Erkinheimot

Vanamo

hevosen kuva

Vanamo "Vanamo"

suomenhevonen, tamma, 150cm
07.01.-20, 8v
VH21-018-0336

kasv. Oresama, Erkinheimot
om. Oresama VRL-02753, Erkinheimot
yleispainotus: HeA / 110cm / CIC1 / noviisi


YLA2



© ENVAPAAT19, CC BY-NC-SA 2.0

KRJ: 43 - ERJ: 41 - KERJ: 25 - VVJ: 0

Katso sijoitukset klikkaamalla

KRJ

21.12.2020 - KRJ - Kaihovaara - Helppo A - 3/40
22.12.2020 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 6/40
25.12.2020 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 6/40
25.12.2020 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 5/40
26.12.2020 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 3/40
29.12.2020 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 1/40
29.12.2020 - KRJ - Kaihovaara - Helppo A - 6/40
02.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 1/30
02.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 1/30
02.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 1/30
03.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 5/30
03.01.2021 - KRJ - Kuuran - Helppo A - 1/40
03.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 6/30
03.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 3/30
04.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 5/30
04.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 5/30
05.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 4/30
05.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 5/30
05.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 1/40
07.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 2/40
07.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 4/40
07.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 1/30
07.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 1/30
08.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 3/40
09.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 2/40
09.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 2/30
09.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 1/30
10.01.2021 - KRJ - KK Chermia - Helppo A - 5/30
10.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 5/30
11.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 2/30
12.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 5/30
13.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 1/40
14.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 4/40
14.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 2/30
15.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 6/40
15.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 5/30
16.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 3/40
17.01.2021 - KRJ - Liljegård - Helppo A - 4/30
18.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 1/40
23.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 3/40
24.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 5/40
26.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 2/40
28.01.2021 - KRJ - Holmberg - Helppo A - 3/40

ERJ

02.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 4/40
04.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 3/40
05.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 6/40
06.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 1/40
09.01.2021 - ERJ - Viljalehto - 110cm - 3/50
10.01.2021 - ERJ - Viljalehto - 110cm - 2/50
10.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 3/40
12.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 2/40
14.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 1/40
17.01.2021 - ERJ - Viljalehto - 110cm - 3/50
18.01.2021 - ERJ - Viljalehto - 110cm - 3/50
20.01.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 3/40
03.02.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 6/50
05.02.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 3/50
09.02.2021 - ERJ - Holmberg - 110cm - 7/50
09.03.2021 - ERJ - Hiivurin - 110cm - 1/60
19.03.2021 - ERJ - Hiivurin - 110cm - 7/60
21.03.2021 - ERJ - Hiivurin - 110cm - 7/60
25.03.2021 - ERJ - Hiivurin - 110cm - 6/60
01.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 3/50
02.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 2/50
04.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 4/50
05.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 7/50
20.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 7/50
24.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 1/50
26.04.2021 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 3/50
07.07.2021 - ERJ - Moana - 110cm - 6/40
11.08.2021 - ERJ - Yemene - 110cm - 4/40
13.08.2021 - ERJ - Yemene - 110cm - 1/40
14.08.2021 - ERJ - Yemene - 110cm - 3/40
17.08.2021 - ERJ - Yemene - 110cm - 2/40
20.08.2021 - ERJ - Yemene - 110cm - 1/40
12.07.2022 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 2/30
16.07.2022 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 1/30
16.07.2022 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 5/30
19.07.2022 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 5/30
28.07.2022 - ERJ - KK Lupin - 110cm - 3/30
31.07.2022 - ERJ - Couture - 100cm - 7/120, ERJ-Cup
10.08.2022 - ERJ - Yorca WBs - 110cm - 2/15
12.08.2022 - ERJ - Yorca WBs - 110cm - 2/15
12.08.2022 - ERJ - Yorca WBs - 110cm - 1/15

