Tiny Kitten Kisses

Lineluonnos © Starsnip/dA, muokattu. Muu Oresama / Tiny Kitten Kisses

Nimi	Tiny Kitten Kisses	Rotu, sukupuoli	Suomalainen puoliverinen, tamma
Syntymäaika	4.9.2015 (8v)	Säkäkorkeus, väri	166cm, rautias
Rekisterinumero	VH23-031-0207, PKK5934	Omistaja	Oresama, VRL-02753
Koulutustaso	VaA, 150cm, CIC4 (kenttäpainotus)	Kasvattaja	Rosita Degerlund, evm.

Luonnekuvaus

Luonne

Sukuselvitys

i. Tomcat rn, 168cm, evm	ii. Tribute to Joy	iii. Joy
		iie. Nuclear Sister
	ie. Trilogy of Outcasts	iei. Outcast
		iee. Attitude
e. Smoocher rtkmo, 163cm, evm	ei. Ghost Zone	eii. Halloween
		eie. Urban Angel
	ee. Prankster Baby	eei. High Jokes
		eee. Dusty Dancer

168 cm korkea Tomcat oli ruunikko suomalainen puoliverinen, jolla oli maine äkkipikaisena ja arvaamattomana hevosena, mutta äärimmäisen taitavana ja sitkeänä kenttä- ja esteratsuna. Tomcatin kilpailumenestys puhuukin puolestaan: arvokisavoittoja satoi. Samalla kotona pohdittiin, pitäisikö ori lopettaa ennen kuin se käy vaaralliseksi, ja onkohan se kipeä, kun se on niin raivoisa. Tomcatilla tehtiin kuitenkin ikään kuin kokeeksi kolme varsaa. Pian niiden synnyttyä se jo lopetettiinkin vammojensa vuoksi Ilta-Pulun hevoskansaa kohauttaneen jutun mukaisesti sen karattua tammalaitumelle ja jäätyä toiseksi tammojen raivolle.

Tribute to Joy oli 169 cm korkea mustanruunikko suomenpuoliveriori, joka erikoistui kenttäratsastukseen. Sen ura oli lyhyt mutta tehokas: se teki debyyttinsä vasta 14-vuotiaana ja eläköityi moninkertaisena voittajana jo kaksi vuotta myöhemmin. Rekisteritietojen mukaan sillä on kaksi varsaa, mutta vain Tomcatista on kuultu julkisuudessa. Tribute to Joyta pidettiin hevosenhoitajansa muistin mukaan tavallisena, kilttinä ja hyvin koulutettuna orina.
Trilogy of Outcasts oli omistajansa mukaan mukava harrastetamma, jolle kävivät kaikki aktiviteetit. Arkistojen mukaan se on kilpaillut jonkin verran lähitalleilla, mutta varsinainen kilparatsu se ei ollut. Kuvista näkee, että tamma oli kovin siroluinen ruunikko suomenpuoliverinen. Sen säkäkorkeutta ei ole virallisesti mitattu, mutta omistajan oman mittauksen mukaan se oli noin 165-senttinen ratsu. Tammalla on vain yksi varsa. Hevonen on menehtynyt vanhuuteen rauhallisesti 28-vuotiaana vailla sen suurempaa sairastelua.

Smoocher oli joskus jokaisen 80-luvun heppatytön huoneen julisteessa. Se oli jo julisteiässä ihan valkoinen ja jo sen takia ihana prinsessahevonen. Kilttinäkin sitä pidettiin. Julisteainesta tammassa oli kuitenkin Amalia Dahlstenin ansiosta, sillä hänen kanssaan Smoocher voitti viimeisenä joutsenlaulunaan Dressage Championsit. Smoocher ei koskaan itse varsonut, mutta sijaistammoen avulla se sai jälkeläisiä. Viimeisimmät niistä ovat syntyneet vasta 2000-luvulla.

