Yorcan hevonen

Nimi:	She's An Angel RR VH17-031-0266	Omistaja:	Oresama VRL-02753
Sukupuoli:	Tamma	Kasvattaja:	Oresama VRL-02753, Yorca
Rotu:	Suomalainen puoliverinen	Painotus:	Yleispainotus
Säkäkorkeus:	171cm	Koulutustaso:	ko Int.I, re 160cm (CIC4)
Syntynyt:	22.02.-14 (32v)	Meriitit:	YLA1, ERJ-I, KRJ-I, KERJ-I

Nella on yhä vain Yorcan väen silmissä pieni pulloruokittava keskosvarsa, vaikka niistä ajoista on kolmattakymmentä vuotta. Nella syntyi lumihankeen kauan ennen emänsä laskettua aikaa ja oli niin pieni ja heikko, ettei emä viitsinyt edes nuolla sitä puhtaaksi. Onneksi Nella huomattiin ajoissa ja saatiin hinkattua kuivaksi ja lämpimäksi. Silti se ei kelvannut emälleen, joten Yorcan koko henkilökunta laitettiin pulloruokkimaan sitä vuoroissa. Yleensä pulloruokituista keskosvarsoista ei tule mitenkään kauhean väkeviä, mutta ilmeisest Nella halusi näyttää maailmalle, että siinäkin on poweria: kilpailihan se menestyksekkäästi kolmessa lajissa ja vieläpä vaikeissa luokissa. Nykyään Nella on jo eläkkeellä ja viettää aikaansa pihatolla aina, kun vuorokauden keskilämpötila on yli miinus viisi.

Hoidettaessa Nella ei enää jaksa paljoa temppuilla, vaikka ennen se oli varsin vitsikäs kaveri. Nyt se vain nauttii hellyydestä ja huomiosta alahuuli ja korvat lurpallaan. Ennen muinoin se kuitenkin kujerteli mielellään hoitajalleen, nyhräsi hänen taskuillaan ja antoi lämpöisiä hevosenpusuja suoraan suulle. Välillä Nellalla oli tylsääkin, ja silloin se viskoi harjoja pitkin käytävää. Se tähtäsi jostain syystä aina pelottavan tarkasti suoraan talliradioon. Ehkä se ei pitänyt radio Loopista?
Nella oli myös helponpuoleinen satuloitava ja suitsittava. Se otti kuolaimensa suurin piirtein itse, eikä se pullistellut tai muutenkaan temppuillut satulan kanssa. Nykyään se varmaan käyttäytyisi ihan samalla tavalla kuin ennenkin, jos se satuloitaisiin. Toisaalta tästä ei ole varmuutta: Nellan selässä ei ole ollut satulaa lähes kymmeneen virtuaalivuoteen.

Nellalla ratsastellaan välillä ilman satulaa. Yleensä sen vanhuudesta heikentynyt näkö ja jo väsyneet jalat kestävät lähinnä vain käyntiä helpossa maastossa. Joskus Nellakin saa vielä teräsmummokohtauksen ja ravaa tasaisella alustalla ripeästi kuin sauvakävelevä kahdeksankymppinen.
Ennen sen meno oli ihan toista. Kun sillä meni kouluratsastusta, sen jalka nousi kuin lusitanolla ja se olisi jaksanut mennä koottua ravia vaikka maailmanloppuun saakka. Se oli herkkä avuille ja sillä oli erinomainen työmoraali. Se nautti saadessaan rehkiä itsensä hikeen. Kukaan ei ole ikinä väittänyt Nellan olevan huono tai tylsä ratsu.
Nellan elämässä oli myös muutama virtuaalivuosi, joiden aikana sillä hypättiin paljon. Se oli taitava esteratsu, mutta aikamoinen kuumakalle. Jos se hyppäsi, se hyppäsi upeasti, mutta jos sillä keitti yli, se ei ollut kuulevinaan minkäänlaisia käskyjä, varsinkaan mitään typeriä pidätteitä. Silloin se halusi juosta lujaa ja kauas. Sellaisien kohtauksien sattuessa meiltä on hajonnut aika monta esteen osaa, ja Yorcan huonommat peräkärryt ovat yhä lommolla Nellan hyppyhuuman ansiosta.