KERJ

31.01.2021 - KERJ - Haltiasalo - CIC1 - 6/91, KERJ-Cup
13.03.2021 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 7/50
22.03.2021 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 3/50
24.03.2021 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 6/50
01.05.2021 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 2/50
01.05.2021 - KERJ - Teilikorpi - CIC1 - 6/40
07.05.2021 - KERJ - Teilikorpi - CIC1 - 3/40
09.05.2021 - KERJ - Teilikorpi - CIC1 - 5/40
09.05.2021 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 5/50
15.05.2021 - KERJ - Teilikorpi - CIC1 - 1/40
26.11.2021 - KERJ - Safiiritiikerin KK - CIC1 - 3/15
27.11.2021 - KERJ - Safiiritiikerin KK - CIC1 - 2/15
28.11.2021 - KERJ - Safiiritiikerin KK - CIC1 - 2/15
02.12.2021 - KERJ - Safiiritiikerin KK - CIC1 - 2/15
04.12.2021 - KERJ - Hiivurin - Helppo - 2/60
12.12.2021 - KERJ - Hiivurin - Helppo - 1/60
14.12.2021 - KERJ - Hiivurin - Helppo - 6/60
20.12.2021 - KERJ - Crion - CIC1 - 4/27
21.12.2021 - KERJ - Crion - CIC1 - 1/27
22.12.2021 - KERJ - Hiivurin - Helppo - 2/60
24.12.2021 - KERJ - Katlahus - Helppo - 3/30
04.07.2022 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 1/50
08.07.2022 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 6/50
23.07.2022 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 7/50
27.07.2022 - KERJ - KK Lupin - CIC1 - 5/50

VVJ

01.12.-20 - VVJ - Yorca WBs - Noviisi kestävyys - 6/100

Vanamo on sellainen reppana, jota pitää pusia ja halia, ja mielellään sitä pusii ja haliikin, koska niin lempeä sen katse on. En muista, että tämän tamman kanssa olisi ikinä tullut eteen mitään sellaisia varsinaisia ongelmia, jotka se olisi itse aiheuttanut. Päin vastoin: arki on auvoisaa! Kun menee hakemaan hevosia haasta, Vanamo kiitää täyttä ravia vastaan jo valmiiksi höristen, ja odottaa lässytystä ja sössötystä, joita hevosihmiset sille luonnostaan suovat. Se seuraa taluttajaansa nätisti kuin iso koira, ja kiittelee harjauksesta moneen kertaan hörinöillä. Vanamo-kulta ilahtuu jopa eläinlääkärin nähdessään, vaikka sillä onkin ollut nuorempana pari sellaista tapausta, että hoito on vähän nipistänyt. Satuloinnit sun muut hoitohommat sujuvat kuin itsekseen. Vanamo on hereillä ja tarkkailee ystävällisesti, ja ottaa tietenkin vastaan kaikki taputukset.

Kun vertaa Erkinheimon hienoimpiin kouluratsuihin, Vanamo tuntuu aika kömpelöltä. Siinä ei ole liikettä niin paljoa kuin vaativampien luokkien menijöissä on, mutta yritystä ja kuuliaisuutta sitäkin enemmän. Vanamo ei koskaan laiskottele, eikä ikinä petä. Vaikka se on hyvä tyttö keskittymään treeneihin, yhtä lailla se on säyseä lastenratsu Erkinheimon lapsenlasten ratsastaessa sillä kömpelösti. Vanamolla on lehmän hermot. Vaikka ratsastaja olisi kuinka huono, kuinka levoton, kuinka hyppivä tai kuinka hermostunut tahansa, Vanamon hermo ei petä. Lisää poweria siihen saa kuitenkin kehuilla ja hellittelyillä kesken treenin: tämän hevosen korkein tavoite tuntuu olevan se, että se olisi hyvä tyttö!

Esteratsastuksesta Vanamo tuntuu nauttivan enemmän kuin kouluratsastuksesta. Se ei innostu niin, että pukittelisi, mutta oikein hyvän ja korkean radan jälkeen senkin häntä viuhtoo ja naamasta näkee, että lisää pitäisi saada mennä. Pienimmät lapset eivät halua hypätä Vanamolla tämän takia, mutta vanhemmat tytöt painavat menemään innoissaan. Aikuisten ratsastajien kanssa Vanamo keskittyy paremmin ja on esimerkiksi tarkempi jaloistaan, vaikka lasten kanssa se tuntuukin ajattelevan vain mahdollisimman tasaisia ja pehmeitä hyppyjä. Vanamo on esteillä sellainen nopeasti kiihdytettävä malli, jonka helmasynti on jättää ihan liikaa ilmavaraa, ellei ratsastaja ohjaa sitä hyvin hallitsevasti.

