Yorcan hevonen

Nimi:	Pepper Imp RR VH20-018-0558	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Oresama, Yorca
Rotu:	Suomenpuoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	164cm	Koulutustaso:	ko VaA, re 160cm, CIC4
Syntynyt:	21.12.-19, 9v	Meriitit:	YLA1, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I

© Cherie, CC BY-NC 2.0

"Mikä!"
"Pippuripiru."
"Mikä?"
"Pippuripiru!!"

Kun Pirjoa nimettiin, muistui sen emän nimeäminen elävästi mieleeni. Silloin haluttiin, että varsasta tuli Kilokielimelli. Minä olin sitä mieltä, että ei me nyt jumaliste voida viattoman luontokappaleen nimeksi laittaa Kilokielimelli, mutta Kilokielimelli eli Melli siitä tuli. Sitten kun Pirjosta piti tehdä Pippuripiru, ajattelin, että nyt minä poljen jalkaa maahan, enkä anna periksi. Ei varsan nimeksi voi Pippuripirua laittaa! Ihan sikahirveä nimi! Päädyimme siis kompromissiin muiden yorcalaisten kanssa. Varsasta tuli Pippuripiru, ja minulle tuli paha mieli. Että sellainen kompromissi.

Onneksi Pirjon kanssa on kuitenkin kiva olla. Silloin, kun tamma on kotona ja sitä harjailee kaikessa rauhassa, se ei ole yhtään Pippuripiru, vaan se on ihan vain meidän Pirjo. Ja Pirjohan on ihan rauhallinen ja mukava heppu. Vähän herkkänahkainen se on, mutta kun sitä harjaa hellästi ja kevyin ottein, se jaksaa seistä ikuisesti ihan kaikessa rauhassa paikallaan. Samoin se on helppo suitsia, kun se ottaa kuolaimet itse, ja satulointikin sujuu, kunhan vain kiristää satulavyön hellästi eikä kiskaisemalla. Eläinlääkärillä ja kengittäjälläkään ei ole ollut koskaan Pirjosta pahaa sanottavaa.

Ratsuna Pirjo onkin sitten se Pippuripiru. Se on tosi menevä ja luonteikas tammaksikin. Sen energia on helppo kanavoida treeniin tai kisoissa suoritukseen, ja ai miten siitä löytyy silloin liikettä niin kuin oreista konsanaan. Toisaalta taas taitamaton ratsastaja kokee Pirjon ihan kauheana, sillä kun sille ei anna ohjeita ja tekemistä, kaikki energia menee kiukutteluun ja kaahaamiseen. Pirjolla eivät siis sunnuntairatsastajat mene, mutta Yorcan oma väki ihan kilpailee sen ratsastusvuoroista.
Esteilläkin Pirjo on ihan mahtava korkeilla radoilla ja rankassa treenissä, kun sille on hommia. Se yrittää kovasti ja on taitava, ja kilparatsastajat kehuvat sitä suu vaahdossa. Toisaalta jälleen tätiratsastajat kokevat sen menon pelottavana, kun sen vauhti kiihtyy omin päin ja se puoltaa kohti esteitä. Kilpahevosena Pippuripirukin on siis kova sana, mutta tavan tätikuljettimena ahdistava hevonen.
Maastossa Pirjolla pärjää, kunhan pitää vauhdin koko ajan kohtuullisena. Se ei pelkää turhia, mutta tapaa kaahottaa. Erityisesti muiden seurassa se heittäytyy herkästi kilpailemaan, ellei saa mennä etumaisena.

Atheist Afterlife RR fwb, 165cm YLA2, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I	Sudden Death fwb, 165cm YLA1, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-III	Zaros fwb, 168cm, evm.
		Sudden Spark fwb, 163cm, evm.
	No More Sorrow fwb, 165cm YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-II	Zombie Cry fwb, 168cm, evm.
		Olaria fwb, 163cm, evm.
Ton-Tongue Toffee RR fwb, 164cm YLA1, ERJ-I, KRJ-III, KERJ-I	Another Weasley trak, 167cm YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II	Wizard Wheeze fwb, 169cm, evm.
		Rachel fwb, 162cm, evm.
	Elly Jelly fwb, 163cm YLA1, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-I	Lots of Jelly trak, 164cm, evm
		Jelly Bean swb, 165cm, evm

