Tämä aihe sisältää 13 vastaukset, 3 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi 
-
Viestit
-
Symppis ja monipuolinen tamma.
-
Vihdoin Hopiavuoressa!
8.4.19
Istun vanhempieni auton kyydissä ja nojaan poskeani ikkunaan. Trailerissa auton perässä matkustaa minun ihkaoma hevonen, Bell. Tamma on trakehner ja oikea kultakimpale. Olemme matkalla Bellin uudelle kotitallille, jonka nimi on Hopiavuori. Kaunis ja omalla tavallaan humoristinen nimi, ainakin minusta. Matkaa oli jäljellä vielä vain 10 minuuttia, mutta se tuntui ikuisuudelta. Halusin jo nähdä Bellin uuden karsinan ja tallilaiset. Haluaisin päästä jo tutustumaan Eiraan, potenttiaaliseen kaveriehdokkaaseen. Kun automme vihdoin lipuu tallipihaan, melkein pomppaan pikkulapsen tavoin penkilläni. Isäni parkkeeraa auton pihaan ja lähtee avaamaan lastaussiltaa. Kiiruhdan traileriin.
"Moikka Bell. Me ollaan tultu nyt sun uuteen kotiin" lepertelen tammalleni ja odotan kunnes vanhempani antavat luvan tulla pois. Bell tulee nätisti lastaussiltaa pitkin alas. Kehun tammaa rapsutuksilla. Nään kuinka meitä kohti kävelee mies. Ilmeisesti Eetu Hopiavuori, Hoviavuoren tallin omistaja, yllätys.
"Terve ja tervetuloa!" isäntä tervehtii minua.
"Hei!" vastaan reippaasti ja vanhempani kättelevät miestä. Tuo kääntyy minun puoleeni.
"Sä taidatkin olla Jitta" tuo sanahtaa. Nyökkään.
"Hyvä juttu. Seuraapa minua hevosesi kanssa, niin näytän sen karsinan" mies sanoo ja lähtee kävelemään tallia kohti. Taulutan Bellin tuon perässä sisälle.Eetu osoittaa karsinaa numero 24.
"Toi on varattu sun hepalles". Nyökkään ja talutan tamman sinne reippasti.
"Annetaas sen tutustua karsinaan rauhassa niin minä näytän minne voit viedä tammasi varusteet ja pääset kenties näkemään muitakin" Eetu sanahtaa rennosti.
"Kiva juttu" hymyilen ja viiton vanhempiani hakemaan Bellin varusteet autosta. Seuraan leveäharteista miestä satulahuoneeseen. Tuo näyttää satulan ja suitsien paikat ja mihin loimet yms. voi laittaa. Nyökkäilen ja painan tarkasti kaikki ohjeet mieleen. Olin niin oppoutunut, etten huomannut vaaleahiuksista tyttöä, joka istuu penkillä ja puhdistaa satulaa, samalla kun seuraa mielenkiintoisena Eetun esittelyä.
"Aa joo, tämä tässä on Eira, hän omistaa Uunon. Eira, tässä on Jitta ja hän omistaa Bellin" Eetu esittelee minut tytölle ja toisinpäin. Tervehdimme toisiamme reippaasti hymyillen.
"Saatte alkaa vaikka heti tutustumaan" Eetu ehdottaa. Nyökkään innokkaana ja käännyn katsomaan Eiraa, joka nyökkää myös. Eetu hymähtää hyväntuulisesti meille ja katoaa talliin. Alan kyselemään Eiralta hänen hevosestaan ja kaikesta muusta maan ja taivaak väliltä. Näin ensikohtaamiselta tyttö vaikuttaa oikein mukavalta, Eetua unohtamatta!-
Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten
Jitta.
-
Ihana, virtuaalimaailman ääneenlausumattomia perinteitä noudattava ensimmäinen tarina. 🙂 Tällaistahan se on, uudelle tallille tuleminen: ei jaksaisi oikein istua autossakaan.
Vaikka Hopiavuori on hevostarina, kyllä ihmishahmot tuovat ihanasti eloa suurimpaan osaan tarinoista. Oli mielenkiintoista päästä tapaamaan heti paitsi tietenkin Jitta ja hänen hevosensa, myös hänen vanhempansa. Eirakin on sanonut olevansa innoissaan, kun saa vihdoinkin omanikäisensä seuralaisen seikkailemaan kanssaan — ja Eira onkin kova flikka seikkailemaan. Ajavatkohan nämä kaksi nyt viimein Inarinkin hulluuden partaalle yhdessä?