Vaikka Nellan emä oli huono äiti, se ei ole periytynyt Nellalle. Tamma on hoitanut jälkikasvunsa aina esimerkillisesti. Se tulee myös nykyään helposti toimeen kaikkien hevosten kanssa, vaikka nuorempana sillä oli riitoja melkein jokaisen Yorcan tamman kanssa.

Hey-Ho Hollywood RR fwb, 172cm YLA1, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-I	Hollywood Life xx xx, 172cm YLA1, ERJ-I, KRJ-II, XLA-I, KERJ-II	Get A Life fwb, 172cm, evm
		Hello Hollywood fwb, 169cm, evm
	Mexican Memory fwb, 170cm YLA1, ERJ-III, KRJ-III, KERJ-III	Goodbye Memories fwb, 170cm evm
		Mexican Mistress fwb, 169cm, evm
Rain And Angels RR fwb, 170cm YLA2, ERJ-I, KRJ-II, KERJ-I	Anti Gravity fwb, 170cm YLA2, ERJ-II, KRJ-II, KERJ-II	Nameless Liberty fwb, 172cm, evm
		No Sense fwb, 168cm, evm
	Touch The Rain fwb, 168cm YLA2, ERJ-II, KRJ-III, KERJ-III	Forest Fruit fwb, 170cm, evm
		Touch The Sky fwb, 164cm, evm

Hey-Ho Hollywood RR on Yorcan oma kasvatti. Tämä 172cm korkea ruunikko ori kilpailee kenttää, koulua ja esteitä menestyen kaikissa lajeissa upeasti. Sen ykköslaji on kuitenkin esteratsastus ja se hyppäsi nuoruusvuosinaan 160-senttisiä ratoja. Holly on rauhallinen ja säyseä ori.

Hollywood Life on epäonnistunut ex-laukkuri, josta kuitenkin tuli kypsemmällä iällä ihan mukava yleisratsu. Kovan tason kilpailuihin orista ei ole koskaan ollut, mutta kyllä sekin on jonkin verran menestynyt. Tällä ruunikolla, 172cm korkealla englantilaisella täysiverisellä on komea rakenne ja sopivasti luonnetta, joten siitä tuli laukkauran jälkeen Zurückin siitosori. Sen ensimmäinen varsa on Hey-Ho Hollywood RR.
Get A Life on ruunikko, 172cm korkea englantilainen täysiverinen. Se aloitti laukkauransa 2-vuotiaana, kuten muutkin, ja jatkoi noin viisivuotiaaksi. Ori onnistui voittamaan G1-lähdön, mutta suurissa arvolähdöissä se ei pärjännyt. G1-voitto on kuitenkin sen verran hieno saavutus, että siitosorihan tästä pojasta tuli, vaikka ei kuitenkaan kaikkein suosituinta sellaista. Luonteeltaan hevonen oli kovin menevä ja tulinen.
Hello Hollywoodin voittoprosentti oli 90, ja G1-voitot olivat kaikki arvokisoista. Sen huiman menestyksen vuoksi kaikki sen 4 varsaa päätettiin nimetä emänsä mukaan. Ja se päätös oli vain oikein: nopean lisäksi tämä luonteikas tamma oli myös kaunis. Se oli vain 169cm korkea, mutta rakenteeltaan upea, väriltään kauniin mustanruunikko, ja harjakin sillä oli kuin siloisinta silkkiä.

Mexican Memory tuotiin Yorcaan Varkaudesta suoraan emänsä alta. Tamma oli pienestä pitäen hyvätapainen ja mukava, ja sen varalle onkin suuria suunnitelmia. Mexican Memory ei ole vielä kilpaillut loppuun asti, mutta hyvältä sen kisakalenteri nyt jo näyttää. Tamma on 170cm korkea ruunikko suomenpuoliverinen, ja yksi Yorcan kantatammoista.
170cm korkea Goodbye Memories oli hieno punaruunikko ori, jonka kohtalo päätettiin jo varsana. Esteratsu. Omistajia ei kiinnostanut, vaikka orin koko lähisuku olikin täynnä hienoja kouluratsuja, joista jokainen oli menestynyt. Tästä hevosesta tahdottiin hyppääjä. Sellainenhan kiltistä ruunikosta tuli, ja melko hyväkin. Se hyppäsi 140cm korkeita ratoja ja palkittiinkin lopulta laatuarvostelussa. Vasta myöhemmällä iällä omistajat antoivat periksi ja päättivät koettaa koululuokkia, ihan helppoja vain, harrastusmielessä. Ja Goodbye Memories olikin loistava, niin kuin jokainen hevosihminen olisi voinut ennustaakin. Ori ei yltänyt GP-tasolle, koska aloitti harjoittelun alkeet vasta 9-vuotiaana, mutta sai se voittoja ja sijoituksia helpommista luokista. Kaikista orin varsoista tuli kuitenkin este- tai yleispainotteisia.

