otsikkokuva
Etusivu
Esittely
Hevoset
Kasvatus
E-mail

Yorcan hevonen


Nimi: Atheist Afterlife RR VH17-031-0448 Omistaja: Oresama VRL-02753
Sukupuoli: Ori Kasvattaja: Oresama, Yorca
Rotu: Suomenpuoliverinen Painotus: Yleispainotus
Säkäkorkeus: 165cm Koulutustaso: ko GP, re 130cm, CIC4
Syntynyt: 23.06.-17, 9v Meriitit: ERJ-I, KRJ-I



© Cherie, Cherie, CC BY-NC 2.0

Alffi on Yorcan mysteeritamma Namon jälkeläinen, joka oli tarkoitus myydä. Orivarsa olikin kauan aikaa ties missä nettimarkkinoilla esillä. Muutamat tulivat katsomaan sitä, mutta koskaan kukaan ei ottanut sitä mukaansa. Kaikki sanoivat, että ori on kaunis, mutta valitettavasti sen pää on täynnä tyhjää. Yorcassa vain hymistiin: no, niin, mutta onhan sillä hyvä sydän, tai ainakin se on rohkea, tai no, ei se kyllä ole kuin komea. Kun Alffi täytti kolme, se otettiin pois myynnistä. ärsyyntynyt ja loukkaantunut Yorcan henkilökunta päätti, että tästä tyhjäpäisestä hevosesta tehtäisiin menestyjä, maksoi mitä maksoi!

Alffi on rehellinen mies, joka kertoo suunnitelmistaan selkeästi etukäteen. Tämän vuoksi esimerkiksi sen harjaaminen ja satuloiminen on turvallista, vaikka ori tuntuukin nousevan melkein joka toinen päivä väärällä jalalla karsinastaan. Alffi yrittää purra, mutta varoittaa kyllä ensin. Samoin se yrittää potkaista, mutta onneksi ilmoittaa etukäteen. Vielä ei ole selvinnyt, mikä Alffia niin usein kiukuttaa, mutta ainakaan kipuja sillä ei ole. Ehkä vika on koulutuksessa. Niin tai näin - tavallinen hevosihminen saa kyllä tämän pojan satuloitua ja suitsittua ilman haavereita, jos osaa edes aavistuksen verran hevosen elekieltä.

Kun päästään ratsastuskentälle, Alffi on yleensä aluksi aika haluton urheilemaan. Kannattaa varata aikaa sen suostuttelemiseen ja lämmittelyyn, ja ehkä on syytä varautua myös pukitteluun ja omaehtoisiin kiihdytyksiin. Alffin on melkein joka kerta saatava temppuilla ja taistella aluksi ylimääräiset virrat pois, jotta se viitsisi tehdä töitäkin.
Alffin pitkä vatkaaminen kuitenkin tuottaa tulosta. Lämmittelyn jälkeen se on taitava, joskin välillä huolimaton kouluratsu. Sillä on näyttävät liikkeet, mutta täydelliseen suoritukseen pääsee sen kanssa vain tuttu, sinnikäs, ronski ratsastaja. Jos Alffi ei luota kuskiinsa tai jos avut ovat sen mielestä heikkoja, se tottelee kyllä lopulta, mutta ei pistä parastaan.
Esteillä Alffin meno on melkein kaikkien mielestä kauhistuttavaa. Ori hyppää kuin raketti: pitkän kiihdytysmatkan jälkeen, järjettömällä voimalla, surkealla tyylillä ja sen näköisenä kuin olisi päässyt sokerihumalassa HopLoppiin. Kukaan ei ole uskaltanut kokeilla hypätä Alffilla kauhean suuria esteitä, koska todennäköisesti se räjähtäisi käsiin riemusta. Matalammillakin esteillä sen ohjattavuus on vähän niin ja näin, etenkin jos se saa päähänsä hyppiä suosikkiaan, muuria, edestakaisin omin päin.
Alffi ei ole kenenkään suosikkimaastomopo. Kun lähdetään maastoon, Alffi yrittää aina kääntyä kotiin ja saattaa jopa nousta pystyyn protestoidessaan. Jo kilometrin päässä se kuitenkin aina lämpenee ajatukselle pienestä vaelluksesta. Hetken aikaa sen kanssa on mukavaa, ja sitten sillä keittää lopulta yli. Silloin se kuvittelee olevansa formulakisoissa, ja mahdolliset muut hevoset sen onkin sitten omasta mielestään ohitettava mahdollisimman nopeasti ja saatava mahdollisimman pitkä etumatka.