Teillä on varmasti vaikka millaisia seikkailuita edessänne Bellin kanssa. Onhan se niin hieno hevonen, että se varmasti osaakin vaikka mitä. Oikein odotan, että pääsisit sen selkään.
-
Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten
-
Hömpsäilyä
7.5.19
Vihellän Bellille. Tuo lähtee tarpomaan tarhan poikki kohti porttia, jossa odottelen. Kun tamma on tarpeeksi lähelle kiinnitän narun päitsiin ja silitän tamman päätä hieman. Sen jälkeen talutan tamman talliin. Ajattelin tehdä vain eteen alas hömpöttely treenin ilman satulaa. Bellillä kestää sopeutua uuteen paikkaan, joten vielä ei kunnon rankkoja treenejä olla tehty. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.Talutan hevoseni sen omaan karsinaan, jonka siivosin ennen Bellin hakemista tarhasta. Käännän tamman ympäri ja irrotan riimunnarun. Tamma laskee päänsä ja alkaa etsiä maasta heinänkorsia. Kaivan harjakassin syövereistä pinkin glitteri pölyharjan. Harjaan tamman läpi. Pöly pöllyää heikossa auringonvalossa. Viimeistelyharjaus pehmeällä harjalla. Kaviot otan mustalla koukulla. Selvitän hännästä kaikki takut pois niin että voin vetää sormeni hännän läpi mutkattomasti. Kun poni on hoidettu, haen suojat ja suitset sekä omat kamat. Puen itselleni kypärän ja hanskat. Saappaita en jaksa vaihtaa, vaan ratsastan lenkkareilla. Laitan suojat tamman jalkoihin. Suitsien laiton jälkeen suuntaan kentälle auringonpaisteeseen.
Kaarrossa nousen jakkaralta tamman yllättävän mukavaan selkään. Annan tamman kävellä alkukäyntejä löysällä ohjalla ainakin 10 minuuttia. Sen jälkeen otan ohjat tuntumalle ja aloitan volttityöskentelyn. Teen jokaiseen kirjain väliin voltin, jossa taivuttelen ja haen tamman rennoksi sekä vetreäksi. Pian Bell alkaa pärskiä tyytyväisenä, joten nostan rennon ravin ja jatkan samaa tehtävää. Bell on kivan rauhallinen, eikä kiihdyttele. Ravi on mukava istua. Ei tarvitse miettiä pysynkö selässä vaan voi keskittyä tamman rentouteen ja pitkiin askeliin. Vaihdan suunnan lävistäjällä. Hetken päästä siirrän käyntiin välikäynneille pitkällä ohjalla. Tamma pärskähtää kuuluvasti kun taputan sitä kaulalta.
Laukkaa otan ympäri kenttää. Bell innostuu hieman pitkästä laukasta ympäri kenttää, mutta annan vain pidempää ohjaa. Hetken laukan jälkeen suunnan vaihdos lävistäjällä ja laukanvaihto. Tamma alkaa hieman väsyä tähän suuntaan laukatessa, joten otan ravin kautta käynnin ja annan pitkän ohjan. Tamma on tosi rento ja kävelee tahdikkaasti pitkin askelin eteenpäin. Halailen tammaa kaulalta ja kävelemme kunnon loppukäynnit auringon lämmittäessä hieman. Ohjaan tamman kaartoon ja liun alas varovasti. Otan ohjat kaulalta ja talutan hevoseni talliin.
Tallissa puran ja hoidan Bellin ja annan sille ruuan, johon heitin vähän porkkanoita. Tamma ahmii ruuan hetkessä. Nostan kupin pois ja vien sen paikoilleen. Sen jälkeen sanon tammalle heipat ja lähden pyörällä kotiin.
-
Ihana perinteinen heppatarina! Ihan tulee omat ensimmäiset virtuaaliheppavuodet mieleen. Näitä kirjoiteltiin ahkerasti hoitohevosille! 😀
Bell on varmasti herkkä heppa, joten voi olla ihan hyvä, että olet ottanut aluksi rauhallisesti sen kanssa. Saapahan kotiutua rauhassa. Nyt, kun se on saanut haistella ja katsella, sehän työskentelee jo tosi rennon ja kivan oloisesti! 🙂 Ties vaikka joku kerta olisi aika ryhtyä tekemään vielä vakavampia treenejä sen kanssa.
