Pikkujouluiset glögikisat 2021

[NoaYlläpitäjä]

Hopiavuoren pikkujouluiset glögikisat 19.12.2021

Santulla oli tallin pikkujouluja varten idea, mistä hän ohimennen sattui mainitsemaan Noalle. Samassa lauseessa Santtu kuitenkin jo mietti, että onkohan se koko idea ihan tyhmä. Noan mielestä se ei ollut lainkaan tyhmä, joten kun väkeä oli kerääntynyt tuttuun tapaan tuvan puolelle pimeää ja sadetta pakoon, päätti Noa mainita asiasta.
”Hei Santtu, sullahan oli joku skaba idea pikkujouluihin?”

Yhdeksästoista päivä joulukuuta järjestetään Hopiavuoren lähipellolla glögikisat kaljatöltin periaatteella.
(Joo, Keskustassa oli just hetki sitten kaljatöltti tapahtuma, mutta lupaan ettei tämä tapahtuma ole kopioitu, tai edes siitä inspiroitunut. Muistin sen vasta sen jälkeen kun tämä idea putkahti päähän.)
Kaljatöltissä kilpaillaan siitä, kuka läikyttää vähiten tarkkaan punnitusta oluttuopistaan, ja voittaja saa sitten juoda eniten. Islannissa kovinkin suosittu kilpailu hauskanpito mielessä päällimmäisenä. Mutta koska kyseessä on Hopiavuori, eikä Islanti, ja meillä on kisaajia jotka eivät vielä saa juoda alkoholia, niin oluen tilalle vaihdetaan lämmin glögi. Ja kaikki saa juoda yhtä paljon.
Voittajalle/voittajille on luvattu palkinnoksi ainakin suklaarasia.

Tälle tapahtumalle on kolme vaihtoehtoa, miten hahmot lähtevät kisaamaan.

Yksilökilpailu
Jokainen osallistuu omana yksikkönään hevosensa kanssa. Tällöin leikkimielinen kisa on kaikki kaikkia vastaan- meiningillä, vain yksi voi olla ultimaattinen voittaja. Tallin kiistatottoman kuninkaan/kuningattaren titteli ehdottomasti lunastettu. Ratsukko kulkee pisteestä A pisteeseen B pitäen ohjia toisessa kädessä ja glögimukia toisessa. Askellaji vapaavalintainen.

Ryhmäkilpailu
Tähän voi osallistua kolmen hengen tiimissä. Ryhmän kokoon voi kuitenkin vaikuttaa tarvittaessa. Tässä vaihtoehdossa tiimin yhteistyö ratkaisee, sillä ratsukko X kuljettaa glögimukia toisessa kädessään pisteestä A pisteeseen B, jossa muki ojennetaan ratsukko Y:lle, joka puolestaan kuljettaa sen pisteestä B pisteeseen C. Ja niin edelleen, jos ryhmässä on useampi osallistuja. Mitä useampi osallistuja, sitä mukaa vaikeustaso nousee, mutta meistähän kaikki rakastaa hyvänmielen haasteita eikö vaan? 😀 Askellaji vapaavalintainen. Tiimit arvotaan, tai niitä voi tarinallisista syistä myös toivoa.

Molemmat
Jos oikein hurjia ollaan, niin voihan sitä järjestää molemmat. Ensin kisataan yksin hullunkiilto silmissä pokaalipaikasta, ja sitten ryhmässä hyvässä hengessä muiden kanssa. Samat säännöt pätee kuitenkin.

Mitä mieltä te olette, mistä vaihtoehdosta te pidätte eniten?

Tähän tapahtumaan ei tarvitse tehdä tuotosta. Ihanaa, jos se sellaisen tuottaa, mutta vaatimusta ei ole. Voittajat arvotaan puolueettomasti arvontakoneella (tarvittaessa ulkopuolisen tuomarin toimesta), sillä ainakin musta on joskus kiva osallistua tapahtumiin nimi listaan periaatteella. Alla kuitenkin pari ideaa, niitä saa myös ehdottaa jos sellainen tulee mieleen mutta tietää ettei itse aio siitä kirjoittaa.

