissa, päätimmekin toisin. Pasi oli niin kyvykäs, niin näyttävä hevonen heikohkosta koulutuksestaan huolimatta, että ei sen tehtävä voinut olla kiertää ikuisesti Mörkömäen rinkiä Yorcan helppokulkuisissa maastoissa. Alkoi monen virtuaalisen vuoden pituinen kouluttautumis- ja valmentautumisurakka, jonka loppupuolella Pasi oli muuttunut tätikuljettimesta kilpahevoseksi.

Pasi on komea näky harjoitellessaan kouluratsastusta Yorcan kotikentällä. Vaikka sää olisi kauhea ja musta, sen valkoinen, komealiikkeinen olemus näkyy kauas tummapohjaista kenttää vasten. Lumen tultuakin Pasin erottaa kentältä, koska sen innon hevosurheilua kohtaan voi tuntea. Kaikki ratsastajat sanovat, että Pasin kanssa on ihana treenata: se tekee juuri niin kuin pyydetään, mutta ei ylireagoi ratsastajan jokaisen lihaksen liikkeeseen niin kuin herkimmät hevoset. Pasi itsekin on vähän ronskimpi, minkä osa ratsastajista kokee huonona ja osa ihanana asiana. Ori ei välitä liikaa pikkuseikoista, vaan keskittyy suuriin linjoihin, ja niiden selkeyshän on urheilussa aina tärkeintä.
Pasi myös hyppää ihan törkeän suuria esteitä helpon näköisesti. Se on varma hyppääjä: ponnistaa tehokkaasti, eikä kiellä tai yritä luistaa töistä. Välillä se kuitenkin kuumuu, ja etenkin silloin se on suustaan teräshevonen, eikä mikään ohjasapu tunnu menevän läpi. Silloin ei auta kiskoa, vaan kannattaa ennemmin vaikka pyörittää oria voltilla niin kauan, ettei se enää ryntäile.

Kentän ohjella Pasi oleilee usein harjauspuomilla. Koska se on kimo, sen puhtaana pitäminen vie tuhottomasti aikaa, ja etenkin kisoja edeltävänä iltana sitä liotellaan ja jynssätään tunti toisensa jälkeen. Onneksi ori ei hötkyile itsekään. Se viihtyy tosi kauan paikallaan vailla tekemistä. Lisäksi jos kisapuunauksen aloittaa sen päästä, sille voi antaa heiniä huviksi ja mahantätteeksi ennen kuin se kyllästyy. Silloin se jaksaa odotella paikallaan oikeasti loputtomasti, kunhan heinää vain riittää.
Poikkeuksellisen rajua käytöstä ja riehumista Pasilta saa keväisin, kun melkein kaikilla Yorcan tammoilla on kiima-aika suunnilleen samaan aikaan. Silloin Pasi hirnuskelee harjattaessakin ja saattaa talutettaessa jopa hyppiä pystyyn ja riistäytyä irti. Keväisin kotona ja aina kisapaikalla Pasia kannattaakin taluttaa niin, että riimunaru on varmuuden vuoksi sen turvan ympärillä.

Pasilla on kaksi tapaa rentoutua työnteosta. Toinen on maastoilu. Ori ei ole hitaan köpsöttelyn fani, mutta sänkilaukoissa se on ykkönen. Myös maastoesteet sopivat sen luonteelle, se kun uskaltaa mennä mistä vain.
Toinen Pasin rentoutumistapa on köllötellä haassa. Kun ori päästetään irti, se ravaa aluksi muutaman kerran levottomasti edestakaisin portilla ja puhisee pää ylhäällä. Silloin kannattaa pysyä pois alta. Nopeasti se kuitenkin rauhoittuu ja alkaa torkkua. Kesäisin, kun maa on lämmin, Pasi makaa välillä kyljelläänkin haassa, eikä välitä mistään häiriötekijöistä. Kerran se teki sitä, vaikka Yorcan pihakoivuja kaadettiin veressä moottorisahalla.