No mitä se Alffi sitten meillä tekee, kun se on niin kamala? Se toteuttaa hyviä puoliaan. Se on nimittäin kilparatsu, joka jostain ihmeellisestä syystä menestyy upeasti, vaikka ei keskity kunnolla harjoittelemaan. Lisäksi se on hyvä jalostusori, sillä se kohtelee tammojaan hyvin ja periyttää jälkeläisilleen kaikkea muuta paitsi idioottimaisuuttaan.



Sudden Death
fwb, 165cm
YLA1, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III
Zaros
fwb, 168cm, evm.
Zachriel
fwb, 169cm, evm.
Aires
fwb, 165cm, evm.
Sudden Spark
fwb, 163cm, evm.
Images Of Ice
fwb, 159cm, evm.
Sparkles
fwb, 167cm, evm.
No More Sorrow
fwb, 165cm
YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-II
Zombie Cry
fwb, 168cm, evm.
Renegade
fwb, 169cm, evm.
Aluvis
fwb, 166cm, evm
Olaria
fwb, 163cm, evm.
Wardold
fwb, 166cm, evm.
Oliabeth
fwb, 159cm, evm

Mustanruunikko, suurimerkkinen Zaros aloitti hyvin nuorena kilparatsun uransa kouluratsuna. Se kilpaili suurimman osan urastaan vaativa A -tasolla. Yhdeksänvuotiaana se alkoi kilpailla jonkin verran myös esteillä 130-140 -senttisissä luokissa. Vaikka sen menestys ei ollut harjoituksen vähäisyyden vuoksi yhtä hienoa esteillä kuin kouluratsastuksessa, sen hyppytekniikka oli melko hyvä. Miellyttämishaluisena ja taitavana hevosena Zaros oli vanhemmiten myös melko suosittu siitosori, ja se saikin kahdeksan jälkeläistä, joista kuusi päätyi siitos- ja harrastetammoiksi ja kaksi kilpaileviksi yleispainotteisiksi oreiksi.

Zachriel oli ruuna, jolla omistajaperheen kolme nuorta tytärtä harjoittelivat kilparatsastajan uriaan. Yksi kisasi orilla kenttäkisoissa CIC3-tasoa, ja siinä ratsu menestyi hyvin. Kaksi muuta harrastivat ratsulla kouluratsastusta, mutta siinä nuorten ratsastajien kanssa menestymistä ajatellen ruunalla oli aivan liikaa virtaa. Hoitohevosena ratsu oli kuitenkin niin kiltti, että omistajatyttöjen kaveritkin saivat tulla harjailemaan hyvätapaista tummanruunikkoa ruunaa. Zachriel menhtyi vanhuuteen 26-vuotiaana, mutta sen sukua jatkavat kaksi sen kuoleman jälkeen pakasteiden avulla syntynyttä orivarsaa.

Aires oli 165 cm korkea tamma, joka kuoli synnyttäessään ensimmäistä varsaansa. Kenttäsukuisesta tammasta oli tarkoitus tehdä siitoshevonen, koska sen uskottiin periyttävän rohkeaa luonnetta ja hyvää rakennetta.

163 cm korkea rautias Sudden Spark oli taitava este- ja kenttäratsu, mutta kovin äkkipikainen ja jännittynyt luonteeltaan. Kisat eivät aina menneet hienosti, vaikka taitoa ja kuntoa löytyikin. Tammalla ei lopulta montaa starttia kisattukaan, vaan se päätettiin siirtää siitoskäyttöön. "Spark" sai kolme varsaa.

