Erkinheimot

Kuulumiset

Kesäkuu 2020
Hallan ja Kipan valjakkoajovalmennus kirj. Kaj Erkinheimo (Oresama)
Muutamaa paria on kokeiltu sekä Kipan että Hallan kaveriksi valjakkoajoon, mutta nyt löytyi kuulkaa sellainen mätsi, että tällä täytyy päästä VVJ:n alaisiin valjakkoajokisoihin asti! Tänään ajoin siis tarkkuusajoa ekaa kertaa tällä parivaljakolla, ja ai miten se meni ihan niin kuin itsestään! Kumpikin tamma oikein nautti, vaikka tunnin ajon lopuksi pujottelimme ihan naurettavan pikkutarkkaa rataa isolla kärryllä. Hikihän siinä ohjatessa toki itselle tuli, kun Erkinheimon pellolle rakennettu rata koostuu kiinteistä paaluista, jotka rikkovat kyllä iskän kalliin kärryn, jos tulee osuma. Vaan eipä tullut! Ikinä en ole ollut mikään valjakkoajoihminen, mutta kun Kipa näytti tahtia ja Halla pelasi sen kanssa yhteen minkä osasi, kyllä oli pojat mukavaa. Fellbury Stablesissa on ensi- ja seuraavassa kuussa paljon parivaljakkokisoja, joten ilmoitin Kipan ja Hallan niihin, sekä varasin kummallekin majapaikan sieltä. Flikat saavatkin lähteä matkaan, eivätkä palaa kotiin pariin kuukauteen, kun itse kuljen Erkinheimon tilan väliä. Suoraan sanoen odotan kilpailuista sijoituksia, ja jopa ihan voittoja! Tämä keikka tulee menemään hyvin!

Toukokuu 2020
Kirjoittanut Juhani Erkinheimo (Oresama)
Hallan keväinen kisarutistus tuntui juuri alkavan, ja samalla se on jo melkein ohi. Olen saanut olla ensimmäinen, joka tammalla kisaa, ja koen olevani etuoikeutettu. Hallan kanssa on nimittäin sujunut niin hyvin kuin ikinä. Ei uskoisi, että se on vielä nuori, ja että en ole tuntenut sitä kauempaa, sillä niin hyvin meillä menee. Etenkin kouluratsastuksessa sijoituksia on tullut kymmenittäin. Esteillä menestys on ollut heikompaa, mutta starttimäärätkin ovat vähäisempiä, joten kai se on harjoittelun puutetta.
Typerintä kisaamisessa on puolestaan se, että meitä on koolla taas koko veljessarja tiiviisti yhdessä. Kuuralehdostahan tuli meille kolme hevosta samaan aikaan, ja isä päätti lähettää minut, Kajn ja Reiman kaikki reissuun uusien hevosten kanssa. Kyllä on tapeltu. Kyllä alkaa olla mitta täynnä niitä ääliöitä. Onneksi minä sain sentään Hallan, ja onneksi minulla ja Hallalla on myös yhteensä eniten ruusukkeita nyt muihin verrattuna. Ajattelin olla ovela ja eläköityä Hallan ratsastuksesta vielä kun olen johdossa. Olisi tosi typerää hävitä varsinkin Reimalle, joka ratsastaa Jassoolla ja virnuilee jo nyt että minun ja Hallan menestys on aloittelijan tuuria. Aloittelijan tuuria!! Halla on saman ikäinen kuin Jassoo, ja minä puolestani kilpailin jo ennen kuin koko typerä Reima edes syntyi.
Vaikka kisat menevät hyvin, olen siis tavallaan tosi onnellinen, että hevosten kesäloma koittaa pian. Isä on sitä mieltä, että Halla ja muut ovat vielä niin nuoria, että kuuluvat nuorisolaitumelle riekkumaan ihan koko kesäksi siitä huolimatta että ovat kyllä jo aika menestyneitä kisahevosia. Olisin samaa mieltä ihan Hallankin takia, ja nyt varsinkin, kun laidun tarkoittaa etten joudu näkemään Reiman ja Kajn typeriä naamoja koko kesänä ratsastuskisoissa.