Ghost Zone eli silloin, kun virtuaalihevosia ei vielä massakisattu ja laatuarvosteltu. Omana aikanaan se olikin mieleenpainuva tapaus muotovalion ja championin arvonimiensä kera. Nykyaikana moinen hevonen, joka salli vain omistajansa koskettaa itseään, ei vilkkuvine Expage-sivuineen herättäisi ainakaan ihailua, mutta omana aikanaan Ghost Zone oli ihailtu, vaikkei syy avaudukaan enää nykyharrastajille. Ghost Zone oli se perinteinen heppatytön mielikuvitushevonen: 170 cm korkea ihmisentappajasuomenpuoliverinen, joka hyppäsi 160 cm ratana ja meni siinä sivussa GP-koululuokkia. Sellaista se harrastus silloin oli.
Prankster Baby ei jäänyt koulutustasoltaan sulhoaan huonommaksi, mutta sillä ei ollut näyttelyarvonimiä tai vastaavaa suosiota. Sille riitti, että se oli tamma, jolla oli sukua yhtä monta polvea kuin Ghost Zonella. Pari kertaa Prankster Baby kilpailikin, ja se olikin uskottavaa, sillä se oli luonteeltaan suolhoaan paljon mukavampi. Prankster Babyn suurin saavutus ei kuitenkaan ole sen kahdeksan varsan pituinen jälkeläislista, vaan sen ihana päiväkirja, jota sen yhdeksänvuotias omistaja kirjoitti antaumuksella ja rakkaudella joka ainoa päivä. Valitettavasti Prankster Babyn sivut ja valokuva ovat kadonneet, joten parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa, minkä värinen ja näköinen ja kokoinen se oli.

Jälkeläiset

19.05.2024 - o. Nintendon't (i. Tetris) om. Oresama VRL-02753

Kilpailukalenteri

Päiväkirja

Kesän pihattolaaset 08.06.2024
Kuvannut Oskari Susi
Linet © Psitsashy /dA, muu omistaja

Kissi ja Nintendon't Hopiavuoren laitumella.

Kuikelo 20.5.2024
Kirjoittanut Alexandra Tiederberg (Oresama)

Tuijotin hetken Sinttiä siltä varalta, että se kävisi Hellon päälle, mutta ei se onneksi aikonutkaan. Tiedä sitten, miksi olin niin varuillani. Mitä olisin muka voinut tehdä, jos se olisi suuttunut? Varsa puski itseään Hellon käteen niin kuin koirat silityksiä halutessaan ja hyppi sitten juomaan emänsä maitoa. Sintti vain heilautti hännällään itikat tiehensä, vaikka Oskarin millintarkka tutkimus ja julma varsan mulkoilu jatkuivat aina vain, ja vaikka Hello rapsutteli samalla varsan takapuolta. Oli siinäkin idioottia sakkia.
Lue lisää!

Kilon paloina 19.5.2024
Kirjoittanut Hello Ilves (Oresama)

"Ei jeesus älä nyt oikeasti", sanoin, tai jotain sen suuntaista, kun viimein näin karsinaan.
"Mitä? Mitä!" puhelimesta kuului.
Nurkimmaisen karsinan rauhassa Sintti makasi kyljellään. Se hengitys kuulosti samalta kuin oma hengitykseni silloin kun puhalsin vaikkapa säilyketölkkiin etsien viimeisiä hedelmäsalaatin palasia. Se taivutti niskaansa kovalla voimalla taaksepäin ja venytti takajalkojaan suoriksi.
Näin syntyi Nintendon't.
Lue lisää!

Läski 7.5.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Katselin Kissiä, joka käveli kaikessa rauhassa vierelläni. Se oli kyllä iso. Pyöreä. Se oli niin valtava, että teki häjyä edes kävelyttää sitä, mutta liikuntaa se silti kaipasi. Tarhassa se ei enää mennyt kauas heinäkasalta, eikä sillä tuntunut olevan mitään haluja lähteä karsinastaan. Silti sen katse oli kirkas ja korvat hörössä aina kun näin sen. Se ei koskaan kieltäytynyt rapsutuksista, ei vaikuttanut tylsistyneeltä eikä varsinkaan masentuneelta. Se oli vain ihan järkyttävän kokoinen. Lue lisää!