Images Of Ice oli tummanrautias 163 cm korkea papurikko. Se oli nuoren omistajansa ensimmäinen ja ainoa hevonen, ja se saikin kokeilla kaikenlaisia kisoja aina esteistä western trailiin ja matkaratsastuksen kautta takaisin. Ori menestyi kaikessa heikosti epäpätevän ratsastajansa kanssa, mutta ainakin sen luonne jalostui rohkeaksi ja rauhalliseksi. Kaksi varsaakin orilla tehtiin, tamma ja ori.

167 cm korkea ruunikko Sparkles omasi uskomattoman hyppytyylin, mutta valitettavasti myös heikon rakenteen. Se kilpaili kauan ja menestyksekkäästi esteitä ja kenttää, minkä jälkeen kiltti ratsu päätettiin astuttaa mahdollisimman komealla ja hyväryhtisellä, keskikokoisella orilla. Sparkles sai elämänsä aikana yhden ainoan varsan. Se kuoli vanhuuteen 28-vuotiaana.

Zombie Cry toimi ensimmäiset viisi vuottaan harrastehevosena ja astui yhden tamman, mutta kiinnostuksen lopahdettua se myytiin kemiläiseen ratsastuskouluun. Siellä ori ruunattiin ja koulutettiin pidemmälle, ja siitä tuli kehittyneiden aikuisratsastajien valmentautumisratsu. 18-vuotiaana ori muutti eläkekotiin Tornioon, jossa se lopulta menehtyi 32 vuoden iässä. Zombie Cry oli 168 cm korkea isomerkkinen tummanruunikko.

169 cm korkea ruunikko Renegade oli harrasteratsuna Iissä kilpaillen satunnaisesti esteitä ja kenttää. Tämä reipas- ja rehtiluonteinen ori sai elämänsä aikana kolme varsaakin.

Aluvis oli harrastetamma, joka nähtiin muutaman kerran eri lajien pikkukisoissa pyörähtämässä. Omistajan huvitukseksi sillä teetettiin varsakin, vaikka se ei mikään jalostustamma ollutkaan. Aluvis oli kiltti ja reipas mustanruunikko tamma. Säkäkorkeutta sillä oli 166 cm.

163 cm korkea Olaria on hämmentävän kaunis ja hyvärakenteinen vaaleanrautias tamma. Se menestyi näyttelyissä ja kantakirjattiin ykköspalkinnolla. Vaikka sillä on melko menestynyt yleispainotteinen suku, se ei kuitenkaan ollut itse kilparatsu, vaan siitostamma. Kiltti ja hyväkäytöksinen Olaria saikin seitsemän varsaa, joista neljä on tammoja.

Wardold oli 166 cm korkea ruunikko. Tämä itä-Suomesta kotoisin oleva ori kilpaili aktiivisesti kenttä- ja esteratsastuksessa pitkän ja menestyksekkään uran. Kisojen jälkeen mukavanluonteisesta ja rehellisestä Wardoldista tuli siitosori, ja sen elämän aikana se ehti saada kaksikymmentä varsaa.

Oliabeth oli tavattoman kaunis ja kevytrakenteinen 159 cm korkea rautias kouluratsu. Se teki pitkän uran ja menestyi niin hyvin, että tulevaisuus siitostammana näytti selvältä. Tamma ei kuitenkaan tullut kantavaksi. Kiltille ja miellyttävälle Oliabethille kuitenkin haluttiin jälkeläinen, joten sen ainoan varsan kantoi ja hoiti sijaisemä.



Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä Järjestäjä Luokka Sijoitus
30.06.-17 Kuuralehto ERJ/120cm, ERJ-Cup 2/90
22.08.-17 Zurück KERJ/CIC4 5/38
26.08.-17 Zurück KERJ/CIC4 4/38
28.08.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/38
31.08.-17 Hukkapuro ERJ/120cm, ERJ-Cup 2/108
01.09.-17 Yorca WBs ERJ/130cm 3/18
01.09.-17 Zurück ERJ/120cm 1/30
02.09.-17 Zurück ERJ/130cm 2/30
04.09.-17 Yorca WBs ERJ/130cm 2/18
04.09.-17 Team J&K KRJ/Int.II 3/13
06.09.-17 Zurück ERJ/120cm 1/30
07.09.-17 Team J&K KRJ/Int.II 2/13
08.09.-17 Team J&K KRJ/Int.II 3/13
08.09.-17 Team J&K KRJ/GP 4/21
08.09.-17 Zurück ERJ/130cm 3/30
08.09.-17 KK Reiter ERJ/120cm 1/30
09.09.-17 Zurück ERJ/130cm 3/30
09.09.-17 Team J&K KRJ/Int.II 1/13
11.09.-17 Team J&K ERJ/120cm 3/23
11.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 5/100
12.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 4/100
12.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 6/100
12.09.-17 KK Reiter ERJ/120cm 3/30
13.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 2/100
14.09.-17 Yorca WBs ERJ/130cm 2/18
14.09.-17 Zurück ERJ/120cm 4/30
14.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 2/100
15.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 7/100
16.09.-17 Zurück ERJ/130cm 3/30
16.09.-17 Yorca WBs ERJ/130cm 4/18
18.09.-17 Yorca WBs ERJ/130cm 4/18
18.09.-17 Zurück ERJ/130cm 1/30
19.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 4/100
20.09.-17 Zurück ERJ/130cm 4/30
26.09.-17 Hengenvaara ERJ/100cm 5/100
26.10.-17 Helmwald KRJ/GP 1/40
31.10.-17 Hukkapuro KRJ/Int.II, KRJ-Cup 13/179
04.11.-17 Reve de Haussea KRJ/GP 4/30
04.11.-17 Helmwald KRJ/GP 6/40
05.11.-17 Helmwald KRJ/GP 3/40
06.11.-17 Reve de Haussea KRJ/GP 2/30
22.11.-17 Helmwald KRJ/GP 5/29
23.11.-17 Helmwald KRJ/GP 4/29
26.11.-17 Heidseck KRJ/GP 5/30
26.11.-17 Heidseck KRJ/GP 4/30
28.11.-17 Helmwald KRJ/GP 2/29
29.11.-17 Helmwald KRJ/GP 4/29
30.11.-17 Heidseck KRJ/GP 5/30
03.11.-17 Heidseck KRJ/GP 1/30
06.11.-17 Heidseck KRJ/GP 2/30
06.11.-17 Heidseck KRJ/GP 2/30
26.11.-17 Harmony ERJ/120cm 3/30
28.11.-17 Harmony ERJ/120cm 4/30
02.12.-17 Harmony ERJ/120cm 5/30
07.12.-17 Lamoca KRJ/GP 3/40
18.12.-17 Lamoca KRJ/GP 5/40
12.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 2/30
13.01.-18 Armont KRJ/GP 3/30
14.01.-18 Armont KRJ/GP 2/30
15.01.-18 Ephemeral KRJ/GP 3/30
16.01.-18 Armont KRJ/GP 2/30
17.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 2/30
17.01.-18 Ephemeral KRJ/GP 4/30
18.01.-18 Armont KRJ/GP 3/30
19.01.-18 Armont KRJ/GP 3/30
19.01.-18 Armont KRJ/GP 2/30
20.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 5/30
20.01.-18 Ephemeral KRJ/GP 1/30
20.01.-18 Armont KRJ/GP 3/30
21.01.-18 Ephemeral KRJ/GP 1/30
25.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 1/30
26.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 5/30
28.01.-18 Kultahaiven KRJ/GP 2/30
30.01.-18 Ephemeral KRJ/GP 3/30
01.02.-18 Vindhani ERJ/120cm 1/14
01.02.-18 Majorithy ERJ/120cm 4/20
01.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 1/30
02.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 4/30
05.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 2/30
07.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 3/30
14.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 2/30
14.02.-18 Delmenhorst ERJ/130cm 4/20
16.02.-18 Delmenhorst ERJ/130cm 1/20
17.02.-18 Delmenhorst ERJ/130cm 2/20
17.02.-18 KK Chermia ERJ/120cm 2/30
18.02.-18 Delmenhorst ERJ/130cm 1/20
02.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 3/16
04.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 4/16
06.09.-17 Zurück KERJ/CIC4 3/41
10.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 1/16
15.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 1/18
22.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 4/18
25.09.-17 Erkinheimot KERJ/CIC4 4/18
26.09.-17 Zurück KERJ/CIC4 4/41
28.09.-17 Zurück KERJ/CIC4 4/41
06.02.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/15
17.02.-18 Brotherhood KERJ/CIC4 4/24
20.02.-18 Brotherhood KERJ/CIC4 1/24
20.02.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/15
26.02.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/15
22.03.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10
26.03.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10
28.03.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
29.03.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
30.03.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
07.04.-18 Colosseum KERJ/CIC4 2/20
09.04.-18 Colosseum KERJ/CIC4 4/20
17.04.-18 Colosseum KERJ/CIC4 2/20
30.04.-18 Mörkövaara KERJ/CIC4, KERJ-Cup 7/65
02.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
03.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
10.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
16.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 3/10
19.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
21.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10
22.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10
26.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
27.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10
28.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 2/10
29.08.-18 Yorca WBs KERJ/CIC4 1/10