Näiden ratsastushommien ohella Vanamo on kunnostautunut tätikuljettimena ja rallikoneena maastossa. Ei ole vielä löytynyt mitään, mitä se pelkäisi, eikä ainoatakaan estekyhäelmää, jonka yli se ei hyppäisi.

i. Salaseuramies
vrt, 150cm, evm.
ii. Auran Jamesbond
rn, 148cm

iii. Muuan Terminaattori
rn, 149cm
iie. Huitun Aura
vprt, 161cm
ie. Muorinkukka
hm, 152cm

iei. Super-Simppa
m, 156cm
iee. Kodinonni
hrt, 149cm
e. Metsän Linnea
vkko, 148cm

ei. Korpi-Joonatan
vkko, 150cm

eii. Korpiurho
vkko, 148cm
eie.Pohjan Jolanda
vrt, 153cm
ee. Vennamo
rt, 145cm

eei. Joenjoen Amadeus
prt, 149cm
eee. Villamo
vrt, 142cm

Isän puolen suku

Isän puolen suku on jonkin verran kilpailleempaa kuin emän.

Emän puolen suku

Isän puolen suvussa on enemmän maineellaan ratsastavia nimiä.

Avaa sukuselvitys klikkaamalla

Salaseuramies oli 150 cm korkea vaalea rautias, joka kunnostautui kenttä- ja esteratsuna helpossa luokassa ja metrin esteillä. Salaseuramies oli niin sanotusti luonteikas tapaus. Se jouduttiin lopettamaan sairastelun ja yleiskunnon heikentymisen vuoksi 15-vuotiaana, kun sillä oli ura vielä hieman kesken ja vasta neljä varsaa.
Auran Jamesbondin myynti-ilmoituksessa luki, että hevonen on kapasiteetikas, luonteikas ja kyvykäs, ja että sen kanssa toimimiseen vaaditaan huumorintajua. Tosiasiassa kapasiteetikas ja kyvykäs tarkoittivat siis kouluttamatonta, ja luonteikas täysin kuritta kasvanutta. Hyväsukuinen James olikin isännälleen aluksi pettymys. Yhteinen sävel löytyi vasta myöhään, ja lopulta, 12-vuotiaana, James teki debyyttinsä kenttäratsuna. Sitä seurasi menestys, kun se näytti nuoremmilleen mallia. Jamesin ura oli lyhyt, sillä hyvin nopeasti se alkoi elättää itsensä siitosorina.
152-senttinen Muorinkukka oli herttainen siitostamma. Sen saavutus ovat sen kuusi varsaa, joista jokaisesta tuli edellistä sukupolvea parempi. Muorinkukka on siis varsinainen suomenhevoskasvatuksen ylpeys: siitostamma, jollaisen kaikki haluaisivat. Sillä on niin suloinen luonnekin hyvien geenien lisäksi. Isännän lapsenlapset ratsastavat sillä jopa viisi päällä uimaan kesäisin ja se vain tykkää!