Mexican Mistress polveutuu Mexico-tammalinjasta, joka siis alkoi 1800-luvun lopulla Mexico-suomenpuoliveritammasta. Tammalinjan kaikki linkit ovat hyviä, niin Mistresskin, mutta ei se tietenkään Mexicon veroinen legenda ole. Tamma on vain 169cm korkea, mutta hyppää 160cm ratana ja kevyesti 170cm irtona. Se on kiltti, vaalea rautias kuten muutkin Mexicot, ja mitä kaunein. Tammalla on kolme jälkeläistä, jotka kaikki ovat syntyneet 200-luvulla.

Rain And Angels RR on Yorcan kasvattama ja omistama kilpahevonen. Sen ykköslaji on esteratsastus, ja tämä 170-senttinen tamma hyppäsikin innokkaasti 160cm korkeita ratoja ennen eläköitymistään estekisoista vuonna 2015. Vuodesta 2016 eteenpäin ratsu onkin kilpaillut vain koulua tasolla int.II ja kenttäratsastusta, joissa se menestyy melkein yhtä hienosti kuin esteillä. Elsa on paitsi virkeä ja työteliäs, myös erittäin kiltti ja luotettava hevonen.

Anti Gravity oli lupaava ratsu jo nuorena. Heti, kun sen myynnistä alettiin huhuilla, Yorcasta otettiin sen kasvattajaan yhteyttä ostotarkoituksissa. Yorcaan Anti Gravity päätyikin ja aloitti kilpailemisen esteillä, koulussa ja kenttäratsastuksessa. Sen ykköslaji oli esteratsastus, mutta muissakin lajeissa ori saavutti mainetta ja kunniaa. Myöhemmin kiltistä Anti Gravitysta tuli säästellen käytetty siitosori. Hevonen on 170cm korkea ryhdikäs ruunikko.
Nameless Liberty oli 172cm korkea punaruunikko, ja luonteeltaan oikea herrasmies. Se oli kasvattajansa, Pukkilan Timon ilo ja ylpeys. Oriistaan kovin tarkka ja kateellinen mies ei antanut astuttaa hevosellaan kuin omia tammojaan. Tästä säännöstä on olemassa vain yksi poikkeus: Salla Pukkilan, T. Pukkilan isosiskon paras tamma astutettiin Nameless Libertyllä. Oria oltaisiin silti kovasti haluttu käyttää, koska se periytti niin upeaa luonnetta ja hienoa rakennetta, ja koska se oli aikoinaan ollut menestynyt kilparatsu niin este- kuin kenttäratsastuksessakin. Ori kuoli 32-vuotiaana vanhuuteen kokonaan sairastelematta. Siitä jäi maailmalle viisi varsaa, joista neljä on yhä T. Pukkilan omistuksessa.
No Sense oli 168cm korkea Torniossa syntynyt ruunikko tamma. Se oli melko vaatimaton suvultaan, mutta sen omistajat, Esko Mäensisusta ja Salla Pukkila näkivät tammassa potentiaalia. Ratsu saikin kilpailla esteratsastuksessa aktiivisesti. Vaikka hevonen aluksi menestyikin vain joten kuten, Mäensisusta ja Pukkila eivät luovuttaneet, vaan Mäensisus valmentautui hevosellaan ja harjoitteli ahkerasti. No Sensestä ei koskaan tullut kansainvälistä supertähteä, mutta Suomen rajojen sisäpuolella sen nimi, tarina ja saavutukset tunnetaan kyllä. Kilpailutauoillaan hevonen sai kaksi varsaansa peräkkäisinä vuosina.