Kirjoitusideoita
– Loppusuora häämöttää! Muki on melkein täysi. Jes! Voitto on varma, voit jo maistaa ne herkulliset suklaat, ja onpahan todistettu että sinulla on tallin vakain istunta – kunnes ratsusi säikähtää viime metreillä jotain ja väistää sitä hyppäämällä metrin sivuun. Lämpimät glögit hulahtavat syliisi, ja voit olla varma ettet kuitenkaan saa yhden yhtäkään voittokonvehtia…

– Itsevarmana ja ehkä vähän suuruudenhulluna päätit, että laukka on se oikea askellaji. Onhan hevosesi laukka maailman ihaninta keinuhevoslaukkaa. Ainakin niin pitkään, kun mennään tasaisen maneesin pohjalla… Nyt lumihangessa hevosesi harpatessa laukalle et olekaan enää niin varma miten mukin piteleminen, sekä yhdellä kädellä turhankin innokkaan hevosesi ohjaaminen onnistuu. Siitä ei käy kyllä kiisteleminen, etteikö hevosesi ponnistaisi nyt ihailtavasti laukassa ylös – mutta onkohan se kohta jo liiankin ylös..?

– Kun leikkimielisyys ei kuulu sanavalintaasi kilpailutilanteessa, oli kilpailut luokkaa mitä tahansa, ryhdyt heti suunnitteleman strategiaasi. Kenen hevonen on sopiva avittaakseen sinut voittoon? Kenellä paras tasapaino ja istunta? Miten käy, saatko pariksesi juuri sen tyypin joka takuulla voittaa, vai ehtiikö joku muu nappaamaan hänet tiimiinsä ennen sitä? Nieletkö tappiosi vai turvaudutko vilppikeinoihin suostutellaksesi hänet omaan tiimiisi?
Entä miten käy, jos hän kääntää kelkkansa ja hyppääkin sinun telttaasi?! Tässä on vähintäänkin Salkkarien tasoista draamaa tarjolla!

Osallistuminen
Koska kyseessä on Hopiavuoren talliporukan pikkujoulut, täytyy osallistuvien hahmojen liittyä jollain tavalla Hopiavuoreen. Esimerkiksi sukulaiset tai hyvät ystävät ovat tervetulleita.
Osallistua saa myös mikäli olet osallistunut aikaisempaan Hopiavuoren tapahtumaan, tai sinulle on myönnetty jokin Hopiavuoressa jaettu kunniamerkki.
Kaikilla omilla hahmoillaan saa osallistua. Yksi hevonen per ratsastaja. Jos päädytään kisaamaan sekä yksilöinä että pareina, niin sama ratsukko saa kisata molemmissa ”luokissa”.

Kunniamerkki jonka saa kopioida hahmonsa sivuille mikäli tapahtumasta tekee ja julkaisee jonkin tuotoksen joulukuun 2021 aikana.

Kisapaikka
Kuten ylempänä mainittu, niin kilpailut järjestetään lähipellolla josta Eetu on (varmaan sydäntä vähän raastaen) luovuttanut reunasta siivun ratsujousiammunnan treenaamiseen. Samaista siivua käytetään nyt glögikisaamiseen, eli ratsukot kulkevat pellon reunaa pitkin päästä päähän. Jos kisaamassa on pari tai ryhmä, niin samaa väliä kuljetaan niin monta kertaa edestakaisin että kaikki osallistujat ovat suorituksensa tehneet. Tällöin vuoroaan odottavat ratsukot menevät lähtöasemiin vastakkaiseen pellon päätyyn, kuin mistä edeltävä ratsukko aloittaa. Ryhmän pitää sopia järjestys keskenään. Sen voi sopia vaikka paria minuuttia ennen omaa suoritusta, jos ei tälläisestä turhia paineita ota.