Syyskuu 2020
Valjakkoajovalmennus
Charlielle ja Alffille (kirj. omistaja)
"Me mennähän poikaan kans ajelulle!" Oskari ilmoitti iloisesti tallin ovelta, kun siivosin karsinoita.
Huiskaisin hänelle vain kättäni. Oskarilla oli työvuoro kesken, mutta kyllä hän hommansa hoitaisi, vaikka menisikin tallipoikien kanssa vaikka grilliltä lounasta hakemaan tai mihinkä nyt ajelivatkaan.
Kun Oskari ei hävinnytkään ovensuusta hääräämästä, vaan haki sen sijaan ulos ensin treeniä odottavan Alffin ja sitten Charlien, tajusin, että ei se hullu ollut menossa autolla ajelemaan, vaan hevosilla. Yksin. Sellaisilla hevosilla, joilla ei ihan hirveän paljoa ajettu, ei varsinkaan yhdessä, niin ettei niiden käytöksestä aina tiennyt.
"Oskari, Oskari, mä tuun mukaan!" huusin kiireesti ja kiisin puoliksi siivottujen karsinoiden luota, kun Oskari näytti kiinnittävän kärryä vihellellen.
Niin sitä sitten mentiin: Oskari ohjastaen minun hevosiani, Alffi ja Charlie kävellen rinnatusten niin kuin vanhat tekijät, hakakavereita ja bestiksiä kun olivat. Oskari oli huoleton ja höpötti, että kärryajelu oli hyvää vaihtelua ja peruskuntotreeniä myös sellaisille hevosille, jotka eivät niin valjakkoajossa tosissaan olleet. Sitten hän nakutti kieltään niin, että Alffi ja Charlie tiesivät siirtyä sulavasti reippaaseen raviin ihan niin kuin olisivat ennenkin harjoitelleet yhdessä. Kun kysyin tästä mahdollisesta harjoittelusta, Oskari vain hymyili. Se ketale on harjoitellut yksinään poikain kanssa!
Oli se ilo olla kahden komean hevosen kärryllä Oskarin peruskuntovalmennuksessa. Koko lenkki koostui siitä, että hevoset ravasivat reippaasti rinnakkain Yorcan pururatamaisella, raskasta vetämistä pehmeän pohjansa vuoksi vaativalla harjoittelulenkillä. Ne hikosivat ja vähän puuskuttivat, mutta eivät vaikuttaneet hirveästi väsyvän. Varsinkin Alffi näytti nauttivan, kun vaihteeksi ei tarvinnut ajatella mitään: kunhan kiskoi kärryä eteenpäin ja piti vauhdin yllä. Minä keskityin ihailemaan kahden maiseman väreihin sopivan ruskean hevosen lisäksi miljöötä. Syksy oli kaunis, ilma viileä, Oskari taitava kuski ja minulla oli tottavie Pohjanmaan kaksi komeinta oria: Alffi ja Charlie!