Touch The Rain oli virallisesti estepainotteinen, tosiasiassa yleispainotteinen tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi 160-senttisiä rataesteitä ja koulua tasolla vaB. Myös kenttäratsastusta tamma kokeili harrastemielessä. Luonne tammalla on

Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset.

Päivämäärä	Järjestäjä	Luokka	Sijoitus
01.03.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/5
02.03.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/5
03.03.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/5
03.03.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/5
28.09.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/50
30.09.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/50
09.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	1/5
11.10.-14	Zurück	ERJ/150cm	1/10
12.10.-14	Zurück	ERJ/160cm	2/5
17.02.-15	Piikuja	ERJ/160cm	2/30
21.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	1/30
24.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	1/30
26.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	1/30
26.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	4/30
27.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	2/30
27.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	3/30
28.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	4/30
30.04.-15	Reve de Haussea	ERJ/150cm	1/30
01.05.-15	Holmberg	ERJ/160cm	6/40
03.05.-15	Holmberg	ERJ/160cm	5/40
07.05.-15	KK Bailador	ERJ/160cm	4/16
10.05.-15	Holmberg	ERJ/160cm	5/40
15.05.-15	Holmberg	ERJ/160cm	5/40
28.05.-15	Holmberg	ERJ/160cm	5/40
09.06.-15	Whispering Heaven	ERJ/160cm	4/30
11.06.-15	Whispering Heaven	ERJ/160cm	2/30
19.09.-15	Zurück	ERJ/160cm	1/24
22.09.-15	Zurück	ERJ/160cm	3/24
25.09.-15	Zurück	ERJ/160cm	3/24
25.09.-15	Zurück	ERJ/160cm	3/24
26.09.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	2/30
29.09.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	2/30
03.10.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	5/30
04.10.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	5/30
14.10.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	2/30
18.10.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	4/30
19.10.-15	KK Reiter	ERJ/160cm	2/30
21.12.-15	Reve de Haussea	ERJ/160cm	4/30
23.12.-15	Reve de Haussea	ERJ/160cm	4/30
29.12.-15	Reve de Haussea	ERJ/160cm	1/30
31.07.-16	Fiktio	KRJ/PSG, KRJ-Cup	1/76
31.10.-16	Hukkapuro	KRJ/PSG, KRJ-Cup	2/85
28.02.-17	Kuuralehto	KRJ/PSG, KRJ-Cup	3/59
04.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
05.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
06.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
07.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
08.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
08.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/13
09.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/13
10.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
13.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
17.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
19.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
22.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
23.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
24.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
26.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/5
27.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
29.03.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/5
14.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	3/26
16.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	2/26
22.05.-17	Zurück	KERJ/CIC4	2/26
31.05.-17	Savage	KRJ/Int.I	6/36
16.06.-17	Silver Hoof	KRJ/VaA	1/30
12.07.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC3	2/13
14.07.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC3	2/13
19.07.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC3	2/13
11.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	3/23
19.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	4/23
20.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	4/23
21.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	5/23
22.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	5/23
22.08.-17	Harmony	KERJ/CIC4	3/24
23.08.-17	Harmony	KERJ/CIC4	4/24
24.08.-17	Harmony	KERJ/CIC4	1/24
24.08.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC4	2/12
26.08.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC4	3/12
26.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	5/23
28.08.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC4	1/12
30.08.-17	Ros Cirein	KERJ/CIC4	1/12
30.08.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	3/23
03.09.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	5/25
04.09.-17	Team J&K	KRJ/Int.I	1/16
06.09.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	3/25
08.09.-17	Team J&K	KRJ/Int.I	4/16
14.09.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	2/25
17.09.-17	Zurüc	KERJ/CIC4	2/28
22.09.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	4/25
24.09.-17	Yorca WBs	KERJ/CIC4	1/25
31.10.-17	Hukkapuro	KRJ/Int.I, KRJ-Cup, tarinakisa	2/4
17.04.-18	Crion WBs	KRJ/Int.I	1/21
26.04.-18	Crion WBs	KRJ/Int.I	3/21
28.04.-18	Supernatural	KRJ/Int.I	3/26
01.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	1/21
02.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	3/21
04.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	4/21
06.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	2/21
08.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	3/21
13.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	3/21
15.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	5/21
20.05.-18	KK Litt	KRJ/Int.I	1/21
04.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	1/21
04.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	3/21
07.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	1/21
09.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	2/21
10.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	4/21
11.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	3/21
15.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	4/21
20.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	1/21
21.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	1/21
21.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	4/21
23.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	3/21
24.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	3/21
24.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	3/21
29.06.-18	Oldfinion	KRJ/Int.I	2/21
04.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	1/19
06.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	4/19
10.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	3/19
17.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	2/19
18.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	5/19
27.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	2/19
30.09.-18	Salpicar	KRJ/GP	1/19