Gibberish fwb, 169cm, evm	Nonsense fwb, 170cm, evm	No Sense fwb, 170cm, evm
		Harriet fwb, 168cm, evm
	Griselda fwb, 166cm, evm	Go Gary fwb, 167cm, evm
		Karoliina fwb, 162cm, evm
Monica >fwb, 165cm, evm	Para-Picasso fwb, 167cm, evm	Grand White fwb, 170cm, evm
		Dalia fwb, 161cm, evm
	Almost Too Good fwb, 160cm, evm	Sammy Supergood fwb, 162cm, evm
		Almost Like Daddy fwb, 154cm, evm

Gibberish on musta 169 cm korkea yleispainotteinen herrasmiesori. Se syntyi ja kasvoi Tervajoen pienestä kunnasta, josta käsin se lähti välillä kuukausiakin kestäville kilpakausilleen jopa ulkomaille asti. Esteitä, koulua ja kenttää kilpaillut Gibberish valloitti Suomen lisäksi Saksan, Ranskan ja Ruotsin. Näyttelyissäkin se menestyi Suomessa ja Ruotsissa, mutta kantakirjasta se sai ainoastaan kolmospalkinnon. Nykyään 28-vuotias Gibberish on viiden varsan isä ja viettää vanhuudenpäiviään Tervajoella eläkkeellä sekä kisa- että jalostuspuuhista.

Nonsense oli tavallinen harrasteratsu, joka vietti elämänsä lähinnä puskaillen ja rentoutuen, mutta käyden muutaman kerran vuosikymmenessä eri lajien harjoituskisoissakin. Suunnistusta se harrasti hyvin paljon. Nonsensen omistaja olisi halunnut pitää tämän komean 170 cm korkean hevosen orina, kun se oli niin kilttikin. Yhden vahinkovarsan siitettyään ori kuitenkin päätyi ruunaksi, koska ruunana sille oli helpompi löytää tallipaikka.
166 cm korkea ruunikko Griselda oli periaatteessa kenttäpainotteinen keskitason kilpahevonen, mutta satunnaisesti se meni myös esteitä ja koulua. Etenkin esteillä tamma menestyi mainiosti, ja siinä lajissa sen sijoitusprosentti onkin korkeampi kuin kenttäratsastuksessa. Kiltillä mutta energisellä Griseldalla tehtiin peräjälkeen kaksi varsaa. Griselda lopetettiin jo 17-vuotiaana tarhakaverin potkaistua sitä polveen.

165 cm korkea Monica olisi ollut todennäköisesti kelpo keskitason kenttäratsu, ja sellaisena se aloittikin elämänsä. Monica päätyi kuitenkin kiertämään omistajalta toiselle, ja sen epäonneksi jokainen omistaja oli painottunut eri lajiin. Tamma kokeili siis elämässään vähän kaikkea, siitosuraakin kahden varsan ajan, mutta ei ehtinyt menestyä missään. Parikymppisenä ja vihaisena tämä ruunikko päätyi nykyiseen kotiinsa eläke- ja puskailuratsuksi.

Para-Picasso oli kunnon kenttäratsu ja hyvä hevonen: se teki niin kuin käskettiin, eikä kysellyt turhia. Kakkospalkinnolla kantakirjattu ori oli väriltään kimo ja säkäkorkeudeltaan 167 cm korkea. Rakenteeltaan melko roteva "Piipo" periytti tyyppinsä kaikille kuudelle jälkeläiselleen. Ori lopetettiin 22-vuotiaana jatkuvasti uusiutuvien maksatulehdusten vuoksi.
160 cm korkea kimo Almost Too Good on kiukkuinen ja omanarvontuntoinen tamma, mutta kiistatta erinomainen kenttä- ja esteratsu. Se elikin ammattimaisesti kilpaillen aina eläkepäiviinsä asti. Sijaisemot kantoivat ja hoitivat kaikki sen kuusi jälkeläistä. Nykyään "Aili" viettää eläkepäiviä vanhana ja entistä vihaisempana Raumalla.

Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
21.10.-17	Hukkapuro	KRJ/VaA, KRJ-Cup	8/116
21.01.-18	Colosseum	ERJ/150cm	3/35
22.01.-18	Colosseum	ERJ/150cm	4/35
02.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	3/30
02.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	5/30
04.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	2/30
05.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	5/30
06.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	1/30
07.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	5/30
08.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	4/30
10.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	3/30
10.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	5/30
11.02.-18	Delmenhorst	ERJ/150cm	2/30
13.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	5/30
14.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	2/30
16.02.-18	Delmenhorst	ERJ/150cm	1/30
18.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	2/30
19.02.-18	Everholt	ERJ/150cm	4/30
19.02.-18	Delmenhorst	ERJ/150cm	4/30
31.03.-18	Hukkapuro	KRJ/VaA, KRJ-Cup	5/108
06.04.-18	Colosseum	ERJ/150cm	1/15
07.04.-18	Raatteen	ERJ/150cm	2/30
10.04.-18	Colosseum	ERJ/150cm	2/15
12.04.-18	Raatteen	ERJ/150cm	2/30
12.04.-18	Raatteen	ERJ/150cm	5/30
16.04.-18	Raatteen	ERJ/150cm	2/30
18.04.-18	Colosseum	ERJ/150cm	2/15
19.04.-18	Colosseum	ERJ/150cm	3/15
24.04.-18	Supernatural	ERJ/150cm	2/43
27.04.-18	Supernatural	ERJ/150cm	4/43
30.04.-18	Supernatural	ERJ/150cm	4/43
30.04.-18	Teilikorpi	ERJ/150cm, ERJ-Cup	9/106
11.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	3/40
11.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	3/40
16.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	6/40
23.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	3/40
24.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	2/40
25.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	5/40
27.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	3/40
28.08.-18	Zurück	ERJ/140cm	3/40
22.09.-18	Humlegård	KRJ/VaA	1/30
22.10.-18	Colosseum	ERJ/150cm	2/30
22.10.-18	Supernatural	KRJV/VaA	2/29
24.10.-18	Supernatural	KRJV/VaA	1/29
24.10.-18	Colosseum	ERJ/150cm	3/30
27.10.-18	Colosseum	ERJ/150cm	4/30
28.10.-18	Colosseum	ERJ/150cm	4/30
28.10.-18	Sysälä	KRJ/VaA	4/24
16.11.-18	Helmwald	ERJ/150cm	4/40
17.11.-18	Helmwald	ERJ/150cm	3/40
19.11.-18	Helmwald	ERJ/150cm	6/40
31.01.-19	Kaihovaara	KRJ/VaA, KRJ-Cup	4/130
28.02.-19	Kuuralehdon	KRJ/VaB, KRJ-Cup	5/166
02.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	2/30
06.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	1/30
08.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	5/30
09.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	5/30
10.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	1/30
11.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	5/30
12.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	1/30
13.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	4/30
13.03.-19	Safiiritiikerin	KRJ/VaA	4/30
14.03.-19	Ristikallion	KRJ/VaB	1/30
14.03.-19	Pirunportti	KRJ/VaB	3/30
16.03.-19	Pirunportti	KRJ/VaB	5/30
16.03.-19	Safiiritiikerin	KRJ/VaA	1/13
17.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	2/30
18.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	4/30
18.03.-19	Ristikallion	KRJ/VaB	4/30
18.03.-19	Pirunportti	KRJ/VaB	5/30
20.03.-19	Pirunportti	KRJ/VaB	5/30
21.03.-19	Safiiritiikerin	KRJ/VaA	2/13
22.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	5/30
24.03.-19	Ristikallion	KRJ/VaB	3/30
25.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	1/30
26.03.-19	Ristikallion	KRJ/VaB	2/30
26.03.-19	Ristikallion	KRJ/VaB	5/30
28.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	2/30
29.03.-19	Hornanhovi	KRJ/VaB	3/30
13.07.-19	Mörkövaara	KRJ/VaA	2/9
16.07.-19	Mörkövaara	KRJ/VaA	1/9
17.07.-19	Mörkövaara	KRJ/VaA	2/9
19.07.-19	Mörkövaara	KRJ/VaA	2/9
20.07.-19	Mörkövaara	KRJ/VaA	1/9
24.08.-19	Vappulan kartano	KRJ/VaA	4/19
01.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	4/50
08.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	3/50
10.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	3/50
11.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	7/50
12.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	3/50
21.10.-19	Mörkövaara	KRJ/VaB	6/50
12.02.-18	Brotherhood	KERJ/CIC3	2/10
21.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/16
23.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/16
26.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/16
29.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	4/16
30.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/16
01.07.-19	Elohiljan	KERJ/CIC3	1/10
02.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
03.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
03.07.-19	Elohiljan	KERJ/CIC3	3/10
04.07.-19	Elohiljan	KERJ/CIC3	2/10
05.07.-19	Elohiljan	KERJ/CIC3	2/10
06.07.-19	Elohiljan	KERJ/CIC3	2/10
06.07.-19	Mörkövaara	KERJ/CIC3	3/14
07.07.-19	Mörkövaara	KERJ/CIC3	2/14
07.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
08.07.-19	Mörkövaara	KERJ/CIC3	1/14
09.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
16.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
17.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
18.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
22.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
24.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
29.07.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
05.08.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/8
12.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	1/5
13.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	1/5
16.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	2/5
21.08.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/8
22.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	1/5
24.08.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/8
24.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	1/5
25.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	2/5
28.08.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/8
30.08.-19	Zurück	KERJ/CIC4	2/5
03.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
05.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
15.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
16.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
18.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3
20.09.-19	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/3

