Yorcan hevonen

Nimi:	Señor Samba RR VH17-031-0593	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Ori	Kasvattaja:	Oresama, Yorca
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	167cm	Koulutustaso:	ko VaA, re 160cm (CIC4)
Syntynyt:	01.04.-17 (10v)	Meriitit:	YLA2, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-II

Kun Yorcan isäntä oli vielä lapsi, tämän äiti kertoi aina iltasatuna kahdesta kuninkaanlinnassa asuvasta hevosesta, Sambasta ja Mambasta, jotka osasivat puhua ja tapasivat tulla leikkimään päivisin Yorcan isännän kanssa. Mamba oli villi ruskea tamma, mutta Samba oli musta kiltti ori. Kun Yorcan Señor Samba syntyi, isäntä tiesi heti, että tässä hänen lapsuutensa satuhevonen on ilmielävänä. Samba sai siis nimensä heti, ja varsasta asti isäntä on rakastanut ja hoitanut sitä kuin se olisi ollut sadun Samba. Eikä Samba ole pettänyt isännän odotuksia: se on yhtä kiltti ja hyväsydäminen kuin sadun Samba, vaikka se ei asukaan kuninkaanlinnassa, eikä osaa puhua. Oikealla Samballa ja Satusamballa on jopa samoja tapoja, kuten karsinan ovilla ryskääminen ja vedellä lotraaminen.

Samba antaa kyllä näkyä ja kuulua, jos sille tulee tylsää harjaamisen ja satuloinnin aikana. Silloin riemukas hirnunta raikaa pitkin Yorcan tallikäytäviä ja tiluksia. Kaikki, mikä on Samban ulottuvissa ja pulttaamatta kiinni, lentelee ympäriinsä. Silti hoitaja on turvassa: häntä ori ei edes uhkaile. Onneksi Samba ei ehdi kovinkaan usein tylsistyä, sillä Yorcan hevosenhoitajat ovat ripeitä työssään ja tapaavat kaiken lisäksi jutella Samballe aina työtään tehdessään. Silloin hevonen pysyy viihdytettynä ja käyttäytyy oikein kauniisti. Se jopa hamuaa kuolaimet itse suuhunsa ne nähdessään ja odottelee sitten korvat pystyssä vuolaita kehuja joka kerta.

Samba on reipas ratsu. Se ei löntystele tai luista töistä, vaan marssii lämmittelystä asti reippaasti. Välillä se on kuitenkin kovin suurpiirteinen liikkeissään, ja kouluratsastuksessa onkin tehtävä kovasti töitä, jotta Samba malttaisi keskittyä liikkeiden hienosäätämiseen. Ori ei myöskään jaksa harjoitella kauaa samaa asiaa, ja vaikka se ei kyllästyessään suutukaan, suoritus on joka kerta huonompi, kun Samba antaa ajatuksiensa vaellella vapaasti. Jotta ori menisi kouluratsastusta hyvin, se tarvitsee päättäväisen, huumorintajuisen ratsastajan, joka on vähän suurpiirteinen itsekin.
Samba hyppää huikean korkeita esteitä mielellään ja samanlaisella hienolla tekniikalla kuin isänsä. Ulospäin sen meno näyttää vaivattomalta kuin lentäminen, kun se kyyditsee ratsastajaansa innokkaan näköisenä. Innokas ori onkin, mutta meno ei ole ihan niin vaivatonta, kuin miltä se näyttää! Samba on iso, raskas hevonen ja joutuu tekemään paljon töitä esteillä. Sen ponnistusvoima on huima ja askeleet välillä pelottavankin suuret, ja ratsastajan on oltava paitsi taitava, myös huimapää, jotta hän pysyy kyydissä mukana ja vieläpä nauttii menosta! Yorcan kaikki ratsastajat eivät edes suostu hyppäämään Samballa, vaikka se on tallin taitavin esteratsu, mutta onneksi Yorcassakin on töissä muutama huimapäinen ratsastaja.
Samba on maastovarma, mutta välillä kovin lyhytjännitteinen keskittyessään maastoiluun. Se ei puolla kotiinpäin, eikä se säiky edes rekkoja, mutta välillä sen vauhti on vähän eri, kuin mitä ratsastaja haluaisi. Jos Samba näkee jotain kiinnostavaa, se hidastaa kulkuaan ajatuksissaan, ja saattaa jopa pysähtyä kehotuksista huolimatta. Samoin jos ori epäilee seuraavan mutkan takana olevan jotain uskomattoman jännää, se kiihdyttää omin lupineen vauhtiaan päästäkseen nopeammin katsomaan. Ratsastajan on oltava hereillä Samban kanssa, ja komennettava sitä tosi tomerasti, jotta se tottelisi.