Helmikuu 2018
Nellan vaikeahkon tiineysajan jälkeen syntyi ensimmäinen Yorcassa koskaan suunniteltu tilausvarsa, eikä mikä tahansa varsa! Come On Charlie RR nimettiin isänsä Charlie Expressin mukaan, niin kuin kaikki linjan orit aiemminkin sekä nousevassa että laskevassa polvessa. Nellan mukaan nimeämistä ei edes ajateltu, vaikka tammankin nimen kantaminen olisi ollut ihan varmasti varsalle kunniaksi, sillä onhan Nella upea ja arvokas kuin jalokivi.
Varsalle oli tosiaan koti tiedossa jo ennen sen syntymää, ja niin se lähtikin heti vieroituksen jälkeen yksinään kohti uutta ja modernia oriasema Winterholdia. Kun kuljetusvaunu kaikkosi Yorcan koivukujaa pitkin maantietä kohti, Nella päästi varsansa perään yhden ainoan surkean, hätääntyneen kutsuhuudon ja ravasi hetken rauhattomasti ja stressaantuneena edestakaisin hakansa maantien puoleisen aidan viertä. Kun se rauhoittui, se oli hetken masentunut ja ryhtyi sitten syömään, eikä ollut pienen varsan emä enää.
Katsellessani Nellan rauhoittumista en voinut olla näkemättä sieluni silmin sitä taas pienenä varsana. Ihan hetken ajan se oli taas orpovarsa, jota minun kävi sääliksi, ja josta ei milloinkaan tulisi kilpahevosta. Sitten kuva haihtui ja Nella oli taas oma vahva, joskin jo vanhaksi tullut itsensä.

Tammikuu 2018
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Nella hyppäsi ensimmäisen 140 cm korkean esteen kuin se olisi ollut maahan kaivettu ristikko. Se laukkasi seuraavalle, joka oli uhkaavan näköinen muuri, ja teki virheettömän hypyn. 160-senttisellä lankkupystyllä sen oli ponnistettava niin tömäkästi, että näin sen takajalkojen ja kaulan verisuonten pullistuvan sen hikisen nahan alla, mutta silti se ponnahti lentoon kevyen oloisesti kuin keväinen koivunvirpi.
Ratsastettuaan koko radan Oresama hidasti ravin kautta käyntiin ja käveli vierelleni.
"No?" hän kysyi, ja kävi niin, että ensimmäistä kertaa elämässäni en osannut sanoa mitään.
"Miksi sä tulit tänne valmennukseen Nellalla?" kysyin ja toivoin, että Oresama nimeäisi ihan itse jonkin kohdan, jossa haluaisi kehittyä. Hän kuitenkin purskahti nauramaan.
"Tietenkin leveilläkseni. Mulla on ensimmäistä kertaa ikinä niin hyvä hevonen, että sä et varmasti osaa keksiä enää mitään korjattavaa. Etkö sä tunnista Nellaa? Tämä on jo eläkkeellä ja multimegavoittaja!"
"...rahan tuhlausta", mutisin, mutta päätin löytää jotain parannettavaa, "hyppää uudestaan!"
Analysoin Nellan menoa tarkasti, mutta lopulta valmennus täytyi lopettaa.
"No, mitä sulla on?" Oresama kysyi.
"No sä oot vähän etunojonen, sitä vois kattoa mutta -"
"Se on mulle tyypillistä", Oresama jatkoi lauseen, jonka taisin sanoa hänelle aika usein.