Tulip Carnival 24.4.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Hymy pyrki pakosta huulille. Taputin Kissin kaulaa, kun se käveli rentona ja hikisenä poispäin ihmisten silmien alta, ja etsin samalla katseellani tuttuja kasvoja yleisöstä. Alex ei siellä ollut, eikä Milan, koska kumpikin ratsastaisi saman luokan, ja Ilona oli tietenkin kotona. Etsin siitä huolimatta ja löysin Eiran. Hän näytti minulle nyrkkiään voitonmerkiksi ja naamani meinasi revetä. Nyökkäsin olevani samaa mieltä ennen kuin kilpalenttä jäi taakse ja muiden hevosten ja ihmisten hyörinä nielaisi meidät.


Oskarin ja Alexin tulppaaniterveiset Ilonalle.
Lue lisää!

Tulip Carnival 19.4.2024


Oskari ja Kissi Tulip Carnevaleilla.
Line Starsnip/dA (muokattu), muu Oresama / Tiny Kitten Kisses.

Pörröharja 30.3.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Kiva.
Oli mennyt jo varmaan tunti, mutta Kissi näytti rölliltä. Sen harja oli ollut aluksi minipienellä letillä, mutta se oli kiristänyt liikaa ja pärvönnyt, kun jouhet olivat niin lyhyitä. Nyt se oli ylhäältä sykeröillä, joita ei ollut mitään järkeä jatkaa alas asti, koska nekin näyttivät räjähtäneiltä. Sitä paitsi todennäköisesti nekin kinnaisivat, kun laittaisin sen venyttämään niskaansa.
Että tosi kiva.
Lue lisää!

Ainakaan luovutusvoittoa emme anna 27.3.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

En täyttänyt enää vammaisratsastajan kriteereitä. Olin täyttänyt vielä vähän aikaa sitten, mutta silloin en ollut ollut siinä kunnossa, että olisin osannut tai pystynyt tekemään asialle yhtään mitään. Jos olisin osannut ja pystynyt, en olisi siltikään varmasti toiminut. Vaikka vammaisurheilija oli urheilija siinä missä kuka tahansa muukin urheilija, minun ratsastajan identiteettini taisi riippua osaksi siitäkin, keitä vastaan kilpailin. Vastustajani ei ollut nimittäin ennen ollut minä itse, niin kuin urheilijan kuului sanoa.
Lue lisää!

Luusereita yhdessä 12.3.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Vaikka hevosenomistajan kuuluisi olla onnellinen, kun ratsu on kunnossa ja hyvä, minusta tuntui ontolta kävelyttäessäni Kissiä maneesilta takaisin suuliin. Taputin sen kaulaa vielä mennessämmekin. Ei tuntunut vihaiselta. Tuntui väsyneeltä. Nyt taisi olla minun aikani luovuttaa. Kissille tulisi varsa, mutta sen jälkeen lieni sen aika jatkaa eteenpäin. Sillä olisi mahdollisuuksia vielä jonkun toisen ratsastajan kanssa, ja varsahan menisi isälle vieroituksen jälkeen. Koska en tahtoisi olla pelkkä valmentaja, minun aikani hevosihmisenä oli kai sitten määrä päättyä. Ajatus toivomisesta, yrittämisestä, taistelemisesta ja sitten yhä uudelleen ja uudelleen pettymisestä oli liian harmaa ja toivoton.
Lue lisää!

Totoa Käkiharjuilla 28.2.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Omistaja)

"Mä ilmoittaudun Käkiharjujen kilpailuihin", sanoin Alexille, kun harjasimme hevosia.
"Jaa", Alex totesi. Hän joutui nousemaan varpailleen, että sai satulan nostettua suurin piirtein hevosensa selkään.
"Niin että. Ne olis toinen ja kolmas päivä. Nyt viikonloppuna siis."
"Just."
"Ja tänään voi ainakin vielä ilmoittautua. Se ilmoittautumislomake on mulla kännykäs auki."
"Vitsi sä oot kyl reipas?"
"Siihen pystyy ilmottaa useemman kilpailijan samalla lomakkeella."
"Mitä sä ajat takaa?"
"En mitää..."
Lue lisää!