Koska Samba on klpahevonen, on se tottunut vaikka minkälaiseen pyöritykseen. Matkustaminen niin trailerissa kuin rekassakin on sille arkipäivää, ja onpa se muutaman kerran mennyt laivallakin. Vaikkei ori pelkää matkoja, on sen kanssa matkustelu väillä rasittavaa. Tylsistyneenä ratsu nimittäin keksii kopissaan vaikka mitä typerää ja repii rikki kaiken, mihin yltää. Yorcan rekassakin on väliseinät uusittu ties miten monta kertaa, kiitos Samban! Uusia kisapaikkoja se ei myöskään kauhistu, vaan tervehtii sosiaalisena ja kilttinä kaikkia uusia ja vanhoja ihmistuttuja. Välillä se hirnuskelee tammoille, mutta orien kanssa se ei ala pullistelemaan kilpaa. Oma kilpasuoritus Samban kanssa menee yleensä ihan rauhallisesti, kunhan ratsastaja vain kiinnittää hevosen huomion itseensä.

Señor Sweden G dwb, 167cm YLA1, ERJ-II, KRJ-III	Sobrate DK dwb, 170cm KTK-II, YLA1, ERJ-II	Jerome DK dwb, evm
		Sofié dwb, evm
	Agata Jewel dwb, 160cm YLA2, ERJ-II, KRJ-IV, ERL-III	Zaiga Light dwb, 161cm evm
		Princess Of Egypt dwb, 159cm, evm
Zombie Dance fwb, 166cm YLA2, ERJ-III, KRJ-III	Agony 13th dwb, 167cm Class I	E-Pain dwb, 168cm, evm
		Friday 13th dwb, 165cm, evm
	Good Try fwb, 165cm ERJ-II, SPL-III	Keep Trying fwb, 166cm, evm
		All My Goodness fwb, 164cm, evm

Samballa on sukua Internetissä tasan kaksi polvea.

Samban isänisänisä oli kimo Jerome DK joka oli kaikkien seitsemän jälkeläisensä tapaan suuri ja taitava hevonen. Jerome oli estepainotteinen myös, ja tulisenpuoleinen luonteeltaan. Se kilpaili syntymämaansa Tanskan lisäksi Saksassa ja Suomessa. Vanhana ratsusta tuli siitosori. Se kuoli vanhuuteen korkeassa iässä.

Sofié (iie) oli sivistynyt ja hyvätapainen, yleispainotteinen tamma. Eniten se kilpaili koulu- ja estekisoissa, mutta kokeili muutamaan otteeseen kenttäkisoja hieman vanhemmalla iällä. Tamma palkittiin kenttä- ja esteratsastuksen laatuarvosteluissa. Palkinnot saatuaan se jäi siitostammaksi kotitilalleen ja synnytti kuusi kaunista varsaa, kaikki Jerome DK'sta. Tamma kuoli 23-vuotiaana.

Zaiga Light (iei) ei esittelyjä kaipaa. Agatan isäorihan on kuuluisuuksien kuuluisuus. Seitsenvuotiaana se oli jo mestari Tanskassa ja muutti Ranskaan. Siellä se menestyi aivan yhtä hienosti ja sen omistaja sai hullun idean. Kierrätetään Zeroa ympäri Eurooppaa ja tuodaan se moninkertaisena mestarina kotiin. Niin Zero lähti. Se koki Saksan, Italian, Ruotsin ja Suomenkin. Se voitti, se sijoittui, se työskenteli uupumatta. Zero oli Euroopan huippuratsastajien kanssa esteradoilla. Sitten tuli aika muuttaa jälleen. Itävallassa ori kaatui esteradalla, eikä noussut enää ylös. Etujalassa oli kivulias ja vaikea murtuma. Kuuluisuus Zaiga Light koki kamalan lopun. Se kuoli vieraassa maassa, vieraiden ihmisten keskellä, kisapaikkansa tallin takana pellolla eläinlääkärin toimesta.