Kesäkuu 2020 - kouluvalmennus
Kirjoittanut omistaja
No nyt oli joustava poika tänään kentällä. Alffi oli kuin kumia kun se ravasi. Aluksi meinasi mennä ärsyttävän ja laiskan puolelle, mikä varmasti johtuu siitä, että on ollut monta hellepäivää. Kun sain naputeltua pohkeilla jotain pientä ryhtiä löllön orhin toimiin, sen selkä kohosi ylöspäin ja rentous muuttui letkeydeksi. Sitten oli niin hyvä mennä, että en olisi malttanut lopettaa millään. Katselin meitä kentän peilistä ja kerrankin ihaillen, enkä tavanomaisen ahdistuneena ja virheitä etsien. Harmitti, että ketään ei ollut kuvaamassa sen kerran kun oikein onnistui kotona yhtä hyvin kuin kisoissa, mutta muuten oli ihan uskomaton fiilis. Kyllä nousi kumisen orin etujalka, ja takajalkakin polki alle. Ohjastuntumakin oli sellainen maiskutteleva ja joustava, ja vaikka ainahan näin hyvällä ratsulla meneminen on ihanaa, kyllä se oli jotain ihan toista tänään.
Kerroin tästä kaikesta ratsastuksen jälkeen Rossin Miikalle. Oli aika turn off, kun Miika Rossi ei ensinnäkään uskonut, että meillä oli mennyt niin hyvin kotikentällä, ja toisekseen hän kikatti ärsyttävästi kuin pikkulikat, että hyvähän nyt on mennä hyvin kun ei Alffilla enää kisata. Näytin sille Rossin apinalle keskimmäistä sormea.

Huhtikuu 2020 - estevalmennus
Kirjoittanut omistaja
Joo. Tänään piti hypätä metrisiä. Oikein odotin sitä. Kentän pohja oli vihdoinkin hyvä ja kuiva ja oikein kannoin puomitkin edellisenä iltana valmiiksi kentän reunalle odottelemaan minua ja Alffia. Sitten koitti aamu. Valkeana kuin tammikuu. Ei voi oikeasti olla totta, että keskellä kevättä pamahti lumihanki!
No nielin pettymykseni ja raahasin ensin puomit ja sitten Alffin maneesiin. Alffihan niin tykkää olla maneesissa (ei siis tykkää yhtään). Lisäksi se on aina niin laiska (on siis aina niin kuin raketti). Se loi ihan sairaan mahtavan pohjan onnistuneelle treenille (eli ei luonut muuta kuin katastrofin ainekset.
No. Kyllä me esteitä ylitimme. Muuta hyvää ei oikein treenistä voi sanoa. Alffi hyppäsi parhaimmillaan kahta askelta liian aikaisin ja jalat samassa kryhässä muodostelmassa kuin ekaa kertaa agilityradalle päässeellä corgilla. Jos olisimme hypänneet yli metriä, olisivat puomit kyllä kolisseet. Orilla tuntui kuitenkin olevan kivaa kaikesta hirnunnasta ja ilopukeista päätellen, että ainakin hauskuttaminen tuli hoidettua.
En aio sanoa valmentajallemme Rossin Miikalle mitään tästä treenistä. Väitän, että kävin Alffin kanssa maastossa. älkää tekään kertoko mitään.