Mustanruunikko, suurimerkkinen Zaros aloitti hyvin nuorena kilparatsun uransa kouluratsuna. Se kilpaili suurimman osan urastaan vaativa A -tasolla. Yhdeksänvuotiaana se alkoi kilpailla jonkin verran myös esteillä 130-140 -senttisissä luokissa. Vaikka sen menestys ei ollut harjoituksen vähäisyyden vuoksi yhtä hienoa esteillä kuin kouluratsastuksessa, sen hyppytekniikka oli melko hyvä. Miellyttämishaluisena ja taitavana hevosena Zaros oli vanhemmiten myös melko suosittu siitosori, ja se saikin kahdeksan jälkeläistä, joista kuusi päätyi siitos- ja harrastetammoiksi ja kaksi kilpaileviksi yleispainotteisiksi oreiksi.
163 cm korkea rautias Sudden Spark oli taitava este- ja kenttäratsu, mutta kovin äkkipikainen ja jännittynyt luonteeltaan. Kisat eivät aina menneet hienosti, vaikka taitoa ja kuntoa löytyikin. Tammalla ei lopulta montaa starttia kisattukaan, vaan se päätettiin siirtää siitoskäyttöön. "Spark" sai kolme varsaa.
Zombie Cry toimi ensimmäiset viisi vuottaan harrastehevosena ja astui yhden tamman, mutta kiinnostuksen lopahdettua se myytiin kemiläiseen ratsastuskouluun. Siellä ori ruunattiin ja koulutettiin pidemmälle, ja siitä tuli kehittyneiden aikuisratsastajien valmentautumisratsu. 18-vuotiaana ori muutti eläkekotiin Tornioon, jossa se lopulta menehtyi 32 vuoden iässä. Zombie Cry oli 168 cm korkea isomerkkinen tummanruunikko.
163 cm korkea Olaria on hämmentävän kaunis ja hyvärakenteinen vaaleanrautias tamma. Se menestyi näyttelyissä ja kantakirjattiin ykköspalkinnolla. Vaikka sillä on melko menestynyt yleispainotteinen suku, se ei kuitenkaan ollut itse kilparatsu, vaan siitostamma. Kiltti ja hyväkäytöksinen Olaria saikin seitsemän varsaa, joista neljä on tammoja.

Wizard Wheeze on 169 cm korkea eläköitynyt kenttäratsu, joka toimii tätä nykyä siitosorina Vaasan rannikolla. Sillä on tällä hetkellä parisenkymmentä varsaa, joista parhaat orit kilpailevat jopa kansainvälisillä CIC4-radoilla. Suurin massa jälkeläisistä toimii kuitenkin hyvätasoisina harrastehevosina. "Vellu" itse on vielä vanhuutensa päivilläkin riehakas ja iloinen ori, jonka kanssa tapahtuu välillä epämiellyttäviäkin kommelluksia, mutta eipähän ole tylsää. Ori on väriltään punarautias.
Rachel (162 cm, prt) oli vauhdikas, välillä jopa ilkeä tamma. Se aloitti kenttä- ja esteratsuna melko nuorella iällä ja olikin periksiantamattomuutensa vuoksi aikamoinen rusettihai. Jo ollessaan parhaassa iässä sen etujalat alkoivat kuitenkin oiria ilmeisesti liian rankan ja varhain aloitetun treenin vuoksi. Niin Rachelista tuli siitostamma. Se ehti saada kaksi varsaa ennen kuin se jouduttiin lopettamaan jo levossakin oirivien jalkojensa vuoksi.
Lots of Jelly kilpaili aikanaan menestyksekkäästi niin esteillä kuin kentässäkin. Pelkkään kouluratsastukseen ei taustajoukoilla ollut kiinnostusta, mutta olisi ori varmasti siinäkin pärjännyt. Tummanruunikon värityksen omannut saksalaismies oli luonteeltaan hieman karski ja suorasukainen mutta eipähän tarvinnut arpoa, että mitä mieltä se oli mistäkin. Jalostuksellisesti arvokas jo pelkästään omien ansioidensa vuoksi mutta myös vahvan isälinjan vuoksi – ja tämän johdosta orille kertyi jälkeläisiä useita kymmeniä. Nivelvaivojen vuoksi lopetettu ori eli 19-vuotiaaksi.
Jelly Bean oli elegantti kouluhevonen, jonka kisaura oli täynnä glamouria ja liitämistä voitosta voittoon. Nuorena tamma pyöräytti yhden varsan ennen kuin kisaura otti kunnolla tuulta alleen ja sitten kisauran jälkeen tammalla teetettiin vielä kaksi varsaa lisää kunnes eläke koitti 14-vuotiaana. Eläkkeellä Jelly Bean toimi opetusmestarina juniori ratsastajille muutaman kerran viikossa aina 18-vuotiaaksi asti. Viimeiset pari vuotta tamma sai olla ihan oloneuvoksena ennen kuin se lopetettiin vanhuuden tuomien kipujen vuoksi omalle laitumelleen. Tamma asui useammassakin maassa mutta päätyi suomalaisomistukseen vasta kypsemmällä iällä.

Elly Jellyn puolen sukuselvitys © Jenna (VRL-03515)