Unessa mikään ei tunnu miltään 22.2.2024
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Yritin hidastaa hengitystäni tarkoituksella, kun tunsin sydämeni muljuvan inhottavasti ennen kuin se räjähti kiitolaukkaan. Katsoin hevosta, jota pitelin turhan takia. Se oli tuttu. Sen nimi oli Kissi. Olin vastikään hankkinut sen. Tuijotin sen sieraimia, joista se puhalteli ilmaa rauhallisesti hengitellessään. Yritin hengittää samaan tahtiin, koska maailma uhkasi mustua reunoiltaan. Tunnustelin sen sinistä riimua sinisten, vieraiden lapasteni läpi.
Lue lisää!

Robotit 10.10.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Ratsasta vaikka kuinka hitaasti, kunhan vain ehdit tehdä kaiken. Siitä se lähtee.
No ei se lähtenyt. Sade kasteli ensimmäisenä hartiat, reidet, Sintin harjan ja takapuolen. Se näytti sumulta, mutta ilmassa oli ihan liikaa vettä. Ohjat lipsuivat, ja minä hidastin ja hidastin, jotta ennätin tuntea Sintin liikkeet allani, antaa sille avut, reagoida sen ratkaisuihin, keskittyä.
Lue lisää!

Valmentaja henkeen ja vereen 1.9.2023
Kirjoittanut Noeul Rungrueang (Oresama)

Sintti käveli tosi nätisti perässä, kun sitä talutti. Niin käveli Pondkin, ja kotona Suai, mutta niistä kolmesta Sintti oli eniten oikea kilpahevonen. Yleensä kilpahevosista tuli mieleen vähän vauhkompi ja hermostuneempi tapaus, mutta Sintin taluttaminen ei eronnut ratsastuskoulun hevosen taluttamisesta.
Paitsi että erosi.
Lue lisää!

Mun hevonen 26.8.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

"Ei käy", ilmoitin ja tuuppasin puhelimen takaisin isälle.
"Ei käy? Johan me puhuttiin tästä. Se tamma astutetaan, ja nyt tulee jo pikkasen hoppu, jos tästä pitää vielä keskustella uudestaan."
"Ei! Kun Ruder ei käy."
"Jaha? Se ei käy? Mikähän sulle käy, jos se ei ole tarpeeksi hieno sun ponille?"
Lue lisää!

Luon itseni uudelleen 18.8.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Sintistä oli helppo pitää. Siitä tunsi, miten taitava se oli, ja ennen kaikkea se oli kiltti ja iloinen. En muistanut, että olin valinnut sen joskus, mutta ymmärsin hyvin, miksi olin. Se katseli minua luottavaisesti kalterien takaa, enkä voinut vastata sen hellyyteen, kun se hamuili turvallaan minun suuntaani. Mitä minä sillä tein, kun en saanut edes viettää aikaa sen kanssa ratsastamisesta puhumattakaan, etten sotkisi sen, Noeulin ja isän kuvioita? Miksi antaisin itseni välittää siitä yhtään enempää, kun isä kuitenkin päätti sen elämästä, kuolemasta ja hengen vaarantamisesta omavaltaisesti ja aikoi astuttaa sen ihan pian? Olisi yhtä helppoa päättää myydä se, teurastaa se tai viedä se Noeuleineen isän omalle tallille. Lue lisää!

Black Swan Dressage 14.8.2023
Kirjoittanut Noeul Rungrueang (Oresama)

Lisää avotaivutuksia, sulkutaivutuksia ja loputtomasti ravia. Isoveli Oskari Susi katseli kentän reunalta meitä, ja vaikka välttelin parhaani mukaan katsomasta hänen kasvojaan, näin hänen tummien, paksujen kulmakarvansa kurtistuneen. Hampaitaan hän puri yhteen kuin kärsisi jäykkäkouristuksesta, enkä paljoa sen rennompi ollut minäkään. Isoveli Oskari olisi tehnyt tämän paljon paremmin. Voi tätä keskiraviakin — siirtymät eivät olleen riittävän selkeitä, ja välillä ne olivat hypähtäviä. Kissi osasi paremmin, mutta minä en osannut toimia sen kanssa paremmin.
Lue lisää!