Osallistujat
Tuomareina toimii Nelly & apukätenä Niklas

Yksilökilpailu
Janna – Paahtis
Santtu – Fifi
Eira – Uuno
Inari – Uuno
Hello – Skotti
Milan – Biffe
Oskari – Biffe
(Eetu – Jussi)
Marshall – Hakra
Sonja – Mortti
Camilla – Pasi
Alma – Agita
Ea – Gæs
Aamu – Polina

Ryhmäkilpailu
Tiimit arvotaan (tai ”arvotaan”) lähempänä tapahtumaa
Hello – Skotti
Milan – Biffe
Eira – Uuno
Santtu – Fifi
Marshall – Hakra
Noa – Flida
Sonja – Mortti
Janna – Paahtis
Camilla – Pasi
Alma – Agita
Ea – Gæs
Aamu – Polina

Kisan jälkeen..
On mahdollista että aikuiset tahtovat vielä hetken jatkaa juhlintaansa kisaamisen jälkeen, ja kun nuoriso on siirtynyt muihin maisemiin. Tuvassa on varmasti sallittua jatkaa, jos ei ihan aamun pikkutunneille venähdä. Tallin yliset ovat myös käytössä, koska ei Eetu sitä oikeasti voi kieltääkään, ei varsinkaan jos joku luokkaa Hello saa idean jatkaa juhlintaansa sinne.
Ihan siis, jos hahmosi tahtoo oikeasti vähän juhlia pikkujouluja koska mitkä on pikkujoulut ilman alkoholia. 😇

Jatkoille on lähdössä mukaan ainakin… (Jatkoille saa tulla vaikkei nimi tässä listassa olisikaan, ne ovat tässä vain auttamassa tarinoita ajatellen.)
Hello
Milan
Chai
(Oskari, Eetu, Inari)
Noa
Janna
Rasmus
Marshall
Niklas
Alma
Camilla
Nelly

• Tätä aihetta muokkasi 3 vuotta sitten  Noa. Syy: Merkki lisätty

[NoaYlläpitäjä]

Päivämäärää voidaan muuttaa jos tarvii! En oo yhtään perillä mitä kaikkea tapahtumaa on just virtuaalimaailmassa meneillään, niin sanokaa jos tulee päällekkäisyyksiä ikävästi. 😀

[Janna HOsallistuja]

Janna ja Paahtoleipä on mukana ehdottomasti ja jos joku ylikiltti ratsu jää ylimääräiseksi, kuka tietää vaikka Rasmuksenkin saisi uudelleen houkuteltua ratsaille

[NoaYlläpitäjä]

Tahtooko Janna kisata Paahtiksella yksilönä vai ryhmässä vai molemmissa? Entäpä onko Janna kiinnostunut tulemaan jatkoille? Rasmus on ehdottomasti myös tervetullut sinne! 🙂

[Janna HOsallistuja]

Yksilö- tai tiimiskaba käy molemmat, riippuen miten tiimeissä on tarvetta ratsukoille.

Janna ja Rasmus jäävät näillä tiedoilla jatkoille, mutta saattavat mahdollisesti poistua nopeasti joko pariskuntana tai yksittäin, riippuen Jannan mielialasta.

[Eetu HopiavuoriYlläpitäjä]

Kyllä! Kaikki mukaan ja ääni sille että olisi sekä (kolmen hengen) tiimi- että yksilökisa.

Kilpailevat yksilöt:
Eira – Uuno
Inari – Uuno kans
Hello – Skotti
Milan – Biffe
pakotettu Oskari – Biffe kans
Eetu – Jussi (sillä optiolla, ettei Outi halua tulla)
Jos jollain jää vapaita hevosia, niin Chai – Heppa

Katson saisinko käynnistettyä myös Alexin tarinan niin että siitä olisi jotain iloa hahmona myös muille. Jos käy iloisesti, ilmoitan sen myöhemmin.

Tiimikisoihin:
Hello – Skotti ja Milan – Biffe samaan ”arvottuun” tiimiin tarinallisista syistä, jos käy! Hello äänestää tiimin nimeksi Team Hello.
Eira – Uuno mielellään ”arvottuun” tiimiin, joka joko raivostuu sen käytöksestä parhaiten tai sietää sitä söpöiten. 😀
Jos tiimikisa tulee ja jää vajaita tiimejä, katson ketä muita laitetaan!