Princess of Egypt (iee) sai yhden Zeron kolmesta pakasteesta ja näin sai Agata Jewel alkunsa. Priso on yhä tänä päivänä hyvässä kisakunnossa ja jatkaa uraansa. Se oli samanlainen ihmehevonen kuin Zero parhaina päivinään, mutta enää ei yhtä hyvin kisaa. Sen treenaus onneksi oli maltillisempaa ja esteet sopivan kokoisia - Priso onkin edelleen terve ja kisaa nykyään vain pikkukisojen matalissa luokissa. Kun tamman huippukausi oli ohi, se myytiin yksityishevoseksi vanhalle miehelle, joka on entinen kilparatsastaja. Nuo kaksi viihtyvät erittäin hyvin yhdessä.

E-Pain (eii). Tässä vasta upea, jalo ja hyväliikkeinen ori. Se on siis Aten isä. Tämä estepainotteinen Panu-niminen herra on vain kuusi vuotta Attea vanhempi, eli syntyi vuoden 2002 kesällä, tarkkaa päivämäärää ei enää muisteta. Panu on kokenut kisakonkari, mutta siltikin harjoitus on aina vain parasta. Lähes automaatti tämä tosiaan on, muttei estepuolellakaan silti hyppää mitään ellei ratsastaja ole skarppina. Panu on astunut monia tammoja, mutta muutama varsa on menehtynyt synnytyksessä, joten tämän takia Panulla on näitä suloisia nelijalkaisia vauvoja jo 8 kappaletta.

Itse Friday 13th on Samban emänisänemä. Tämä Petronellaksi kutsuttu tamam on estepainotteinen, mutta taitaa myös vaativien kouluratojen liikkeitä. Petronella syntyi tasan 25.05.2005, eikä ole mikään hirveän vanha neiti edelleenkään. Petronella on myös hyvin sympaattinen kaveri, josta on vaikea keksiä mitään negatiivista sanottavaa. Tamma on kuin kaiken luonteensa antanut pojalleen, Atelle, sillä nämä kaksi sopii luonteeltaan täydellisesti yhteen. Siitä voi siis jo aika paljon kuvitella minkälainen Petronella oli. Ei siis helppo, ei mukava, mutta halutessaan hieno kuin mikä. Petronella on astutettu vasta kerran, hyvin tiheätahtisen kisauran vuoksi, mutta eiköhän varsoja ehdi tupsahdella enemmänkin kunhan Petronella joutaa eläkkeelle. (eii ja eie sukus. © jenwwi)

Keep Trying (eei) on Juha Niemisen omistama musta suomenpuoliveriori. Ratsu on kilpaillut menestyksekkäästi esteillä. Siitosorin urallaan se ehti saada myös muutamia varsoja.

All My Goodness (eee) on Juha Niemisen omistama suurikokoinen ja massiivinen puoliveritamma. SM-tasolla esteitä kilpailleella konkariratsulla on yhteensä kahdeksan Niemisen kasvattamaa varsaa, joille tamma on periyttänyt näköä, väriä, kykyjä ja kokoa. Väriltään All My Goodness on ruunikko.

Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
14.06.-17	Silver Hoof	KRJ/VaA	2/30
11.07.-17	Raatteen	KRJ/HeA	1/30
12.07.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	2/30
14.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	4/30
15.07.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	2/30
17.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	4/30
19.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	2/30
19.07.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	1/30
20.07.-17	Raatteen	KRJ/HeA	3/30
22.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	3/30
22.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	5/30
23.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	5/30
26.07.-17	Ros Cirein	KRJ/VaB	1/30
11.08.-17	Chelmsford	KRJ/VaA	5/37
13.08.-17	Ketola	KRJ/VaB	4/40
08.09.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	5/30
10.09.-17	Mörkövaara	KRJ/VaB	2/30
26.11.-17	Harmony Sporthorses	ERJ/160cm	5/30
28.11.-17	Heidseck Sporthorses	ERJ/160cm	3/30
28.11.-17	Heidseck Sporthorses	ERJ/160cm	1/30
28.11.-17	Harmony Sporthorses	ERJ/160cm	1/30
29.11.-17	Harmony Sporthorses	ERJ/160cm	1/30
01.12.-17	Heidseck Sporthorses	ERJ/160cm	5/30
02.12.-17	Harmony Sporthorses	ERJ/160cm	1/30
02.12.-17	Heidseck Sporthorses	ERJ/160cm	3/30
04.12.-17	Harmony Sporthorses	ERJ/160cm	1/30
13.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaA	5/30
18.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaA	3/30
21.12.-17	Gestüt Helmwald	ERJ/160cm	2/30
24.12.-17	Mörkövaara	KRJ/VaA	2/30
24.01.-18	Colosseum	ERJ/160cm	6/38
31.01.-18	Priton	KRJ/VaA	1/30
31.01.-18	Priton	KRJ/VaA	2/30
01.02.-18	Majorithy	KRJ/VaB	5/35
01.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	2/30
02.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	2/30
03.02.-18	Priton	KRJ/VaA	5/30
04.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	4/30
05.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	3/30
05.02.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/15
06.02.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/15
06.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	4/30
08.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	5/30
08.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	2/30
09.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	4/30
10.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	4/30
10.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	4/30
10.02.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/15
11.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	3/30
11.02.-18	Delmenhorst	ERJ/160cm	2/30
12.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	2/30
12.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	4/30
14.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	3/30
16.02.-18	Delmenhorst	ERJ/160cm	4/30
17.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	5/30
17.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	1/30
18.02.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/15
19.02.-18	Everholt Estate	ERJ/150cm	3/30
19.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	5/30
19.02.-18	Delmenhorst	ERJ/160cm	1/30
20.02.-18	Delmenhorst	ERJ/160cm	5/30
20.02.-18	Helmwald	ERJ/160cm	2/30
20.02.-18	Everholt Estate	ERJ/160cm	3/30
30.02.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/15
13.03.-18	Priton	KRJ/VaA	3/20
14.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	4/30
15.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	5/30
16.03.-18	Priton	KRJ/VaA	3/20
18.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	5/30
21.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
23.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	1/30
26.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	2/30
26.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/10
28.03.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
30.03.-18	Helmwald	ERJ/160cm	3/30
02.04.-18	Colosseum	KERJ/CIC4	3/20
04.04.-18	Colosseum	KERJ/CIC4	2/20
04.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/19
06.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/19
11.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/19
11.04.-18	Colosseum	KERJ/CIC4	4/20
12.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/19
13.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/19
14.04.-18	Colosseum	KERJ/CIC4	4/20
18.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	1/19
19.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/19
20.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/19
20.04.-18	Colosseum	KERJ/CIC4	2/20
24.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	3/19
26.04.-18	Supernatural	KRJ/VaA	2/50
28.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	4/19
29.04.-18	Yorca WBs	KRJ/VaA	2/19
29.04.-18	Supernatural	KRJ/VaA	7/50
02.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8
05.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8
05.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/10
07.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
08.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/10
08.08.-18	Zurück	KERJ/CIC4	1/8
09.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
10.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
12.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
13.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
14.08.-18	Zurück	KERJ/CIC4	1/8
15.08.-18	Zurück	KERJ/CIC4	2/8
16.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
17.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
18.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8
19.08.-18	Zurück	KERJ/CIC4	2/8
21.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
23.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
24.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/10
24.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	1/8
26.08.-18	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/10
28.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8
29.08.-18	Zurück	KERJ/CIC4	1/8
29.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8
30.08.-18	Erkinheimot	KERJ/CIC4	2/8

Toukokuu 2018
"Voisitko sä ilmoittaa Samban YLA:n tilaisuuteen?" Saila kysyi minulta harjatessaan Sambaa. Minä, joka harjasin vieressä Samban tarhakaveria, sen omaa poikaa Einoa, tyrskähdin: Sambako muka laatuarvosteluun? Sehän on vasta hädin tuskin kahdeksanvuotias! Vasta vauvaiän ohittanut! Että nytkö pitäisi mennä laatuarvosteluihin?
"älä viitsi", Saila sanoi joko minulle tai Samballe, joka kuopaisi pari kertaa maata etujaloillaan. "Samba ei ole enää vauva. Sillä on kehittynyt rakenne jo, se on ihan hyvän ratsun näköinen. Sillä on kisanäytöt kunnossa, ja varsakin sillä on jo. Enkä mä usko, että sen luonne tästä mitenkään enää radikaalisti muuttuu, ja miksi pitäisikään? Mä meinasin jo puoli vuotta sitten kysyä, voisitko sä ilmoittaa sen, mutta nyt kyllä täytyy olla jo aika."
Tiesin, että kaikki sanottu oli totta sitä mukaa kun Saila luetteli niitä Samban ominaisuuksia, joilla se pärjäisi laatuarvostelussa. Silitin sen poikaa, Einoa kaulasta: jälkeläisnäyttökin oli upea, vaikka se oli vielä Samban ainokainen. Ei minulla ollut mitään oikeaa syytä olla ilmoittamatta Sambaa enää laatuarvosteluihin. Paitsi Saila...
"Entä sä? Jos mä ilmoitan Samban laatuarvosteluun, meidän sopimus on ohi. En mä halua että sä lähdet, sä olet varmaan meidän paras ratsastaja ja hoitaja."
"En mä minnekään mene", Saila sanoi, "mä ajattelin itse asiassa kysyä, voitaisiinko me jatkaa sopimusta vaikka niin, että mä ratsastaisin Einolla, tai vaikka sillä nuorella Charliella, tai molemmilla?"