Joulukuu 2018
Pasi viihtyy hyvin ulkona, vaikka haat eivät ole kauhean hyvässä kunnossa. Niin hyvin, että se ei meinaisi illalla antaa kiinni! Jo monena iltana joku tallin henkilökunnasta on yrittänyt saada sitä tulemaan portille suosiolla. Ennen se on tullut ihan itsestään, eikä meidän ole tarvinnut tehdä muuta kuin ottaa se kiinni ja viedä sisään. Nyt portilla on ollut kuitenkin kaikenmoista huutelua ja jalanpolkemista, eikä Pasin korvakaan ole värähtänyt. Periaate on että me emme ikinä mene hakoihin hakemaan hevosia, vaan hevoset tulevat meidän luokse. Pasin kanssa meidän on kuitenkin ollut pakko heittäytyä luoviksi.
Yhtenä iltana pojat saivat Pasin antamaan kiinni pakottamalla sen riimunaruilla huitomalla laukkaamaan täysillä niin kauan että se väsyi. Puuskuttavana ja hikisenä se antoi sitten kiinni - ja ai kun meillä oli kauhea homma siivota hiki ja rapa siitä sen jälkeen.
Joskus se on houkuteltu porkkanapussilla. Mutta sitten se tajusi, ettei se oikeasti saa mitään porkkanaa.
Onneksi tallimestari saa sen helposti kiinni. Hän vain kävelee portille ja huutaa Pasin nimen niin uhkaavasti ja kovalla äänellä, että oikeastaan kuulostaa siltä kuin hän huutaisi PASEEEH. Silloin Pasi aina tulee ravaten pää matalalla ja korvat sivuille sojottaen.