Suuret Ryyppäjäiset eiku pikkujoulut — näille on tarinallinen syy ja suunnitelma olla mukana:
Hello
Milan
Chai (jos Noa menee, arvatkaa meneekö tämä yksin)
Nämä tulevat keskusteluavuksi, jos tupaa ei saada täyteen / jos mahtuu:
Oskari
Eetu
Inari

[NoaYlläpitäjä]

Kolmen hengen tiimi kuulostaa määrällisesti hyvältä, sovitaan siis se ja tehdään tarvittaessa poikkeus sääntöön! 😀 Ja tiimit tosiaan voidaan määrätä arpomalla, ja niihin saa vaikuttaa tarinallisista syistä.

Noa tulee Flidan kanssa tiimikisaan. Santtu kisaa Fifin kanssa sekä yksilö- että tiimikisassa. Jos joku välttämättä haluaa kisata yksilökisassa muttei omista hevosta, niin Flidan saa ottaa siihen lainaan!

[MarshallOsallistuja]

Mukana ollaan! Ja täältä kans äänet niin yksilö kuin tiimikisalleki.

Kilpailevana:
Marshall – Hakra
Tiimikisan suhteen ei ole juurikaan väliä keitten kanssa on.

Niklas tulee varmasti paikalle ja on hengessä mukana mutta ei vielä kapua satulaan.
Kumpiki jätkistä jäis myös mahdollisiin kisojen jälkeisiin menoihin.

Jos lainaratsua tarvii, Marshall tohtii antaa Barnumin kyllä lainaan jollekki (kunhan on yhtään nähnyt toisen ratsastusta aikaisemmin, että uskaltaa edes ehdottaa sitä) xD

[Sonja T.Valvoja]

Sonja + Mortti voisivat lähteä mukaan myös, joko yksilö- tai joukkuekisaan tai molempiin. Ei ole niin väliä kenen kanssa joukkueessa (paitsi jos Marshallin kanssa ollaan Team Pariisi 😀 ).
Pikkujouluihin Sonja tulee varmaan myös, seuraava päivä on kyllä työpäivä, mutta voi silti livetä pitkäksi…

[MarshallOsallistuja]

Kyllä ääni Team Pariisille. Lähtiskö Santtu mukaan kolmnneksi näin sopivasti? 😀

[NoaYlläpitäjä]

Sepä oliskin Santulle kunnia! Hän tulkoon kolmanneksi Team Pariisiin siis 😀

[Alma LienOsallistuja]

Alma ja Agita mukaan molempiin kisoihin! 😀 Ja Alma on 100% mukana myös jatkoilla.

[CamillaValvoja]

Pasilla ei tainnut olla hoitajaa, joten yksilö- ja ryhmäkilpailuun:
Camilla – Pasi

[CamillaValvoja]

Jaa tottakai Camillakin osallistuu jatkoille!

[EaOsallistuja]

Gæs ja Ea ehdottomasti mukaan niin yksilö- kuin ryhmäkilpailuunkin 😀

[NellyValvoja]

Nelly on mukana Jouluryypiskelyssä!

Nelly voi ottaa tarinassa Tuomarin viran (ja mahdollisesti nakittaa Niklaksen tuomarin apupojaksi, jos tarinallisesti inspaa), niin Chai tai muu hepaton voi mennä Cozminalla. 🙂

[NoaYlläpitäjä]

Hyvä ajatus! Enpä ollut koko tuomaria miettinytkään, niin tämä ratkaisi senkin ongelman 😀

[NoaYlläpitäjä]

Tänä vuonna Helloa kiellettiin ostamasta glögiä. Siis yhtään. Viime kertainen ”hauska vitsi” kesti miltei toukokuuhun asti, eikä siinä vaiheessa enää ketään naurattanut.
Sen sijaan pieniä kotitonttuja on alkanut taas ilmestyä tupaan. Yksi on ainakin keittiön ikkunalaudalla, ja toinen… Nähtiin viimeksi Mielikin hampaissa. Viimeisin olinpaikka on tuntematon.