Maaliskuu 2018
"Ai juku kuinka ihanaa!" Saila huokaisi palattuaan Samban kanssa maastosta. Hän liukui orin kylkeä pitkin alas sen vielä kävellessä ja Samba seurasi häntä harjauspuomille. En pitänyt siitä, että etenkään oriitten selästä laskeuduttiin liikkeessä, mutta en sanonut Sailalle mitään. Hän kuitenkin tunsi Samban tarpeeksi hyvin tehdäkseen mitä halusi. Sitä paitsi en olisi millään halunnut tappaa Sailan intoa: ei ollut hänen velvollisuutensa ratsastella Samballa huvikseen, vaan vain valmentautua kaksi tai kolme kertaa viikossa. Nykyään vähemmänkin, koska Samban esteratsun ura oli loppu ja kouluakin mentiin melko harvakseltaan. Silti Saila oli sen kanssa melkein joka päivä, ja siivosi karsnan ja varusteetkin. Luotettavia hoitajia oli niin kauhean harvassa.
"Mä ajattelin, että voisinko mä mennä Samban kanssa huomenna Oijjoonmäelle lenkille?" Saila kysyi samalla kun vaihtoi Samban suitsia sen osin rispaantuneeseen riimuun.
"Joo voithan sä, mutta tiedäthän sä että siellä on ihan hirvee lutakko nyt kun tuli suojakelit? Että siellä voi olla aika vaikeakulkuista", varoitin Sailaa.
"Nii joo, no ei sitte. Jos mä meen taas Harvakylän lenkin? Tai Mörkömäen?"
"Niin siis eihän sun ole pakko sillä ratsastaa edes ennen torstaita, jos et halua, kyllä sillä joku meistäkin voi mennä. Mutta jos sä haluat, niin Jätinhautuumaan lenkki on kuulemma hyvässä kunnossa." "Oi vitsit, hienoa! Me mennään sinne huomenna Samba", Saila kertoi heti Samballe ja hieroi sen korvia. Samba venytti kaulaansa oikein pitkäksi ja nautti silityksistä. Vaikka se oli hikinen maastolenkin päälle, se oli nauttinut lenkistä Sailansa kanssa.

Marraskuu 2017
Katsoin, kun Saila ja Samba laskeutuivat viimeisen hyppynsä jälkeen Harmony Sporthorsesin kentän pinnalle kuin lumpeenkukat, jotka oltaisiin laskettu siihen kellumaan. He ottivat vielä kaksi laukka-askelta ennen kuin Saila vilkaisi tulostaulusta aikaansa. Hän suoristi itsevarmasti selkänsä ja tuuletti nostamalla nyrkkinsä ilmaan samalla kun laukkasi innostuneella Samballa kokonaista kaksi kertaa kentän ympäri. Vaikka tulokset eivät olleet virallisia ja parilla oli aikaratsastus vielä suorittamatta, Saila tiesi sen minkä yleisö ja minäkin. Kukaan ei voisi lyödä tuota aikaa enää.
Huomiota herättävän voitonlaukkansa jälkeen hymyilevä Saila ja aavistuksen hikinen ja puhaltava Samba ravasivat luokseni. Otin oria ohjista kiinni.
"Mee sä vaan kattoon toi luokka loppuun. Mä vähän siistin tätä Sambaa ja otan trailerista sen kakan pois, mä ehdin ihan hyvin sit vielä palkintojenjakoon. Ei tarvi auttaa", Saila hätisteli.
"Kiitti, mä otan susta sitten kuvia", sanoin kiitollisena ja päästin Samban ohjasta irti.
Joku olisi äskeisen laukan perusteella voinut luulla Sailaa nirppanokaksi tai leuhkaksi, mutta hän ei olisi voinut enempää erehtyä. Sailahan on mitä ahkerin työmyyrä, eikä pelkää liata käsiään. Samban etu oli aina päälimmäisenä hänen mielessään. Sitä paitsi ekö se ole hyvän kilparatsastajan ominaisuus, että hän tykkää esiintyä?
Valokuvasin ahkerasti, kun luokan voittajat, Saila ja Samba, ottivat vastaan palkinnot. Minulla oli samanlaisia kuvia jo vaikka kuinka paljon, vaikka nämä olivat kaksikon viidennet estekilpailut. Saila ja Samba olivat voittaneet jo tämän lisäksi kaksi muutakin samanlaista luokkaa ja sijoittuneet kerran kolmansiksi ja kerran viidensiksi. Olisin yhtä ylpeä heistä vielä sadannellakin kerralla.