Huhtikuu 2018
"Sen isäori on Gibberish", joku nainen sanoi minulle kun talutin Pasia Teilikorven tallin pihassa. Orini oli hyvin epäpasimaiseen tapaan erittäin kiinnostunut tammoista tai jostain, ja sen etupää tuntui olevan hyvin keveä takapäähän nähden. Se oli hyppimäisillään pystyyn ja minun piti saada se rauhoittumaan ennen kuin uskaltaisin lämmitellä sillä. En ole rämäpäinen ratsastaja, pikemminkin pelkään hevosia kaikkien näiden vuosienkin jälkeen! Onkin siis varmaan selvää, että vain tervehdin tätä naista ja keskityin hevoseeni sen sijaan että olisin jutellut hänelle enemmän.
Pasi rauhoittui ja lämmittely sujui kohtalaisesti. Radalla se oli kuitenkin elementissään. Ihan kaikki meni nappiin. Suoritus ei ollut ihan parhaamme, mutta silti olisin antanut meille arvosanaksi kiitettävän. Sinä päivänä emme olisi pystyneet enää parempaan. Pasi sijoittui kymmenen parhaan joukkoon!
"Sen isä on tosiaankin Gibberish", sama nainen sanoi minulle kun hoidin oriani kuljetuskuntoon.
"Mistä sen tietää?" kysyin häneltä.
"Silmistä. Ja hyppäämisestä", hän sanoi, ja esitteli itsensä Ritva Pesoseksi. Kyllä, se oli sama nainen joka kilpaili Griselda-tammalla ja myöhemmin muilla saman tallin hevosilla, ja näinollen näki myös Gibberish-orin ensiaskeleet. Minulla riitti hänelle kysymyksiä niin kauan että kisapaikka tyhjeni kaikista muista.

Maaliskuu 2018
Viimeksi kun ratsastin kilpaa kouluratsastuksessa Pasilla, sijoituimme KRJ-Cupissa. Se oli aikamoinen debyytti. Ratsastin nyt toista kertaa ikinä Pasikka kouluratsastuksessa, ja arvatkaa mitä kävi! Ette usko! Sijoituimme taas KRJ-Cupissa.
Olen aina pelännyt KRJ-Cuppeja. Ne ovat ihan hirveän isot kisat, ja kaikki parhaat ottavat niissä mittaa toisistaan. Minulla on hyviä hevosia, mutta ratsastajana en kyllä ole muiden kilpailijoiden tasolla. Siksi minua jännittää, ja ratsastan aina vielä huonommin kuin kotona. Pasin kanssa en kuitenkaan jostain syystä pelkää yhtään. Se saattaa johtua siitä, että ensimmäinen cup meni niin hyvin. Luulen sen kuitenkin johtuvan siitä, että tämä rasittava, ärsyttävä hevonen on tarkoitettu minulle, luotu minua varten.
Tallilla ei muuten uskottu meidän sijoitukseemme, kun palasin taas ruusukkeen kanssa. Kaikki räjähtivät nauramaan. Ei kukaan sijoitu kahta kertaa cupissa treenaamatta välillä pikkukisoissa! Eka kerta oli varmaan tuuria, tokaa kertaa ei voinut tapahtua! Ne luulivat minun ostaneen itse ruusukkeeni! Poikien oli ihan totta katsottava tulokset netistä, jotta minua uskottiin!

Helmikuu 2018
"PASEEEEH!"
Se on tallimestarin sotahuuto, kun hän käy heimosotaansa Pasia vastaan. Eli suurin piirtein joka päivä. Pasi keksii aina jotain pientä hänen elämäänsä ilostuttamaan. Tällä kertaa Pasini ei halunnut mennä kuljetusautoon. Yleensä se on ihan kiva lastattava, mutta jotenkin sen ilmeestä näki heti aamulla, että se oli pahalla päällä. Viekkaana setänä nakitin sitten tallimestarin lastaamaan sen, kun en itse halunnut tapella. Ja se oli hyvä päätös PASEEEEH-huudosta päätellen. Oli ihanaa olla silloin kahvilla tallihuoneessa. Ja oli ihanaa vain kävellä autoon ja lähteä ajamaan, kun tallimestari oli lastannut hirviöni valmiiksi ja murjotti ihan hiljaa vieressäni.
Pasi matkusti muuten kisapaikalle tosi kiltisti ja käyttäytyi sitten hyvin. Kai se oli riehunut itsensä sopivan väsyneeksi jo tallimestarini kanssa.

Joulukuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Nyt me ei voida enää perääntyä. Pasi menee Colosseumin estekisoihin ensikuussa!" ilmoitin valmennuksen alussa Miika Rossille, joka huokaisi ja hieroi toisen kätensä sormilla ohimoitaan. Mutta hetken kuluttua hän vain pudisti päätään ja laittoi meidät harjoittelemaan kokoamallaan jumppasarjalla. Joka hypyn jälkeen hänellä oli tietenkin jotain motkottamista, lähinnä ponnistuksista vieläkin, ja minun istunnastani.
Kun keskustelimme valmennuksen jälkeen Pasista, olimme yhtä mieltä siitä että poikani oli kehittynyt ihan valtavasti. Meillä oli vieläkin pahoja ongelmia ponnistuksien suhteen, mutta Miika Rossin mukaan tekemällä oppii, ja jokaisessa on vikoja. Kuulemma minun ei tarvitsisi olla huolissani Colosseumin kilpailuista. Niihin oli kuitenkin tulossa aika vähän porukkaa, ja Pasi saattaisi jopa sijoittua niin pienissä kisoissa.

Marraskuu 2017
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Miika Rossi ei ymmärrä minua.
"Justhan teillä meni niin hyvin KRJ-Cupissa!" hän älähti, kun sanoin, että nyt treenataan esteitä. Onneksi hän ei kuitenkaan muuten suuremmin vastustellut vaatimustani, vaan kokosi meille esteet ja komensi liikkeelle.
Kun olimme ratsastaneet radan, seurasi palautteenanto. Kaikki oli huonoa, niin kuin aina. Erityisen huonoja olivat ponnistukset: ne osuivat vääriin kohtiin, enkä ollut kuulemma mukana niin hyvin kuin piti. Miika Rossi yritti suostutella meitä jatkamaan vielä kouluratsastuksen parissa ja menemään esteitä sitten joskus, sitten muutaman vuoden päästä kun Pasi olisi aikuisempi - ja minä parempi.
Ratsastimme radan uudelleen. Minun mielestäni se meni ihan hyvin. Miika Rossin mielestä se meni vähän vähemmän huonosti. Minä saisin kuulemma treenata vatsalihaksiani ennen seuraavaa valmennusta, ja Pasi puolestaan saisi kiipeillä ahkerasti saadakseen takapäähänsä lisää lihaksia.

Lokakuu 2017
Suunnitelma on ollut selvä. Suunnittelin, että pidän Pasin piilossa ja olen ihan hiljaa sen olemassaolosta. Sen ensimmäinen varsakin sai syntyä ihan hissun kissun, enkä puhunut koko tapauksesta edes muille hevoskasvattajille, parhaille ystävilleni. Annoin heidänkin ymmärtää, että Pasi oli täysin yhdentekevä. Samaan aikaan treenasin sen kanssa hullun lailla, kuten olette varmasti jo tähän mennessä huomanneet.
Ilmoitin Pasin tämän kuun KRJ-Cuppiin. Kaikki tietävät, mikä se on, mutta selitän varmuuden vuoksi sellaisille, jotka eivät tunne kilpahevosten maailmaa. KRJ-Cup on siis koko maailman arvostetuin kouluratsastuskilpailu, jossa parhaat ottavat toisistaan mittaa. Tällainen uskomaton Suurten Oriiden Taisto olisi siis Pasin ihkaensimmäinen kisa - ja ilmoitin orin sinne, jotta se voittaisi. Mikä olisikaan parempi keino taata se, että Pasi jäisi yleisön mieliin? Eihän kukaan hevonen aloita uraansa cupista, eikä kukaan voita ensimmäistä cuppiaan!
Koko kuukausi valmistauduttiin, ja tänään, viimein, ratsastin Pasilla kilpaa cupissa. Se oli upeaa: Pasi ei piitannut yleisöstä, vaan vain antoi mennä nuoruutensa vimmalla. Tiesin, että teimme parhaan suorituksemme siihen asti, vaikka en ollutkaan saanut vielä valmentajan kommentteja. Oli helppoa ratsastaa ylpeänä pois ja varikolla antaa muutaman heppatytön ottaa Pasista valokuvia joillekin kotisivuilleen.
Emme me ihan voittaneet, mutta sijoituimme. Minua ei harmittanut ollenkaan. Pasi oli ollut niin upea, se oli mennyt paremmin kuin koskaan, ylittänyt itsensä. Muutama muu ratsukko vain oli vielä parempia. Miten sellainen voisi harmittaa?
Tutut kasvattajat pysähtyivät onnittelemaan minua ja Pasiani. Pasi otti taputtelut vastaan pää pystyssä ja tammojen hajuja haistellen. Minä pidin ylpeänä kiinni sen riimunarusta ja päätin yllättää kaikki seuraavaksi estekisoissa.

Heinäkuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
No nyt alkaa sujua! Kun Miika komensi meitä menemään lisättyä ravia, ja kun komensin Pasia tekemään sitä minulle, sain lisättyä ravia. Siis heti! Siis vau! Ennen se on tarjonnut vain nopeampitempoista ravia, mutta nyt sen askel piteni joustavasti, ja minun teki heti mieli lopettaa treeni siihen ja halata sen kaulaa selästäkäsin kuristusotteella. Voi minun poikaani! Siitä on tullut iso!
Miika Rossi oli kuitenkin sitä mieltä, ettei se riitä, ja alkoi keksiä meille lisää hommia. Ja haukkua tietenkin kaikkea, niin kuin aina. Voltit olivat kananmunan muotoisia. Ratsasta kunnolla sillä ulkopohkeella Oresama. Istut niin kuin riisisäkki. Ja mitä näitä kaikkia nyt on.
Edes Rossin karkea kieli ei kuitenkaan lannistanut meitä. Sitä paitsi kun lopettelimme valmennusta, hän sanoi "no hyvinhän se meni", mikä on häneltä aikamoinen kehu. Miika Rossi ei ikinä kehu. Varmaan siksi kauhean moni ei muuten halua pitää häntä kauaa valmentajana...

Kesäkuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Joo ja minunko pitäisi tehdä mestari tästä pitkäjalkaisesta hontelosta nuoresta vauvahevosesta - apunani ainoastaan aseenkantajani ja valmentajani Miika Rossi? Meillä oli tänään ensimmäinen valmennuksemme ikinä, enkä minä saanut aluksi tätä riivattua, nippa nappa ratsukoulutettua varsaa edes tottelemaan! Jouduin pyytää tallimestarimme seisomaan keskelle kenttää hetkeksi: hänellä on jokin outo auktoriteetti, jota Pasi kunnioittaa. Tarvittiin vain yksi PASI-huuto (joka kuulosti oikeastaan siltä kuin hän olisi huutanut PASEEEH!) ja Pasi alkoi ravata suoraan ja irvistelemättä.
Sain Miika Rossilta kehuja keveistä avuistani, etenkin kun kyseessä on vielä nuori varsa. Sen sijaan hän sanoi, että minun pitäisi parantaa vaatimuksiani hevosen suhteen. Se ei hänen mukaansa ole enää vauva, ja siltä pitää vaatia lisää. Muuten se ei kehity. Jatkossa en saa päästää sitä niin vähällä kuin tähän asti. Ei riitä, että se ravaa: sen on ravattava kauniisti peräänannossa ja haluamassani tahdissa. Miikan mukaan meillä on vielä pitkä matka kuljettavanamme ennen kilpailuja.

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Emä	Omistaja
14.09.-17	Ori	Goodbye Moonman RR	Early Morning Madness	Oresama/Yorca WBs