Tallissa on lähinnä Pariisi puhututtanut. Kaikki seuraavat jännityksellä miten kotijoukoilla menee, ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että näissä pikku pippaloissa päästään juhlimaan muutakin kuin vain pikkujouluja. Hyvä Sonja ja Marshall!
Sen verran väki on kuitenkin muistanut näitä kotikontujen kilpailuja, että keskustelua tiimeistä on ryhdytty käymään. Jotkut ovat jo ehtineet liittoutumaan yhteen!
Eli tiimit arvotaan tässä piankoin, jotta pääsee kirjoittamaan mikäli tämä tapahtuma sellaiseen inspiroi. Merkin saa kopioida hahmonsa sivuille kunhan tapahtumasta tekee jonkun tuotoksen!

Muutamia hevosia on tarjottu lainattavaksi, jos joku hevoseton vielä tahtoo osallistua. Siitä vaan valitsemaan, huonoja valintoja ei meidän hepoissa olekaan. ;>

• Tätä vastausta muokkasi 2 vuotta, 11 kuukautta sitten  Noa. Syy: Mainintaa merkin käyttöönotosta muokattu

[AamuOsallistuja]

Aamu osallistuisi vielä Polinan kanssa näin vähän jälkijunassa! 😀 Yksilö- sekä ryhmäkilpailuun. Ryhmällä ei niin väliä, mutta mieluusti samaan ryhmään joku Hopiavuoren nuorisosta.

[NoaYlläpitäjä]

Huomenna – tai oikeasti kai tänään, kun vuorokausi on virallisesti jo vaihtunut – arvotaan tiimejä! Nostan tän kerran kuitenkin esille ihan näin jos joku vielä haluaa osallistua!
Ja saahan sitä jälkikäteenkin osallistua (eli saa osallistua tuon 19.pvn jälkeen) ainakin yksilönä. Aikaa tehdä joku tuotos tästä on koko joulukuu 2021, ja jos tuotoksen tekee niin merkin saa kopioida omaan käyttöön. 🌟

[Sonja T.Valvoja]

Oletan että meillä on team Pariisi!

Mitäs me kilparatsastajat
— Hyvä Santtuu! Jee!! huusin pellonreunalla kun yksilökilpailussa oli Santun ja Fifin vuoro. Fifi mennä tikutti kivannäköistä tölttiä ja glögimuki ei pahemmin läikkynyt.
— Kylläpä sinä kannustat kovasti Santtua, tokaisi vieressä seisoskeleva Marsh.
— Tajuatko sä mies, että toi ratsukko tuolla radalla on meidän tiimin ainoa mahdollisuus voittaa joukkuekisa? Tai edes pärjätä.

Marsh tyrskähti, sillä sekä hänen että minun yksilösuoritukset eivät luvalla sanoen olleet sieltä ihan parhaasta päästä. Marsh oli pärjännyt paremmin, mutta minulla ei muki tuntunut pysyvän vaaterissa yhtään. Se oli yllättävän vaikeata yrittää pitää sitä mukia tasaisesti, vaikka Mortin askellajit eivät olleet edes sieltä pahimmasta päästä. Olin yrittänyt rohkeasti lähteä heti suoraan laukalla, mutta laukannostossa oli muki heilahtanut pahasti. Onneksi glögi ei ollut kuumaa, sillä muuten olisin polttanut sormeni.

Marsh hieraisi leukaansa miettiväisen näköisenä.
— Mitäpä luulet, onko tuota kuppia helpompi antaa toiselle alas- vai ylöspäin?
— Mitä tarkoitat?
— Niin sitä että missä järjestyksessä meidän kannattaisi ratsastaa, kun Fifi on niin paljon matalampi. Kannattaisi yrittää optimoida se helpoin siirto ratsukolta toiselle, että onko meidän helpompi ottaa Santulta vai antaa Santulle alaspäin.
— Niin aivan, hyvä pointti. Enpä osaa kyllä sanoa…

— Tästä kisasta saisi muuten muutamalla helpolla kikalla vielä haastavamman, Marsh totesi.
— Jaa miten?
— No vaikka että suoran radan sijaan olisi muutama käännös. Ihan vaikka tolpan kiertäminen tai sitten jokin pieni pujottelurata muutaman tolpan ympäri.
— Mä luulen, että pari maapuomiakin lisäisi vaikeusastetta. Tai sitten sellainen täysimittainen trail-rata, muki kourassa.
— Hei, nyt kyllä ette yhtään ala suunnitella mitään tuollaista, parkaisi Hello, joka oli ilmestynyt yhtäkkiä meidän taakse Skottiaan taluttaen. — Tää on just hyvä rata näin. Te olette ihan kauheita… Hello haki vähän aikaa tarpeeksi pahaa sanaa. — … kilparatsastajia!