Lokakuu 2017
Sailan ja Samban estevalmennus, valmentajana Oresama
Saila ja Samba ratsastivat minun suunnittelemani 160-senttisen esteradan, joka vastasi vaikeustasoltaan todennäköisesti hyvinkin tarkkaan sitä rataa, jonka he saisivat ensikuussa suorittaa estekisadebyyttinään Harmony Sporthorsesin kentällä. He saivat aluksi mennä niin kuin parhaalta tuntui.
Suorituksen jälkeen annoin kommentteja niin hyvin kuin taisin. Saila ajoi Sambaa tarpeeksi reippaasti esteille, eikä ori ehtinyt ollenkaan epäröidä. Ohjastuntuma oli hyvä: hellä, mutta silti Samba sai siitä tukea. Alastuloissa Sailan vartalonhallinta ei ollut parasta mahdollista, mutta siihen emme enää kauheasti ehtineet puuttua, sillä sen korjaaminen vaati Sailan oman salitreenin uudistamista ja tuloksien seuraamista.
Kaiken kaikkiaan Sailan ja Samban suoritus oli rauhallinen ja tasapainoinen. Saila sanoi, että saisi orista irti vielä nopeamman ja tehokkaammankin vedon, mutta totesin, ettei olisi tarvetta. Samba oli kuitenkin melko nuori vielä: kyllä se muita teinejä vastaan pärjäisi repimättä paikkojaan.

Syyskuu 2017
Sailan ja Samban estevalmennus, valmentajana Oresama
Laitoin tänään Sailan ottamaan Sambasta maksimit irti. Orilla on hypätty ratana noin metriä ja yksittäisenä olen antanut sen mennä vasta muutaman kerran 120 cm, koska se on vielä kovin nuori. Nyt sen rakenne on kuitenkin kehittynyt, ja kilpakausikin voitaisiin aloittaa esteiden osalta ensi talvena perusteellisen valmentautumisen jälkeen. Oli siis syytä kokeilla, paljonko Sambasta irtoaa juuri nyt.
Aloitimme 110-senttisestä esteestä, jonka Samba ylitti helposti ja pukitti sitten onnesta. 120-senttinen meni yhtä kevyesti, ja 130-senttisellä ori näytti vasta edes keskittyvän hyppäämiseen. Sen jälkeen esteitä nostettiin viisi senttimetriä kerrallaan.
140-senttisellä esteellä Samba kielsi. Edellinen oli mennyt niin hyvin, että tuskin oli kyse siitä, ettei ori olisi osannut hypätä. Sillä oli vain rimakauhua. Pyysin Sailaa ratsastamaan ravia rauhassa kentän ympäri ja yrittämään sitten uudelleen, ja kun Sambaa ohjattiin päättäväisemmin, se hyppäsi. Jätimme hypyt 145-senttiseen esteeseen, joka sujui hyvin. Halusin, että sekä ratsulle että ratsastajalle jää positiivinen kuva esteratsastuksesta.