Huhtikuu 2020 - valmennus
Hallan ja Kossin valjakkoajovalmennus, valmentajana Joonas Erkinheimo (Oresama)
Tänään oli suuri päivä minulle, Kossille ja Hallalle. Kaksi melko tuoretta erkinheimoa nimittäin sidottiin saman kärryn eteen. Kossi ja Halla ovat tietenkin tarhakavereita, joten mitään nahinaa ei ollut, vaikka joutuivat toisiaan lähelle, mutta on se ensimmäinen kerta parivaljakossa silti jännittävä niin hevosista kuin kuskistakin.
Valmennuksen tavoite oli ihan vain saada hevoset kulkemaan rauhallisessa ravissa suoraa pätkää eteenpäin suurin piirtein sovussa, kääntää ne ja tulla sitten takaisin. Yksin en nuorten heppojen kanssa moisesta selviytyisi, joten hälyytin tietenkin vanhimmat poikani, Juhanin ja Kajn apuun. Kaj talutti Kossia riimusta, Juhani Hallaa. Minä ajoin kärryltä.
Juhani ja Kaj hölkkäsivät tammojen vierellä menomatkan, eli suurin piirtein kilometrin verran. Hämmästyin, kuinka kerta kaikkiaan hienosti nuoret tammat ottivat yhteisen kärryn vetämisen. Komensin poikia kehumaan hevosia, vaikka ahkerasti he jo muutenkin kehuivat. Käännös otettiin rauhallisesti: melkein paikallaan ja vähän kerrallaan, koko ajan kehuen. Se hoidettiin oikeastaan riimuista ohjaten, eikä ohjista, jotta hevosilla olisi mahdollisimman selkeät ohjeet. Ne kuitenkin kääntyivät sen näköisinä kuin olisivat aina olleet yhdessä. Päätin siis tehdä jotain sellaista, mitä en koskaan ekalla ajokerralla tee varsinkaan parivaljakossa. Sanoin, että päästäkääs pojat irti ja hypätkää kyytiin, niin mennään kärryillä kaikki!
Kyllä oli hienoa palata, kun kaksi tammaa ravasi kiltisti ja asiantuntevasti vierekkäin! Kovin kaunista valjakkoa niistä ei tullut, sillä Kossilla on paljon lyhyemmät jalat kuin Hallalla, mutta hauskaa se minusta oli, ja törröttävistä korvista päätellen hevosetkin tykkäsivät. Voisi siis sanoa, että eka valjakkoajovalmennus meni ihan mielettömän hyvin!

Huhtikuu 2020
Kirjoittanut Katariina Erkinheimo (Oresama)
"Se ei ole mikään kuuma peruna se koni!" kuulin jonkun ärjyvän pihalla Joonaksen äänellä.
Minun oli mentävä katsomaan. Pyyhin käteni keittiöpyyhkeeseen ja kiirehdin kuistin ovesta terassille ja katsomaan tallipihaan. Siellä, keskellä pihaa seisoi Juhani Hallan kanssa, hartiat lysyssä ja syyllisen näköisenä. Rintamasuunnasta päätellen hän oli menossa hakaan. Vähän matkan päässä Hallasta ja Juhanista seisoi Kaj, isoveli, vanhin poikani, ilman hevosta ja yhtä syyllisen näköisenä. Joonas, mieheni ja heidän isänsä puolestaan oli ärjäissyt pojilleen kuistilta ja seisoikin siinä nyrkit lanteillaan.
Joonas oli ihan hiilenä. Kysyin, mitä Hallan kanssa oli sitten tapahtunut. Joonas alkoi heti purkaa meuhkaavaa selitystään, mitä aikuiset poikamme olivat taas saaneet aikaan. Joonas oli määrännyt Reiman, nuorimmaisemme, valmentamaan Hallaa. Kaj oli kilttinä poikana ajatellut hakea sen valmiiksi haasta. Matkalla talliin hänen kännykkänsä oli soinut. Reima, se hulttio, oli sanonut, että on Kyröskoskella (mitä se edes siellä tekee??) eikä aio treenata. Kaj oli siis päättänyt viedä takaisin Hallan, joka tyytyi tietenkin kohtaloonsa. Lyhyellä matkalla Juhani oli halunnut sen itselleen ja ajatellut ratsastaa sillä Reiman puolesta. Kun Juhani oli saanut riimunarun itselleen, hän oli huokaissut, ettei ehdikään. Kaj oli tietenkin kehottanut häntä viemään tamman sitten hakaan, jolloin Juhani oli tokaissut, että Kaj saisi viedä sen ihan keskenään, kun oli kerran hakenutkin. Oli alkanut villi riimunarunpaiskonta käsistä toisiin, ja riita oli yltynyt, vaikka olikin lähtöisin ihan pikkuasiasta ja, taas, Reiman tempauksista. Kahden tokastavan aikuisen pojan välissä oli sitten seissyt Halla-parka, ihan kiltisti, odottamassa ja aprikoimassa, pääsisikö joskus mahdollisesti joko hakaan tai treeneihin. Silloin Joonas oli karjaissut.