Suuruudenhullu ja vanhuudenhöperö 8.8.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Olin kerrankin sekä vastuussa tilanteesta että tunsin pärjääväni siinä. Tiesin osaavani ratsastaa paljon paremmin ja tarkemmin, mutta kaikki toimi kuin unessa: viiveellä ja epätarkasti. Sintti ei kuitenkaan piitannut ihan hirveästi. Sekin teki työnsä vain puolittain, mutta meni oikeassa askellajissa oikeaan suuntaan. Minua taisi harmittaa enemmän kuin sitä, mutta yritin keskittyä siihen, miten ratsastin melkein yksin.
Lue lisää!

Sairasta, perverssiä ja oksettavaa 8.8.2023
Kirjoittanut Alexandra Tiederberg (Oresama)

"Hei, hei, hei, hei, hei", Elli toisteli ponkiessaan kömpelöä juoksuaan kohti Oskaria, joka yritti harjata Sinttiä suulissa Ilonan vahtiessa ja minun könnätessäni kivijalalla ihan muuten vain.
Normaalisti, tai siis normaaliälyisenä Oskari olisi varmaan kavahtanut sellaista heihettelyä ja päin juoksemista. Tätä nykyä se kuitenkin astui harkitusti monta askelta kauemmas Sintistä ja laskeutui kyykkysilleen.
"Elli", se sanoi, ojenteli toista kättään ja teki toisella niitä vammaisia kauhovia tule-tänne -eleitään.
"Leppäkeettu", Elli sanoi ja näytti kämmenellään vipeltävää kammotusta Oskarille.
Oskari pudisti päätään, rypisti kulmiaan ja aukoi sitten suutaan, mutta ei saanut sanottua mitään.
"Leppäkeettu", Elli toisti sille ja ojensi käpälänsä ihan Oskarin nenän alle.
"Hieno", Oskari keksi sanoa.
Lue lisää!

Vieras hevonen 2.8.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Hassun värinen pää. Hassun värinen koko hevonen. Ja mallinen. Tuollainen silakka. Tuota minun pitäisi kuulemma rakastaa. Tuon kanssa olen muka tehnyt yhteistyötä. Ainakin sen nimi sopi sille. Sintti. Olihan se korkea, mutta muuten jotenkin alimittainen.
Elämä tuntui omituiselta salaliitolta. Ihan niin kuin olisin herännyt eräänä aamuna jossain rinnakkaistodellisuudessa. Tuo hevonen tunsi minut ja työnteli päätään taskuihini, mutta en ollut tavannut sitä koskaan aikaisemmin. Meillä asui kilpikonna, joka oli kuulemma Milanin, mutta mistä asti hänellä oli muka ollut sellainen? Alexandra Tiederberg oli palannut jostain entisestä elämästäni kuin kummitellakseen ja käyttäytyi niin kuin olisimme pitäneet aina yhteyttä. Kaikki muukin oli koko ajan jollain lailla omituista ja vinossa. Yksityiskohdat eivät täsmänneet. Yritin ymmärtää, ja se väsytti.
Lue lisää!

Oskarin vammautumisen jälkeen 29.7.2023
Kirjoittanut Olavi Susi (Oresama)

"Ukko", ainoa poikani intti ja yritti taas lähteä aidalta talliin, mutta estin hänen aikeensa ottamalla häntä ranteesta kiinni.
"Kuule kun Ukkoa ei ole enää", sanoin taas mahdollisimman lempeästi, enkä tiennyt vieläkään, pitäisikö varautua kyyneliin, huutamiseen vai totaaliseen sulkeutumiseen.
"En usko", poikaparka sanoi, vaikkakin epäröiden. Hän pyristeli vapaaksi, mutta ei ihan tosissaan.
"Miksi mä sanoisin sulle niin kamalia asioita, jos se ei olisi totta?"
Lue lisää!