Heinäkuu 2017
Sailan ja Samban kouluvalmennus, valmentajana Oresama
Aurinkoisena, tuulettomana mutta erittäin viileänä aamupäivänä pidin elämäni toista valmennusta, ja valmennettavana olivat tietenkin harjoitusuhrini Samba ja Saila.
Saila ja Samba menivät kahdeksikkoa harjoitusravissa. Halusin, että Saila keskittyisi aluksi melkein kokonaan istuntaansa: hän hölskyi selässä aavistuksen, ja halusin menon olevan rauhallista ja kaunista katsella kisakauden alkaessa. Samalla Saila voisi kuitenkin taivuttaa ja asettaa Sambaa parhaan kykynsä mukaan, mutta mikäli istunta veisi liikaa huomiota, ei taivutusten kanssa olisi ihan niin tarkkaa.
Saila ja Samba ravasivat kauan isoa kahdeksikkoa. Kun monta kuviota oli jo ratsastettu, jokin tuntui ihan yks kaks, kesken kahdeksikon, loksahtavan kummankin päässä paikoilleen. Saila istui Samban selässä kuin liimattuna ja Samba mutkitteli kahdeksikon kaviouralla kuin olisi tehty muovailuvahasta. Komensin pienentämään kahdeksikkoa, ja aina vain ori taipui ja jousti, eikä Sailan tasapaino horjunut.
Olin todella tyytyväinen valmennukseen ja pyysin Sailan ohjaamaan Samban kaviouralle, ravaavan vielä kierroksen kentän ympäri ja päästävän sen sitten loppukäyntien pariin. Ei olisi pahitteeksi myöskään taputtaa hevosta kaulalle ja ratsastajaa hartioille, niin hienosti nuo menivät!

Kesäkuu 2017
"Jännittääkö?" Saila kysyi minulta kiinnittäessään kypäränsä leukahihnaa.
"Jännittää", vastasin Samban ohjia pidellen, ja niin minua jännittikin, ihan vatsa oli kipeänä. Se oli hassua, koska en edes aikonut kilpailla itse Samban ensimmäisessä kilpailussa, vaan Saila ratsastaisi orilla.
"Mua ei jännitä yhtään", Saila sanoi. Pidin jalustinta paikallaan, kun hän asetti siihen saappaankärkensä ja ponnisti hevoseni selkään. Samba seisoskeli rennon näköisesti aloillaan, vaikka joka puolella oli ääntä ja liikettä. Sen korvahuppu repsotti aavistuksen reunoiltaan.
Oli kamalaa odottaa Sailan ja Samban ratsastusvuoroa, ja käteni tärisivät ja hikosivat. Kun ratsukko lopulta tuli kentälle, unohdin kuitenki ihan kaiken, sillä niin upeaa oli katsella tuota ratsukkoa ihan alusta alkaen. Saila muodosti balleriinanryhteineen ja helline apuineen rytmikkäästi liikkuvan Samban kanssa niin hienon kokonaisuuden, etten hetkeäkään kuvitellut pystyväni itse samaan. Jopa käsiliikkeessä, jolla Saila tervehti tuomaria, oli jotain salattua herkkyyttä.
Samba suoritti elämänsä ensimmäisen kilpailun, vaativan A:n kouluratsastusluokan jännittämättä ja selvästi nauttien saamastaan huomiosta. Olin toivonut, että se rakastaisi esiintymistä, koska muuten siitä ei voisi tulla mahtavaa kilpahevosta. Onneksi se rakasti. Paljon. Se poistui radalta korvat tötteröllä, ja kun juoksin sitä vastaan ja otin sitä ohjista kiinni, se hypähteli aavistuksen takajaloilleen innostuksissaan. Ei se sitä hurjan näköisesti tehnyt, vaan vain niin vähän, että etujalat irtoilivat pari senttiä maasta. Halasin sitä väkivaltaisesti, kun se rauhoittui, ja sen jälkeen Sailaa.
"Hyvin meni! Nyt voidaan alata pakkaamaan! Oon tosi ylpeä teistä!" papatin Sailalle.
"Pakkaamaan? Me johdetaan. Ja enää on neljä ratsukkoa jäljellä. Vaikka ne kaikki olis parempia kuin me, me sijoituttaisiin. Kuule, me jäädään palkintojenjakoon!!"
En ollut edes huomannut katsoa tuloksia, kun olin toivonut vain hyvää kokemusta Samballe. Tarkistin tulokset moneen kertaan, ja kyllä, Saila ja Samba olivat ykkösenä!
Lopuksi kävi niin, että eräs ratsukko onnistui sillä kertaa paremmin kuin Saila ja Samba. Samba sai siis sinisen ruusukkeen suitsiinsa sinivalkoisen asemasta, mutta minusta tämä pikkukilpailuitten kakkossija tuntui olympiavoitolta. Melkein itketti, kun katselin palkintojenjakoa ja otin kuvia Sambastani ja Sailasta.