Syyskuu 2017
Siihen se oli niin hyvä päättää, Nellan kenttäura, voittoon omalla kotikentällä. Vaikka sinivalkoruusukkeen vastaanottamisen omalta valmenajaltaan olisi luullut olevan kiusallista tai arkista, se oli oikein juhlallista. Jotenkin se toimi symbolisena eleenä. Miika Rossi aikoinaan auttoi Nellan este- ja kenttähevosen uralle, ja nyt hän päätti Nellan kenttäuran viimeiseen voittoruusukkeeseen. Hetki oli haikea, vaikka tiesin seuraavana vuonna palaavani kouluratsastuksen muodossa Nellalla julkisuuteen.
Luokkamme päätyttyä edessämme ei ollut raskasta kotimatkaa. Kävelytin Nellan vain talliin pihan poikki - siinä oli meidän viimeinen kotimatkamme kenttäkisoista. En kaivannut raskaita matkoja yhtään. Oli ihanaa olla kotona ja purkaa varusteet suoraan omille tutuille paikoilleen, vaikka ympärillä olikin iloinen kisojen hälinä. Muutama tuttu ratsastaja takoi minua selkään taluttaessaan hevosia ohitseni kuljetusautoihin. Jotkut liittyivät seuraani hoitamaan hevosiaan, koska olivat jäämässä yöksi. Nella ei piitannut ohikulkijoista, vaan rentoutui rauhassa harjauksessa ja antoi kiltisti minun kylmätä jalkansa juoksevalla vedellä. Se tiesi pääsevänsä vielä moneksi tunniksi hakaan, kun olisin saanut sen valmiiksi. Siksi sekin rakasti kotikisoja.

Huhtikuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
"Katso kuinka mä meeeeeeen!" Oresama huusi ohitse laukatessaan jo kun lähestyin kenttää. Toden totta - poissa oli muutaman kuukauden takainen pelleily ja löysäily. Kentällä laukkasi iloinen ratsu ja innostunut, joskin hiukan etunojoinen ratsastaja. Nellan askel oli riemukasta ja näyttävää, ja se kiihdytti aina vain, kun Oresama asetti ohjat ristikkäin tuekseen, jolla sai nojattua hevosen niskaan.
"Hyvä, mutta laitapa raviksi ja tee avotaivutukset noihin pitkille sivuille", komensin, ja ratsukko oli jo ravissa. Pitkälle sivulle päästäessä avotaivutus ei tuottanut ongelmia. Se oli reipas suoritus, jonka Nella marssi tahdissa läpi takajalat kaviouralla täsmällisesti kuin robotilla. Sulkutaivutukset olivat hevosen hännän huiskahduksista päätellen sen mielestä ärsyttäviä, mutta suoritus näytti yhtä helpolta.
Sitten taivuteltiin Nellaa kaiken maailman kiemuroissa ja kahdeksikoissa. Sekä ratsastaja että ratsukko olivat hiessä päin, mutta silti väsymättömiä. Aina kun määräsin "uudestaan!" Oresaman ilme kiristyi, mutta aina vain samoja voltteja hiottiin sitkeästi.
Loppukäyntien aikana annoin ehdotukseni. Suosittelin, että Nella saisi kerran tai pari oikein kunnon hierojan, sillä sen oikea puoli oli jäykempi kuin vasen. Kylkeä voisi myös venytellä. Suosittelisin myös tamman etupään vahvistamista. Jos sillä olisi enemmän lihasvoimaa siellä, vaativat koululuokat eivät kuluttasi sitä niin kovin, eikä pienestä massankasvatuksesta olisi esteillekään haittaa.