Suai on suomeksi Kaunis 25.7.2023
Kirjoittanut Noeul Rungrueang (Oresama)

Kissi, Oskari Suden hevonen, oli vähän enemmän sellainen kuin Suai oli ollut. Sillä ratsastaminen oli kotoisampaa ja tutumpaa kuin Pondilla ratsastaminen. Olavi Susi, väliaikainen valmentajani puolestaan oli ihan eri maata kuin ratsastuksenopettaja kotona, eikä meidän yhteistyömme ollut aina mutkatonta. Herra Suden, niin kuin muidenkin suomenkielisten, aksentti oli hassu. Arkipuheessa sen ymmärtäminen oli helppoa, mutta kun sellaiseen aksenttiin yhdistettiin monimutkainen hevossanasto, jouduin tekemään töitä ymmärtääkseni oikein.
Lue lisää!

Siltä varalta, että Oskari herää 23.6.2023
Kirjoittanut Eetu Hopiavuori (Oresama)

Olin päästänyt Sintin omin lupineni laitumelle. Turhaan se tallissa seisoisi ja odottaisi. Olavi Susi oli kuitenkin ilmoittanut haluavansa tavata sen, joten Camilla oli hakenut tamman takaisin. Se oli lähtenyt laitumelta kuulemma vastentahtoisesti, mutta siinä se nyt seisoi suulissa suojassa hiljaiselta, tiheältä sateelta.
Lue lisää!

Hulmuava harja ja pala taivasta 18.6.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Kuulin paukahduksen, joka oli kuin meitä kohti olisi ammuttu. Ehdin nähdä Kissin liehuvan harjan, palan taivasta ja —
Lue lisää!

Kilpahevonen 3.6.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Oli tosi syyllinen olo, kun en aikonut viedä S… Kissiä laitumelle. Hevoselle kuului kesäloma kavereiden seurassa, mutta kun kerrankin olin yhtä aikaa kisakunnossa ratsun kanssa ja kisojakin oli luvassa, niin ei sitä voinut päästää. Menisi sitten vaikka syksymmällä hetkeksi, vaikka harmi se oli. Sillä oli kuitenkin ollut viime kesänä laidunkesä, ja mistä sen tiesi, vaikka ensivuonna tulisi taas.
Ikään kuin korvaukseksi menetetyistä vapauden kesäilloista otin tavakseni viedä hevoseni syömään vihreää joka ilta töiden päälle, tein sitten sinä päivänä vuoroja tallilla tai Otsonmäen ässässä. Menimme myös tänään: kun koulujen kesäloman piti alkaa. Se oli outo ajatus. Viikolla oli tullut ihan ehtaa lunta kahtena aamupäivänä. Nämä kaksi asiaa eivät sopineet yhteen, vaikka olihan joskus tullut lunta juhannuksenakin. Viima kävi jäätävänä, ja olin suojannut Kissin fleeceloimella. Itse olin vetänyt päälleni toppatakin. Kesäkuussa. Masentavaa.
Lue lisää

Kiva nyt jos me joudutaan kisaamaan yksin 4.5.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

"Mihin?" Alex kysyi.
"Power Jumppiin! Kvaalikisat on tulossa. Ihan just."
"Ai mitkä?"
"Power –"
"Ei se vissiin oo siitä kiinni, ettei se kuulis mitä sä sanot", Ilona tuumi.
Lue lisää!

Ilona & Tiny Kitten Kisses 22.1.2023


Kuvan piirsi Ilona.