Joulukuu 2020
Miten vuosi 2020 nyt meidän kohdaltamme menikään? Koronatilanne ei aiheuttanut elämässämme suurempia muutoksia, sillä talli nyt muutenkin on aika suljettu paikka, koska onhan se kilpahevosten koti ja rentoutumispaikka. Kisoja vähän peruttiin, mutta pakollisimmat pidettiin ja käytiin. Pirjon menestyksen niissä voi sanoa olevan hyvää. Kilpailuissa suurin saavutus lieneekin Pirjon kouluratsastuksen uran viimeiset vaiheet. Viimeisenä kilpailuiden täyttämänä kuukautenaan uljas tammani nimittäin oikein kahmi sijoituksia.
Kisauran lopun lisäksi tänä vuonna on nähty Pirjon varsa, josta lopulta kasvoi komea ori. Pirjo on yritetty astuttaa uudelleen tämän jälkeen, mutta astutus ei ole onnistunut. Pirjolle parhaiten sopiva ori oli pitkällä kilpamatkalla tamman kiiman aikoihin ja sen palattua oli jo myöhäistä toimia. Pakasteet eivät tällä kertaa olleet vaihtoehto, eikä mikään muu ori tullut tietenkään kysymykseen pääöksen tehtyäni. Onneksi Pirjo on kuitenkin vielä suhteellisen nuori tamma. Jos se pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa, se on turvallista vielä astuttaa.
Isojen tapahtumien ohella elettiin arkea. Oli seikkailuja ja retkiä, iloa ja iloisia hetkiä. On uitu, laukattu maastossa, pudottu hevosen selästä liian ohueen lumihankeen, itketty liian helposti annettua tappiota kilpailuissa, valvottu varsaa, ajettu väsyneitä kisamatkoja. Hevosarkea.

Heinäkuu 2020
Pirjon varsa on vieroitettu ja se on palannut kilpakentille kouluratsastuksen merkeissä. Ja täytyy oikein ihmetellä, että kuinka hienon paluun se tekikään! Olemme kilpailleet ihan kotona Yorcan kentällä ja Lupinin kilpailukeskuksessa, joka onkin iso ja fiini paikka. Molemmissa sijoituksia on oikein satanut. Ruusukkeita on tullut kuukauden aikana kaksi S-marketin muovikassillista. Oikein harmittaa, että Pirjo ei aio jatkaa. Sillä ei ole nimittäin ikinä mennyt vielä näin hyvin! Loma ja mammailu on ihan selvästi tehnyt sille pelkkää hyvää. Olisi pitänyt kai antaa sen levätä jo aiemmin, mutta kun omaan luonteenlaatuuni kuuluu täysillä painaminen niin kauan kun paukkuja vielä on.
Joka tapauksessa tänään ratsastimme viimeisen sijoituksemme kouluratsastuksessa. Oli haikea olo, kun laukkasin Pirjolla viimeistä kunniakierrostamme. Se tapahtui tuossa omalla kentällä. Vaikka jo huomenna ratsastan taas Pirjolla ihan samalla kentällä, ei se ole enää koskaan sama asia, koska se ei ole kilpakenttä enää. Haikeuden keskellä hevosen lopettaessa uraansa on kuitenkin aina yksi iloinen ja pirteä ajatus: tämä ratsu on näyttänyt olevansa parhaista parhain. Pirjonkaan ei tarvitse enää todistaa kenellekään mitään.
Viime kuussa kirjoitin Pirjon tulevaisuuden suunnitelmista, eikä niissä ole vielä tapahtunut muutosta. Varsa on vasta nuori ja aloittaa ratsukoulutuksensa myöhemmin. Suurin piirtein varsan koulutuksen loppuvaiheessa osaan sanoa, onko se oikeasti hyvän oloinen hevonen vai ei. Jos varsa on lupaava, Pirjon astutusta aletaan harkita ja orikatalogia selata.

Kesäkuu 2020
Pirjolle syntyi poikavauva, jolla ei ole vielä nimeä. Molemmat, varsa ja emä, voivat kuitenkin hyvin ja varsa on tosi reipas kaveri. Nimeä pienokaisella ei vielä ole, enkä ole siitä ehtinyt sen ensimmäisinä elinpäivinä edes kirjoittaa. Vauva-arki on niin hektistä. Vaikka vauva olisi hevonen!
Pirjo on ottanut äitiyden aika rauhallisesti. Vaikka tammani on välillä aika tömäkkä täti, nyt äidinvaistot tuntuvat pikemminkin rauhoittaneen kuin villinneen sen. Tamma ei tunnu häiriintyvän, kun olen aina välillä varsaa vilkaissut, mutta silti se pitää minua silmällä. Pirjon karsinan ja haan ympärystät on tietenkin rauhoitettu. Ei kai kukaan tamma tykkäisi, jos sen vastasyntyneen pikku varsan ympärillä riehuisi äänekäs lauma ihailijoita ja Instaa varten kuvien ottajia.
Kun varsa on vieroitettu, Pirjo tuskin palaa enää kilpakentille. Ja jos se palaa, se tekee vain lyhyen paluun: kuukauden verran. Pirjo ei ole vielä vanha flikka, mutta se on jo näyttönsä antanut. Seuraava suunnitelma onkin harkita, olisiko tammasta oikein jalostushevoseksi. Ensimmäinen varsa on aina vähän tällainen koepala: seurataan ja katsotaan, millainen siitä kasvaa. Jos ori on vankan oloinen, miksikäs ei Pirjoa astutettaisi vielä uudelleen?

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Emä	Omistaja
11.06.-20	Ori	Daily Devil RR	Daily Lion RR	Yorca WBs

---

Ulkoasun copyright misery. 2011 / otsikon kuvat Benny De Ruiter Stables
Tämä on virtuaalihevonen