Tuleviakin seikkailuja odotellen 😀
-
-
Unelmien hevonen
29.5.19
Bellin liikkeet tuntuu ilmaville allani. Tamma ravaa nätisti uraa putkin, kaula kaarella. Kovan työn jälkeen sain tamman hyvin avuilla ja nyt se tuntuu unelmalta. En ole huippuratsastaja, mutta nyt se tuntuu siltä. Vaihdan suunnan lävistäjällä ja istun taas tahdikkaaseen raviin. Työstän ravia. Alkaa tulla hiki. Kun tamma tuntuu oikein hyvälle, siirrään käyntiin ja annan pitkän ohjan. Taputtelen tammaa kaulalle kiitollisena. Annan kävellä kymmenek minuutin välikäynnit, jotta molemmat saavat levätä. Sen jälkeen kerään ohjat ja nostan käynnistä laukan. Nosto olisi voinut olla nopeampi, mietin. Jään ympyrälle työstämään laukkaa. Tämä suunta on hankalampi. Tamma taipuu hieman huonommin. Jatkan kunnes tamma tuntuu hyvälle.Vaihdan suunnan täyskaarrolla laukassa tehden laukanvaihdon. Näitä pitää treenata. Tämä suunta on huomattavasti helpompi ja tamma polkee kivasti takaa. Hymyilen tyytyväisenä. Siirrän raviin laukan jälkeen ja alan kevennellä loppuraveja.
//tässä nyt vähän lyhyempi tarina 🙂
-
Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 5 kuukautta sitten
-
Tämähän on kiva tuokiokuva keskeltä ratsastusta! Ei tarinan tietenkään aina tarvitse alkaa tallille saapumisesta tai ratsastamisen alkamisesta. Keskikohdissa on kuitenkin eniten kertomista. 🙂
Bell menee niin hyvin, että toivoisin näkeväni sen vielä joskus kisoissa. Vaikka Hopiavuoren omissa kotikisoissa, kun seuraavat järjestetään, niin ei varmaan omalla tutulla kentällä edes niin pahasti jännitä. Kyllä sillä varmasti sujuisi hienosti jo jonkinlaisissa keskitason luokissakin, sillä myös Jitta vaikuttaa taitavammalta ratsastajalta kuin oikeastaan mikään minun hahmoistani. 😀
-
Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 5 kuukautta sitten
-
Rentoa juoksutusta
Saapuessani tallille käyn ensimmäisenä täyttämässä juomapulloni kylmällä vedellä. Huuhtaisen myös samalla naamani, joka oli hiestä märkä vaikka vasta tulin tallille. Helteitten takia juoksutan tänään ja huomenna tamma saa vapaan. Kun päivät vähän viilentyy niin sitten ajattelin vähän pomppia jotain.Sujautan kuolaimet tamman suuhun ja kiinnitän hihnojen remmit. Kiinnitän juoksutusliinan kuolainrenkaaseen ja kierrän sen toisen puolen renkaaseen, josta pujotan sen läpi. Päätän nyt juoksuttaa ilman mitään ylimääräisiä sivuohjia ja muita selässä olevia asioita, jotta selkä pääsee työskentelemään kunnolla. Kun olemme valmiita, talutan tamman maneesiin, johon ei paista aurinko.
Talutan tammaa kymmenen minuuttia ympäri maneesia molempiin suuntiin, jotta saadaan kunnon alkukäynnit. Sen jälkeen siirrän tamman suurelle ympyrälle ympärilleni keskelle tyhjää maneesia. Ensin kävelen hetken molempiin suuntiin ja sitten nostan ravin. Bell ravaa hieman liian hitaasti, joten maiskautan pari kertaa. Ravautan tamman molempiin suuntiin, samoin laukkuutan. Kun Bell alkaa hieman jo väsyä, otan käynnin ja kävelen noin viiden minuutin loppukäynnit.
Tallissa suihkutan Bellin kokonaan letkulla läpi ja sen jälkeen vedän hikiviilalla karvasta enimmät vedet.
"Ootko kohta valmis? Pitäis vähän suihkuttaa Beetä" Tiitus kysyy ilmestyessään viereeni.