Voikko Metsän Linnea oli 148 cm korkea ja maailman kiltein harrastetamma. Se oli yhden äidin ja kolmen tyttären yhteinen lemmikki, jolla samottiin maastot ja koluttiin ratsastuskoulun kaikki mahdolliset ja mahdottomat epäviralliset pikkukisat. Linnean emännän odottaessa viimeistä tytärtään tamma meni liisaukseen yhden varsan ajaksi. Linnea on vieläkin harrastehevosena.
Korpi-Joonatanilla on komean orin maine. Onhan se näyttävä ja kivan värinenkin, mutta joka tapauksessa se on kantakirjattu nippa nappa kolmospalkinnolla, eikä sen menestys kouluratsastuksessa ole ollut mitenkään infernaalisen erikoista. Siitä huolimatta Joonatan ratsastaa maineellaan ja on saanut tammoja astuttavakseen. Nyt sillä on kaksitoista varsaa ja se ottaa yhä vastaan. Ei Joonatan ole ollut kuitenkaan huono jalostusvalinta. Se on periyttänyt nimittäin värinsä monelle varsalleen, ja kiltin luonteensa kaikille.
145-senttinen rautias Vennamo oli pieni ja räjähtävä tamma. Se pesi isommat hevoset niin este- kuin kouluratsastuksessakin, ja sinnitteli niiden kanssa tasaväkisesti mukana myös kenttäratsastuksessa ja valjakkoajossa. Sen yhtä rämäpäinen ja itsepäinen omistaja sopi sen kanssa yhteen niin kuin valettu, ja yhdessä ratsukko suoritti urotekojaan kilpailuissa jokaisessa Suomen kolkassa. Vennamo näki ja koki paljon, mutta sen luonne ei tasaantunut. Omistaja tahtoi siitä varsan, vaikka kokeneemmat suosittelivat, ettei moista suoranaisen ilkeää tammaa astutettaisi. Sen verran kokeneita kuunneltiin, että oriksi valittiin mahdollisimman säyseä tapaus, jolla oli näyttöä laiskemmista jälkeläisistä. Vennamolle ja varsalle kävi kuitenkin hyvin. Tätä nykyä Vennamo on maailman tervein ja eloisin eläkeläishumma, joka laukkaa aina vain sänkipelloilla ja hyppää pari kertaa kuussa sinnillä metriä.

Jälkikasvu

01.03.2020 o. Erkinheimon Tarmo (i: Toivo)


Kuulumiset

Kesäkuu 2022
Kirjoittanut Kaj Erkinheimo (Oresama)
Kaj ja Vanamo, Juhani ja Samppa sekä Reima ja Pöyröö olivat kisamatkalla Lapissa ja kävivät juhannusmaastossa Valokylässä.
Jumaliste että pitää ihmisellä olla ääliöitä veljinä. Olemme olleet Reiman ja Juhanin kanssa kisareissulla kerrankin kolmestaan, ja ehdotin, että menisimme juhannustauolla vaikka johonkin kylpylään. Reima innostui, että jotain pitäisi tehdä, mutta Juhani rutisi, että ei mitään kylpylää. Ja sitten -- sitten ne ääliöt keksivät jonkin vihoviimeisen juhannusmaastoilun jumalan hylkäämissä sääskisissä ja kuppaisissa perämetsissä, ja eipä mitään kun sinne minutkin raahattiin. Onneksi sain edes valita hevosen ekana, niin että pääsin sääskien ruuaksi edes Vanamolla, joka on kivoin mukana olevista hevosista, ja parhaasta päästä muutenkin.
Kauheus alkoi sillä, että puin pitkät housut ja tungin pultutkin sukkiin, ettei tulisi punkkeja. Suihkutin itseni ja Vanamon viimeistä karvaa myöten Effolilla, vaikka ei se olekaan mitään tarpeeksi tehokasta ainetta Lapin ihmisiä syöville mutaatiosääskille. Vanamo vispasi häntää jo siinä vaiheessa, kun ne penteleet paukuttivat sitä vatsan alta. Meinasin pyörtää saman tien tallille ja nukkumaan, mutta Reima ja Juhani, ne aasit, eivät päästäneet, vaan oikein puhkuivat hekumallista juhannusintoa.
Ei siinä sitten auttanut kuin mennä. Kävelimme letkassa hyvän matkaa: niin kauan, että Vanamo alkoi ihan tuskastua ja pysähteli taukoamatta raapimaan naamaansa jalkoihinsa tai potkimaan mahansa alle. Sitten kyllästyin sääskiin. Niitä pääsi pakoon, kun alkoi ravata. Ravasimme letkan kärkeen ja ohi. Sitten ravasimme takaisinpäin, sitten taas eteenpäin, ja juoksentelimme koko matkan.
Kokko Jumalan kiitos loimotti ja käryytti niin älyttömästi, että sieltä kaikkosivat sääsket samalla kaikkien tervejärkisten ihmisten kanssa. Niin että minä ja Vanamo saimme edes hetken levähtää. Vaikka jouduimme me idioottiveljieni seurasta silti kärsimään, koska aina kun meinasin ratsastaa kiertelemään, niin eivätkös ne ääliöt seuranneet ratsuineen kuin olisin niiden ankkaemo.
Mutta juu. Jatkossa minä vietän Juhannuksen tiukasti sisätiloissa ja pidän huolta, että jokaisella vastuulleni osoitetulla Erkinheimon hevosella on visusti laidunaika.