Helmikuu 2017
Kouluvalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Olin laittanut Oresaman ihan vain ravaamaan Nellalla kaviouraa pitkin ja tekemään pääty-ympyrät aina lyhyillä sivuilla. Olin kuvitellut, että se olisi helppo harjoitus, ja että rakentaisin sen päälle vaihe vaiheelta yhä monimutkaisemman radan ja harjoittelisimme erilaisia taivutuksia, mutta kun ei. Nella meni kuin väsynyt ratsastuskouluhevonen, enkä voinut ymmärtää, miten joku Oresaman ratsastajista sai sen muka menemään vaativia koululuokkia kisoissa satunnaisesti. Tietenkin lyhytpinnaisena ärjäisin heti Oresamalle, että lopettaisi pelleilyn, ratsastaisi Nellan takaa eteen, pitäisi napakamman tuntuman, suoristaisi selkänsä, kokoaisi, taivuttaisi ja niin edelleen.
"Eiks se mee ihan hyvin?" oli Oresaman hämmästynyt vastaus.
"EI TODEL - MITä IHM - KUINKA Sä VOIT SANO - MIKä SUA VAI - MITä??" sain huudettua.
Oresama ei nähnyt Nellassa mitään vikaa - siis ikinä. Vaikka se olisi alkanut kouluammuskelijaksi, Oresama olisi sanonut, ettei se varmasti tahallaan. Onneksi kentällä oli peili. Laitoin siis Oresaman menemään Nellalla yhä uudelleen ja uudelleen kohti peiliä ravissa, ja hänen piti pitää Nella ihan suorassa. Kun Oresama näki hevosensa kiemurtelun, alkoi ratsastuksessakin ryhti ja komento parantua.
Tässä valmennuksessa ei siis päästykään tekemään minkään sortin taivutuksia, mutta saavutettiin sentään jotain parempaa. Sain Oresaman huomaamaan, ettei Nella ole täydellinen eikä vauva, joten ehkä Oresama uskaltaisi nyt treenata sillä omin päin edes alkeet ennen seuraavaa valmennusta. Muiden kanssahan sekä ratsu että ratsastaja pystyvät mihin vain - nyt heidät pitää saada toimimaan yhdessä.

Syyskuu 2014
Estevalmennus, valmentajana Miika Rossi (Oresama)
Nellan ja Oresaman ensimmäiset esteratsastuskilpailut olivat jo takanapäin, ja voittoja ja sijoituksia oli tullut runsaasti - onnea. Ne kisat olivat kuitenkin aika pieniä, ja nyt minun tulisi pukata ratsukko kohti isompia haasteita ja suurempia luokkia.
Kokosin Nellalle ja Oresamalle vaikean, mutta Nellalle melko matalan radan (120-130 cm korkeita esteitä ja yksi 110-senttinen tiukka jumppasarja). Oresama ja Nella suorittivat ratani kakistelematta. En havainnut mitään epäröintiä tai vetkuttelua, ja Nella selkeästi oli kuin luotu hyppääjä: innokas ja iloinen.
Ehdotin, että Oresama ratsastaisi kuitenkin hieman jämäkämmin ja vatisi kuuntelemaan etenkin pidättäviä apuja tarkemmin. Vaikka Nella ehtikin asetella kavionsa oikeisiin ponnistuskohtiin ja niin poispäin, suoritus kannattaisi hioa hallitummaksi ja rauhallisemmaksi ainakin silloin, kun ei ratsastettu kelloa vastaan.
Uudelleen suoritettuna ratsukon rata näytti rauhallisemmalta. Päätimme valmennuksen siihen, sillä eihän hevosta voi laittaa hyppäämään loputtomasti suuria esteitä.

Huhtikuu 2014
Millaista on kouluttaa oma lapsensa kilparatsuksi? Kysymys kuulostaa yhtä kummalliselta, kuin meidän tilanteemme Nellan kanssa. Tamma on nyt nuori aikuinen ja luulee minua hevoseksi. Suhteemme on vaikea - etenkin nyt, kun koulutan Nellaa.
Vaikka Nella on tottunut ajattelemaan, että olen sen yläpuolella laumassa, se silti kuvittelee kohtaavansa hevosen eikä ihmistä. Vaikeaa oli jo nousta Nellan selkään aikoinaan (koska mitenhän hevonen reagoi, kun toinen kapuaa sen päälle??) mutta nyt kun se vaihe on ohitettu, pitäisi kouluttaa tammasta kilpahevonen.
Vaikka Nella on ihan kiltti ja luottaa minuun, se pitää minua hevosena. Minä taas pidän sitä melkein omana lapsenani ja lähes ihmisenä, joten en vain voi kohdella sitä samoin kuin monia muita hevosia. Kysymys kuuluukin: jos adopsioisä on ihminen ja tytär hevonen, mutta jos tytär luulee isäänsä hevoseksi ja isä tytärtään ihmiseksi, millä ihmeellä toisesta saadaan kilparatsastaja ja toisesta kilparatsu? Onpas meillä kiva pulma kerta kaikkiaan. Vastatkaapa tähän, niin elämäni helpottuu.