Tammikuu 2020 - estevalmennus
Kirjoittanut omistaja
Rossin Miika nosteli maanisesti puomeja. Joka ikinen vitsin kerta ylin kolisi. Sanoin, että Alffin kanssa on turha aloittaa 130-senttisellä radalla, koska hyvä kun se kisoissa siihen pystyy, ja silloinkin se on jotenkin niin täynnä energiaa ja voimaa, että on miljoona kertaa kovempi menemään kuin jossain kotona tervajokisten peltojen keskellä. Tai no, maneesissahan me hyppäsimme, kun kerran luntakin on, mutta silti. Rossin Miika oli sitä mieltä, että kyllä se Alffi vielä radan esteet ylittää, ja että minun pitäisi lakata tartuttamasta siihen tyhmää luovuttajan asennettani, niin se onnistuisi heti.
En tiedä, oliko Rossin apinan suunnitelmakin minun ärsyttämiseni, mutta heti paloi käpy. Keräsin ohjat käteen, purin hampaat yhteen ja ajattelin, että nyt jumaliste näytetään Alffin kanssa sille kääpiölle, kuinka hypätään. Että kyllä minä yhden vauvojen 130-senttisen radan Alffilla vedän kotonakin. Ainakin siinä Rossin ääliö oli ihan oikeassa, että hevoseni reagoi mielentilaani. Alffi alkoi olla heti eteenpäinpyrkivämpi, ryhdikkäämpi, ja toisaalta vaikeammin hallittavissa.
Sitten mentiin. Ensimmäisellä esteellä lähestyminen meni päin honkia ja Alffi-parka hyppäsi melkein pystysuorassa, mutta sinnillä meni yli vain hipaisten puomia. Rossi huusi, että keskity nyt edes vähän, ja minä haistattelin. Seuraavalla esteellä keskityin ponnistuspaikkaan niin, että hyvä kun ei aivoista verisuoni puhjennut, ja ai kuinka hyvin yli mentiin. No kolmannella putosi puomi, kun olin niin voitonvarma jo, mutta Rossi inisi silloin jotain aloittelijan tuurista ja sai minut suuttumaan taas.
Valmennus meni siis hyvin Alffin ja esteiden kannalta, mutta hirveän huonosti Rossin ääliön ja minun ihmissuhteen kannalta. En puhu sille enää ikinä ennen ensi kertaa.

Heinäkuu 2017
"Lopeta takominen. Ei. Hyi. Alffi. Ei."
Hyviä ja huonoja uutisia! Alffista on kasvanut terve nuori ori. Terve, nuori ja ihan sairaan ärsyttävä, rajojaan koetteleva, apinamainen, junttura, jumpitteleva, hermojani koetteleva nuori ori! Se on keksinyt tässä kuussa kyllä kokeilla ihan kaikkea mahdollista. On kokeiltu, saako talutuksessa hyppiä pystyyn, tarviiko talliin tulla taluttajan perässä, tuleeko ruoka nopeammin ovea takomalla, vai kuinka riekkumalla oikein käy. Siitä Alffi on hyvä, ettei se tee samaa idioottimaista tempausta kahta kertaa, kun sen kerran opettaa. Toisaalta se on ihan ahterista, että tämä monsieur keksii aina jonkin uuden jutun, kun edellinen kielletään. Se on niin kuin ne tarujen monipäiset hirviöt: kun yhden ärsyttävän pään leikkaa pois, syntyy kolme lisää! Voi pojat, kyllä huumoriani koetellaan!
Muu henkilökunta piti aluksi Alffin temppuja tosi vitsikkäinä. Kun poltin käteni sen riimunarua pidellessäni, naurettiin vain, ja kun korjasin sen rikki potkimaa karsinan ovea, hihiteltiin. Oli huvittavaa, kun Alffi karkasi parkkipaikalle ja rikkoi autostani peilin ja takavalon, ja suorastaan kiherryttävää, kun se keuli haassa niin, että kaatui aidan päälle ja rikkoi sen. Sellaisen hymyn olen kuitenkin jo hyydyttänyt. Siihen ei tarvittu muuta kuin osoittaa jokaiselle työntekijälle omat vastuupäivät, kun he joutuvat ottelemaan Alffin kanssa minun sijastani. Minullehan ei naureta.



Päivämäärä Sukupuoli Varsa Emä Omistaja
21.12.-19 Tamma Pepper Imp RR Ton-Tongue Toffee Oresama/Yorca




Ulkoasun copyright misery. 2011 / otsikon kuvat Benny De Ruiter Stables
Tämä on virtuaalihevonen