Huhtikuu 2022
Kirjoittanut Ella Erkinheimo (Oresama)
Meiltä kysyttiin kerhossa, että mikä on meidän lempieläimemme, ja minä sanoin, että Vanamo. Kerhon täti kysyi, että mikä se sellainen Vanamo on, niin minä sitten sanoin, että Vanamo on hevonen, eikä mikä tahansa hevonen, vaan minun oma hoitohevoseni. Kerhon tytöt eivät uskoneet, että minulla on oma hoitohevonen, kun olen vasta viisi vuotta vanha, ja kuulemma näin pienillä ei voi olla hoitohevosia. Moni tytöistä oli pyytänyt äitiltään tai iskältään, että pääsisi ratsastustunneille johonkin ratsastuskouluun, niin äitit ja iskät olivat sanoneet, että eikä, kun ratsastus on isojen tyttöjen harrastus. Niinpä ne päättivät, että minä valehtelen ja olen keksinyt koko Vanamon. Kerhotäti kyllä uskoi, ja mutisi jotain että minun sukunimeni on Erkinheimo. Niin onkin, mutta miten se tähän liittyy?
Kun kerroin papalle tästä, pappa päätti, että kyllä tyttöjen pitää saada ratsastaa, ja painui puhelimeen. Seuraavalla kerhokerralla meitä odottikin sitten yllätys, vaikka minä kyllä tiesin siitä jo etukäteen!! Se yllätys oli Vanamo! Pappa toi sen kerhon pihaan ja vei tyttöjä sillä, ja kyllä pojatkin lopuksi uskalsivat mennä, kun tyttöjenkään ei käynyt kuinkaan. Minäkin menin jonoon, mutta pappa sanoi, että pois sieltä Ella, sinä saat ratsastaa kotona aina, nyt on muiden vuoro. Siitä tuli kyllä tosi paha mieli, koska minä olisin halunnut näyttää, miten hyvin osaan ratsastaa Vanamolla, mutta viimeisenä minä kuitenkin pääsin sitten ratsastamaan, niin ettei siinä kuinkaan lopulta käynyt.
Vanamo oli koko ajan tosi hienosti, vaikka ainahan se on hienosti. Me tehtiin yhden Sonjan kanssa sille kukkaseppele, mutta se kylläkin söi sen ennen kuin me saatiin se sen kaulaan. Pappa harmitteli sitä kovasti, mutta kun meitä nauratti, niin sitäkin alkoi naurattaa. Vanamokin tykkäsi niin kovasti, että se hörisi korvat hörössä. Sillä oli kivaa kun kaikki kerholaiset ja jopa kerhotäti taputtivat sitä, ja sitten iskä antoi kaikkien syöttää sille vähän tuoretta heinää. Sonja sai myös taluttaa Vanamoa vähäsen, koska Sonja on nyt minun paras kaverini. Pappa kyllä piti riimunarun päästä vähäsen kiinni, mutta en sanonut Sonjalle, että minä olen jo niin hyvä, että saan taluttaa ihan itse.
Sitten pappa pisti Vanamon takaisin kuljetusautoon ja minä aloin itkeä, kun minulle tuli sitä niin ikävä. Pappa nosti minut ilmaan ja kuiskasi, että olen ihan hassu tyttö, koska johan minut jo puolentoista tunnin päästä haetaan kotiin ja siitä tunnin päästä pappa hakee minut katsomaan hevosia niin kuin melkein joka päivä. Ei se kuitenkaan auttanut yhtään, koska olisin halunnut ottaa Vanamon kerhoon. Kerroin sen kerhotätille, mutta kerhotäti epäili, että Vanamo ei olisi tykännyt olla kerhossa, kun siellä pitää olla sisällä, niin että ehkä sen oli kuitenkin parempi mennä kotiin.
Mutta sitten kun kerho loppui niin minä menin kotiin syömään, ja sitten minä menin papan luo ja sain mennä syöttämään Vanamoa heinäpellon reunaan. Se oli paras kerhopäivä ikinä!