[EaOsallistuja]

Pitääpä vielä kommentoida tätä, koska tämä tarina sai hymyn kaartumaan huulilleni. Ihan kauheat kilparatsastajat siellä suunnitelemassa, radan vaikeuttamista. Hello on vaan niin mainio tokaisuineen. Todella hienosti saatu hänet kuulostamaan juuri siltä, miltä ajattelen hänen kuulostavan.

Team Pariisissa on kyllä hyvä meininki päällä, eikä ihme kun tälläinen isompi reissu on pohjalla. Marshall ja Sonja ovat jotenkin niin läheiset ystävät, että sydän pakahtuu. Santtukin on päässyt ihanasti heidän siipiensä suojaan.

[NoaYlläpitäjä]

Koska tiimien arpomisessa on kestänyt odotettua pidempään (olen ollut melkoisen sairaana, ei onneksi koronaa mutta eipä tuo useamman päivän oksennustautikaan kivaa ole) niin annetaan tuotoksen tekemiselle lisäaikaa 9.1.2022 asti. Mikäli tuotoksen tekee tuohon päivämäärään mennessä saa kunniamerkin ottaa käyttöön hahmonsa sivuille. :>
Mikäli Chai ja Rasmus tahtovat mukaan ainakin yksilökilpailuun, lainahevosiksi on tarjottu Flidaa, Barnumia sekä Cozminaa. Mikäli joku on jäänyt arpomatta, niin huikatkaa! Voi olla ettei mun aivot toimi just nyt sillä parhaalla tavalla. :–D

Tiimit
Tiimit saavat halutessaan keksiä itselleen tiiminimen, nyt käytössä on simppelisti numerot elämää helpottamaan.

Tiimi 1 (”Team Pariisi”)
Santtu – Fifi
Sonja – Mortti
Marshall – Hakra

Tiimi 2 (”Team Hello”)
Hello – Skotti
Milan – Biffe
Noa – Flida

Tiimi 3
Janna – Paahtis
Alma – Agita
Camilla – Pasi

Tiimi 4 (tästä saisi ihan tosi sopivasti Team Teinit… :–D)
Ea – Gæs
Aamu – Polina
Eira – Uuno

[Sonja T.Valvoja]

Kolmosesta tulee ehdottomasti ”Team Kirjavat”, onhan siinä Paahtis ja Pasi, kirjavia kumpikin. Agita nyt on musta, mutta jos Almalla on violetti tukka, niin se lasketaan varmaan riittävän kirjavaksi 🙂

[Sonja T.Valvoja]

Illanistujaiset
Lasissa oli Colaa ja Leijonaa sekaisin. Jestas. Minä olin niin drinkkibaarien poispilaama, ettei tahtonut oikein mennä alas tämä sekoitus. Jollain oli pieni salmaripullo, mutta se oli ehdoton ei, sillä joskus opiskeluvuosina oli tullut vedettyä salmarilla niinsanottu never-again. Kaadoin vähän lisää colaa lasiini. Kyllä se tästä hupenisi.

— Mitäs se Sonja? Nelly sanoi rojahtaessaan vauhdikkaasti sohvalle viereeni. — Kato oho kun loiskuu. Heittäkääs joku talouspaperia tänne.

Nelly kuivasi läikkyneet juomat lattialta ja omalta housunreideltään ja jatkoi sitten:
— Sä oot ollut niin hiljainen.