"Juu, oon itseasiassa nyt valmis" vastaan hymyillen ja irrotan tamman naruista Tiituksen nyökätessä kiitokseksi. Talutan tamman sen omaan karsinaan, jonka jälkeen tarjoan sille vielä lopuksi mash vettä.-
Olipas taas tosi kiva heppatarina! Pelkästään toi miten sä kerroit kuinka hihnat kiinnitetään ja mainitsit, ettei laiteta mitään turhuuksia selkään. Itse osaan just ja just kertoa suitsien ja satulan laitosta, niin saat kyllä ihan myytyä mulle, että näin se homma hoituu! Nythän mun pitääkin ehdottomasti tehdä jatkotarina aamuiselle pätkälle, kun Tiituskin pääs tähän mukaan (:
-
Kiva pirteä heppatarina. 😀 Bell toimii kuin unelma. Olisivatpa kaikki hevoset tällaisia. 😀 Ihan kuin suoraan jostain heppakirjoista, joissa esitellään ihania unelmaheppoja. <3
Tykkään paitsi heppajutuista, myös siitä, miten olet viimeaikoina ottanut muita tallilaisia mukaan tarinoihisi. Jitta oli muistaakseni joskus taannoin vähän sitä mieltä, että Hopiavuoren tiiviiseen porukkaan voi olla vähän vaikea päästä mukaan. Nyt hän tuntuu olevan saman tien tiiviimpi osa porukkaa!
-
-
Bellin bestis
(Laidunkaverit-tehtävä)
Kävelen Bellin ja sen kavereiden laitumen portille. Ajattelin hakea tamman pieneen liikutukseen kentälle ja sitten se pääsisi takaisin laitumelle. Bell varmaan luulee että se joutuu kokonaan laitumelta pois, koska se juoksee minua karkuun Flidan luo joka nököttää laitumen perimmäisessä nurkassa ja syö ruohoa. Ilmeisesti heistä on tullut bestikset.Lähestyn varovasti tammakaksikkoa riimunnarun selän takana. Tammat ovat alkaneet rapsuttaa toisiaan. Nappaan puhelimen taskustani ja räpsin muutaman kuvan Noalle ja itselleni. Tammat eivät tahdo millään lopettaa.
Pitkän odotuksen jälkeen tammat lopettavat ja saan Bellin kiinni. Tamma ei oikein halua lähteä Flidan luota, mutta maanittelen sen pois
-
Suloinen pikku tuokiokuvaus! Olisipa kiva nähdä Jitan ottamat kuvat Bellistä ja Flidasta. Varmasti ne olivat niin suloisia, että vähintään päätyivät Instaan. 😀
-
-
Yömaasto
Nousen Bellin selkään tallin pihassa, jossa vallitsee pienimuotoinen hevoskaaos. Koko piha on täynnä hevosia ja niiden ratsastajia, kaikki innokkaina lähdössä yömaastoilemaan. Kun kaikki ovat selässä, Eetu siirtyy johtoon jonkun lainahevosen kanssa. Menen Alvan ja Mörrin taakse ja peräämme saamme Nellyn ja Cozminan. Jono koossa ja sitten menoksi.”Ravia!” Kajahtaa käsky jonon etupäästä ja siirrän tamman rauhalliseen raviin, jotta emme olisi Mörrin hännässä kiinni.
”Jittaaa! Pystytkö meneen ihan hitusen kovempaa, Cozmina on ihan Bellin hännässä kiinni” Nelly sanoo takaani. Kurkkaan nopeasti Nellyä ja tuo joutuu kaikin voimin pidättelemään innokasta hevostaan.
”Sori, mutta en voi” naurahdan pahoittelevasti.Jotkut lähtevät uimaan, mutta itse en mene.
”Miks et mee uimaan?” Noa kysyy.
”Sehän on ihan super kylmää!” Huudahdan. Mies nyökkää.Ihan super hauskan ja jännittävän maaston jälkeen puramme hevoset ja jätämme ne talliin nukkumaan. Sittem suuntaamme talolle yökyläilemään, jee!
-
No hyi, kylmää siellä uimassa varmasti olikin! Isäntäkin oli sitä mieltä, että parempi jäädä vain ratsastelemaan, koska kylmettäähän siellä itsensä ja hankkii keuhkokuumeen. Sitten jäävät hevoset hoitamatta ja tapahtuu kauheita, ja niin edelleen. 😀
Bellin yömaasto kuulostaa rauhalliselta ja mukavalta siitä huolimatta, että siitä olisi löytynyt vähän enemmän vauhtia kuin Cozminasta.
-