Kesäkuu 2021
Kirjoittanut Ella Erkinheimo (Oresama)
Minä olen Ella ja minä olen jo neljä, eli iso. Minusta tulee isona kilparatsastaja, ja kerta papalla on hevosia, niin minä olen niistä yhden, elikkä Vanamon ihan oikea hoitaja nytte. Ja sitä varten kun minusta tulee kilparatsastaja, niin iskä piti minulle valmennuksen Vanamolla. Iskä voi valmentaa sen takia, että arvatkaapa mitä: minun pappani on minun iskäni iskä!!
Mutta se valmennus oli kuitenkin aika huono. Iskä ei taida ihan tajuta hevosia. Minun siskoni Anna ratsasti yhdellä toisella hepalla ja Vanamo ei olisi halunnut mennä sen ohitse vaikka minä halusin. Iskä sitten alkoi hokea, että minun pitää "katsoa sinne, minne olen menossa". Se oli tosi ärsyttävää, koska minähän katsoin koko ajan! Minä katsoin Annan ohitse, kja kun Vanamo ei suostunut menemään sinne, niin sitten minä aloin katsoa talliin päin, koska sinne Vanamo alkoi ravata. Iskällä kesti noin neljämiljoonaa tuntia sanoa, ettei hän oikeasti tarkoittanut, että katso sinne, minne olet menossa, kun hän sanoi, että "katso sinne, minne olet menossa". Iskä tarkoitti, että katso sinne, minne haluaisit olla menossa.
No sitten kun minulle sanottiin ihan ihmisten kielellä kunnon ohje, niin kyllähän minä sitten katsoin, eikä edes mennyt kauhean kauaa, että Vanamo meni ravia Annan ohi. Minä sitten taputin sitä kovasti kaulalle, ja se tykkäsi kauheasti. Kun Vanamo tykkää, niin se venyttää kaulansa pitkäksi kuin kirahvilla, mutta alaspäin, ja hörisee samalla lailla kuin meidän kissa kehrää.
Sitten me tehtiin jotain typeriä volttijuttuja, koska iskä vissiin tykkää niistä, ja se oli tylsää, mutta sitten sain mennä jäähdyttelemään maastoon. Koska en saa mennä Vanamon kanssa maastoon ilman iskää tai pappaa, niin menin maastoon vain niin että ratsastin tallia ympäri. Vanamo ensin luuli, että me mentäisiin tallin takaa polkua pitkin pelloille, mutta kun minä vedin ohjasta ja sanoin sille että ei, niin se käveli sitten hienosti tallia ympäri. Minä siltin sitä melkein koko ajan, ja taas se tykkäsi kaula pitkänä. Paitsi silloin en silittänyt, kun yksi paarma pyrki naamalle, ja minä huidoin sitä, ja iskä karjui ettei hevosen selässä saa kirkua. Ihan niin kuin Vanamoa haittaisi. Ei haittaa. Koska se tykkää, kun minä huudan niin kovaa, ettei siihenkään tule paarmaa.
Valmennuksen jälkeen minä sanoin iskälle, etten enää ikinä mene sen valmennuksiin, ja sitten minä sanoin Vanamolle, että seuraavalla kerralla mennään kyllä papan kanssa, niin Vanamo ei joudu tekemään mitään tyhmiä volttijuttuja, ja me saadaan laukata. Me ollaan hyviä laukkaamaan Vanamon kanssa. Yhden kerran viime viikolla pappa antoi meidän laukata monta kertaa pitkät sivut, eikä me oltu liinassa, koska minä olen jo iso ja saan laukata pitkät sivut ilman liinaa.
Sen pituinen se.

virtuaalitalli / virtuaalihevonen

Ulkoasu © Hapero
Tausta © Designed by Freepik
Kaikki muu ellei toisin mainita © Oresama