Mitä tuohonkin voisi sanoa? Että olin onnistunut sotkemaan ajatukseni niin lahjakkaasti että tekisi mieli kiskaista pää täyteen ja sammua, vaikka tiesin ettei se mitään auttaisi. Enkä kyllä voisi Nellylle kertoa mistä oli edes kyse. Niinpä tyydyin keksimään uskottavankuuloisen tekosyyn, joka ei kyllä varsinaisesti ollut edes tekosyy vaan ihan tottakin:
— No niinkus tiedät, niin tässä on ollut näitä reissuja. Ensin se Pariisi ja nyt viikonloppuna olin reissussa kans ja keskiviikkona pitäisi vielä sinne Kanadaan lähteä. Ei tahdo aivo pysyä perässä.
— Johan sitä siinä onkin! Mitäs sulla viikonloppuna oli nyt?
— Yhden pikkujoulut. En tiedä muistatko sen yhden poniratsastajan, joka ainakin joskus kisasi TT-cupissa, ei tänä vuonna mut viime vuonna vissiin, Sonja Ostrokovinskyn? Niin, ni mä tunnen sen isän muista yhteyksistä. Sillä oli pikkujoulujuhlat perjantaina, huomasin höpöttäväni ihan liikaa. Taisi se Leijona nousta vähitellen nuppiin.

— Jaa juu, se! Nelly innostui. — Muistan hämärästi, semmonen pikkutyttö. Se on vissiin sen Latokasken kasvatteja. Minnalla on jo kauan ollut tosi hyviä poneja ja poniratsastajia.
— Joo no mä en tiedä siitä sen ihmeemmin, Kirkkonummella se asuu ainakin se sen isä, että jossain sieltä kai.
— Jossakin siellä se Minna talliaan pitää. Mä en sitä isää tunnekaan, onks se hevosihmisiä kans?
— Ei se, poni-isäksi tituleeraa itseään.
— Mistä sä sen tunnet sitten?
— Vanha tuttu pitkän ajan takaa, selitin ja kumarruin mukamas raaputtamaan nilkkaani, että sain edes vähäksi aikaa käännettyä kasvot pois muista. En tiedä miten pahasti punastuin vai olisiko hämmennys näkynyt muuten naamasta, mutten halunnut ottaa riskiä. — Ei oltu pidetty pitkään aikaa yhteyttä ja sitten ihan yllättäen tavattiin silloin kun Hopiavuoressa oli se yksi TT-osakilpailu. Se pikku-Sonja kisasi sinä vuonna TT:ssä niin isänsä oli täällä mukana sit kans.

Miten hemmetissä minä nyt näin avomieliseksi rupesin? Olisi varmaan parempi soittaa taksi kotiin, kun kellokin alkoi olla sen verran ettei Markusta viitsinyt vaivata. Mutta ei: Inari ilmoitti keittiön puolelta lämmittäneensä glögiä ja tottahan sitä piti ottaa, kun Janna toimitti tarjottimellisen mukeja olohuoneen puolelle. Maistoin varovasti mukistani ja olin tukehtua.

— Ei tainnut olla alkoholitonta tämä?
— No ne ehti mennä jo kaikki.
— Tähän on kyllä lurahtanut liikaa viinaa. Eikä ihan niin vähääkään.

Janna naurahti.
— No joo, Inari taisi innostua vähän liikaa viinapullon kanssa. Saatiin hädin tuskin pelastettua edes muutama alkoholiton muki, muutenhan se olisi terästänyt kaikki.

[EaOsallistuja]

Onpa ihanan lämmin tunnelma näissä illanistujaisissa. Varsinkin tuossa lopussa se oikein huokuu tänne ruudun toiselle puolelle. Alussa tosin tunnelma on aavistuksen kiusallisempi tai jollain lailla jäykempi. No siitä päästään eroon, kun Sonja avautuu Nellylle viikonlopunna olleista pikkujouluista ja siitä yhdestä isästä.

Ja ai vitsi toi samaistuttava never-again ajatus salmarista. Varmaan jokaisella on mielessä ainakin yksi juoma, johon liittyy tarina, jonka seurauksena on vannottu, että ei enää oikeasti ikinä.