Toukokuu 2017
Sailan ja Samban kouluvalmennus, valmentajana Oresama
Oli hassua kävellä meidän omalle kentällemme muka valmentajana. Tämä oli ihkaensimmäinen kerta, kun valmensin ketään tai mitään, ja hassumpaa kaikesta teki vielä se, että valmennettavana oli ihan oma hevonen, nuori ratsunhommia opetteleva Samba, sekä sen uusi kilparatsastajan alku Saila.
Sailan ja Samban kanssa oli tarkoitus tehdä temmonvaihteluharjoituksia ravissa ja laittaa nuori ori toki kulkemaan ryhdikkäänä. Peräänannossa hallitusti ravatessaan se saisi myös hyvää selkälihastreeniä, ja koska Samballa mentiin minun mieleni mukaan myös voltteja, se sai harjoitella taivutuksia samalla.
Samban ja Sailan yhteistyö oli heidän vain kuukauden mittaisen yhteisen taipaleensa ja Samban iän huomioon ottaen todella hienoa katsottavaa. Saila ohjasi Sambaa lempein avuin. Seuraavalla kerralla Saila voisi keskittyä ehkä vielä hieman enemmän pohjeapujen napakkuuteen: osin ronskimmat otteet toisivat Sambaan varmasti vielä ryhtiä.

Huhtikuu 2017
Olen kokenut kilparatsastaja. Olen voittanut varmaan tuhansia kertoja ja sijoittunut kymmeniätuhansia kertoja, koska onhan minulla ollut aina huikea määrä aktiivisesti kilpailevia hevosia. Voisi sanoa, että olen kokenut kilparatsastajana kaiken. Myös raveissa ja laukoissa on voitettu paljon.
Olen myös pitkän linjan kasvattaja. En osaa ollenkaan arvioida, kuinka mones kasvattamani varsa Samba on, mutta tuntuu siltä, että kasvattajanakin kaikki on koettu. Meille on syntynyt täysiverisiä, lämminverisiä ja puoliverisiä. Pienin kasvattamani hevonen on falabella, ja suurin shirenhevonen. Kasvattini ovat kilpailleet kaikissa lajeissa ja jatkaneet sukuaan.
Halusin jotain uutta, kun Samba kasvoi varsasta oriksi. Tietenkin Samba olisi kilparatsu ja toivottavasti myös siitosori. Minun rooliani sen elämässä kuitenkin voisi muuttaa. Halusin olla Samban valmentaja, enkä ratsastaja nyt kun se on vielä kilpahevonen. Siksi soitin Amalialle, joka pitää ratsastuskoulua, ja kysyin, tuntisiko hän jotakuta, joka voisi olla kiinnostunut työskentelemään Samban ja minun kanssa. Niin sain muutaman puhelinnumeron, ja pian kuusi tyttöä ja kaksi poikaa kävivät katsomassa ja koeratsastamassa Samban. Moni olisi halunnut lähteä mukaan diiliin, mutta kaikista näistä nuorista minä ja Samba halusimme Sailan. Saila on helläkätinen ratsastaja, joka tuntuu ymmärtävän Sambaa. Minulla on sellainen olo, että voin luottaa häneen.
Minun, Samban ja Sailan yhteistyö on seuraavanlainen.
Minä maksan kaikki kilpailuista koituvat kulut: kisaluvat, Sailan seuramaksut, osallistumismaksut, ja myös bensat, majoitukset ja ruuat, sekä hevosen ylläpidon, varusteet ynnä muut kulut kokonaisuudessaan.
Saila sitoutuu tätä vastaan valmentautumaan ja kilpailemaan Samballa toistaiseksi. Hän harjoittelee 2-3 kertaa viikossa Samballa ja halutessaan myös muilla hevosilla. Sen lisäksi niin hänellä kuin Samballakin on oma treeniohjelma.

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Emä	Omistaja
23.06.-17	Ori	Señor Tenebroso RR	Ghoulia RR	Oresama/Yorca WBs