Oskari Susi Show 21.1.2023
"Kyllä mä pärjään", vakuuttelin Ilonalle, joka kiristi satulavyötä. "Tuli vaan vähän hoppu, ei tässä mitään!"
"Miten me ei tajuttu että se aika meni niin nopeesti", Ilona voihkaisi.
"Siinä Alexin ratssastussaapasromahduksessahan se meni", hymähdin ja tartuin rasuun, jolla minun oli tarkoitus pyyhkäistä vielä viimeiset pölyhiukkaset hevosesta ja satulasta. "Ei tässä kuinkaan käyny."
"Miten sä voit olla noin rauhallinen? Mun teki ainakin mieli melkein itkeä ennen mun ratsastusta…"
"Niin munki teki mieli muutama sata kisaa sitten. Potkase se sanko tänne."
"Eiks sua jännitä?"
"Jännittää", myönsin ja koetin hymyillä. "En mä mikään hullu oo."
Lue lisää!

Kihloissa 13.1.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Se sai Ilonan vaihtelemaan painoaan jalalta toiselle aina vain tiuhempaan tahtiin Kissin karsinan edessä. Hän räpelsi ja taivutteli omia sormiaan, näytti pureskelevan poskiensa sisäpintoja ja ei tuntunut tietävän, mihin katsoa. Minä katsoin häntä Kissin ohitse saamatta aikaan minkäänsorttista katsekontaktia. Lopulta Ilona perääntyi mutisten yhtä käsittämättömiä epälauseita kuin ennemminkin. Kompastuttuaan melkein omiin jalkoihinsa hän käveli pois karsinalta. Kuulin, että heti suuliin päästyään hän alkoi juosta.
Lue lisää!

Minicup 11.1.2023
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Olisiko liian noloa tulla esitellyksi yhdessä Kissin kanssa? Seuraavaksi ratsastaa Oskari Susi Tiny Kitten Kissesillä… Toisaalta Matteo Locatellikin olisi kehdannut. Ja lopulta minun olisi kuitenkin kehdattava. Se Minicup olisi melkein naapurissa, joten jos meidät naurettaisiin jo heti nimen perusteella pihalle, olisipa lyhyt matka kotiin nuolemaan haavojaan.
Lue lisää!

Mikä tamma! 14.11.2022
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

Vaikka sillä oli maailman tyhmin nimi, ja vaikka se oli tamma, se teki töitä niin kuin olisi ollut tunnetun niminen ori. Se ei osannut kaikkea, mitä Ukko oli osannut, mutta olihan se vielä nuori, eikä siltä puuttunut motivaatiota. Se yritti parhaansa ihan koko ajan, eikä siihen kerta kaikkiaan voinut turhautua.
Lue lisää!

Oma hevnen 12.11.2022

Oskarille oli pitänyt kertoa moneen kertaan, että Tiny Kitten Kisses oli toistaiseksi hänen isänsä hevonen, eikä suinkaan matkalla Matteo Locatellille Hopiavuoren hevostallin kautta. Lopulta sen ymmärrettyään Oskari oli soittanut isälleen noin neljä kertaa, jotta Olavi Susi oli saanut selitettyä tarpeeksi monesti, että kunhan Oskari saisi sponsorinsa takaisin, hevonen olisi Oskarin samalla hintaa, jonka Olavi oli siitä maksanut.
Lue lisää!

Tiny Kitten Kisses 11.8.2022


Piirtänyt Oresama / Tiny Kitten Kisses

Tiny Kitten Kisses 11.8.2022
Kirjoittanut Oskari Susi (Oresama)

"Tiny - Tiny - Tiny - !!"
Miika Rossi katsoi minua ikään kuin ylpeänä ja huvittuneena. Isän ilme oli ihan samanlainen kuin Miikan, mutta hän edes yritti olla katsovinaan sitä - sitä hevosta - eikä virnuillut minulle niin kuin Miika.
"Tiny Kitten Kisses", Miika toisti pitelemänsä hevosen nimen ja nyökkäsi tomerasti. "Sen nimi on Tiny Kitten Kisses."
"Joo joo! Älä enää ikinä sano sen nimeä!"
"Tiny Kitten Kisses."
"Älä!"
"Tiny Kitten Kisses!"
Lue lisää!

Tiny Kitten Kissesin seikkailut Hopiavuoren hevostallilla