Maaliskuu 2014
Koska on uskomaton ihme, että pieni hevoseni on yhä elossa, olen antanut sille nimeksi She's An Angel RR. Kauniista nimestä huolimatta sen emätamma Rain And Angels RR ei ole suostunut sille äidiksi. Äiti olen nyt siis minä, ja vaikka yritän parhaani, en ole onnistunut yhtenäkään päivänä korvaamaan oikeaa hevosäitiä.
Ensinnäkin, en osaa huolehtia tammavarsan hygieniasta yhtä hyvin kuin hevosäiti. Minun on harjailtava tätä Nellaksi ristittyä pikkuvarsaa kuin isoa hevosta, joskin lähinnä räteillä eikä kovilla harjoilla. Toisekseen, ruokatarjoilu on surkeaa: vain korviketta. Viimeiseksi ja tärkeimmäksi sanon vielä senkin itsestäänselvyyden, että minä en ole aina läsnä, kun varsa tarvitsee minua. Oikea hevosäiti olisi. Mutta minun on nukuttava, syötävä ja tehtävä muitakin ihmistoimia. Nukun kuitenkin tätä nykyä Nellan kanssa tallissa, mutta eipä se taida paljoa auttaa. Olen liikaa poissa.
Vaikka olen surkea äiti, Nella rakastaa minua. Se on muitta mutkitta hyväksynyt minut äidiksi ja hakee minusta turvaa ja tukea niin kuin olisin hevonen itsekin. Vaikka se on liikuttavaa, se ei ole lainkaan hyvä asia. Nella ei opi ikinä hevosten tavoille, ellei se saa olla hevosseurassa ja oppia oikealta hevosäidiltä uusia juttuja.

Helmikuu 2014
22. päivän aamuna kun menin hakaan, tiesin heti, ettei kaikki ole kohdallaan. Kaikki oli ihan samanlaista kuin aina ennenkin, mutta tunne katastrofista tuli minun sisältäni. Silti kävin hevosteni kuntoa läpi tavanomaisessa järjestyksessä tavalliseen tapaan ja säästin kantavat tammat viimeiseksi voidakseni tarkastaa ne kaikessa rauhassa.
Rain And Angels RR olikin varsonut jo.
Laskettuun aikaan oli noin sata vuotta. Varsa syntyi pahasti ennen aikojaan! Mutta siellä se kuitenkin oli, emänsä haassa ja tutisi märkänä myttynä. Emä oli täysin väliinpitämätön, ei ollut edes nuollut varsaansa puhtaaksi. En osannut yhtään arvioida, kauanko pieni hevonen oli maannut hylättynä.
En osannut tehdä muuta kuin viedä emän muualle ensin ja katsoa varsaa sitten. Olikohan pienessä jotain vikaa? Miksei sen emä huolinut sitä? Kuolisikohan varsa? Olin niin peloissani, ettei eläinlääkärille soittaminen käynyt mielessänikään kokonaiseen tuntiin varsan löytymisestä.
Hieroin pienen hevosen kuivaksi oljilla ja tarjosin sille maitoa pullosta. Se söi yllättävän päättäväisesti. Sydämeni hakkasi miljoonaa, ja tuntui, että varsa nousi ylös saman tien, kun sai maitoa vatsaansa. Kun katsoin kelloa, nousemiseen oli mennyt yli puoli tuntia. Siinä vaiheessa ymmärsin soittaa eläinlääkärille.
Nyt minulla on ensimmäistä kertaa pullosta ruokittava varsa. Siitä ei seuraa kuulemma koskaan hyvää, sanoi eläinlääkäri, mutta varsa on kuulemma terve. Minun olisi ollut viisainta etsiä sille jonkinlainen sijaisemo, mutta juuri nyt en löydä sijaisemoa mistään.

Päivämäärä	Sukupuoli	Varsa	Isä	Omistaja
02.02.-18	Ori	Come On Charlie RR	Charlie Express RR	Oriasema Winterhold
18.02.-18	Tamma	Get Schwifty RR	Sanchez RR	Oresama/Yorca WBs