[AamuOsallistuja]

Ihana kamala glögikisa

Polina puhalsi sieraimistaan kuumaa ilmaa niin että höyrysi. Vein kohmeiset käteni sen turvalle. Tamman hengityksen lämpö hiveli ihoani.
”Mun ikioma patteri”, lausahdin, tarkoittaen heittoni lähinnä Polinan korville.
Vieressä hevosensa selkään jo nouseva Ea kuitenkin kuuli tokaisuni ja naurahti.
”Gaes se vasta tehopatteri onkin. Sen talviturkin sekaan kun laittaa kädet, niin jo on ihme jos ne ei sula!”
Katsahdin karvaiseen Gaesiin. Vino hymy nousi huulilleni. Ei epäilystäkään siitä, etteikö Ea puhunut totta. Gaesilla, kuten issikoilla nyt yleensäkin, oli mammuttimainen paksu talvikarva. Nyt kun satuin tarkastelemaan tammaa lähemmin, olin havaitsevinani sen olemuksessa jotakin perin nallekarhumaista.
”Aamukin selkään vaan, osa porukasta lähti jo pellolle”, joku huikkasi selkäni takaa.
Nelly. Nainen oli ottanut kantaakseen kassin, jonne oli arvatenkin säilötty glögit ja muit. Nyökkäsin tälle ääneti ja vein ohjakset Polinan kaulalle. Astuin selkäännousujakkaran päälle ja kipusin selkään.

Pellon laidassa kävi kuhina. Jopa Eira, jonka olisin ajatellut pitävän glögikisaa lapsellisena ajanvietteenä, vaikutti olevan innoissaan kisasta. Hän hoputti Nellyä kävelemään rivakammin paikalle glögikassinsa kanssa ja kailotti suureen ääneen, miten hän ja Uuno aikoisivat voittaa tiimikisan. Mikäli Eira ei olisi ollut niin avoimen Eiramainen, olisin tuskin tunnistanut häntä. Olin nimittäin niin tottunut näkemään Eiran siron Cozminan selässä. Lempeännäköisen kylmäverisen selässä Eira ei näyttänyt yhtään siltä abivuotta käyvältä suositulta äänekkäältä tytöltä, vaan ennemminkin… lähestyttävältä. Ajatus yllätti minut. Eirako lähestyttävä? Ei kuuna päivänä.

Hiljaiseksi järkytyksekseni päädyin tiimivalinnassa samaan tiimiin Eiran kanssa. Rinnassani äänekkäästi tykyttämään alkanut sydämeni rauhoittui hieman, kun kolmanneksi jäseneksi ryhmään arvottiin Ea Gaesilla. Ratsastin vaisuna kaksikon viereen ja yritin keksiä jotakin sanottavaa. Aivoni takoivat tyhjää. En oikeastaan tuntenut Eaakaan kovin hyvin, mutta hän oli ollut heti Hopiavuoreen tultuaan minua kohtaan hyvin mukava. Nellyn alkaessa selostaa ohjeita Noan kanssa, katsahdin vaivihkaa muihin joukkueisiin. Ahdistavat ajatukset alkoivat hiipiä mieleeni. Mitä jos olisin syypää siihen, että meidän joukkueemme häviäisi? Jos käteni alkaisivat täristä, kuten usein silloin kun minua jännitti? Entä jos tiputtaisin glögin heti? Nauraisivatko kaikki? Miten Eira suhtautuisi asiaan? Suuttuisiko hän? Ei kai Eirakaan nyt niin lapsellinen olisi. Eihän?

[Sonja T.Valvoja]

Se on hauska lukea, miten Aamu näkee nimenomaan Eiran. Johan Eiraa on sivuttu muistaakseni tuolla spinnareissa ainakin kerran, miten Aamu katsoo Eiraa vähän ylöspäin. Ja nyt sitten vähän yllättyy, kun Eira on toisenlainen tallilla kuin mitä koulussa, mutta samalla kuitenkin vähän pelkää että mitä jos hän itse mokaa ja Eira suuttuu. Tämä jaksaa aina ilahduttaa minua, koska oma (ja Sonjan) suhtautuminen Eiraan on hyvin toisenlainen näin niinkuin aikuisen näkökulmasta.

[EaOsallistuja]

Munkin mielestä Aamun suhtautumisesta muihin hahmoihin on mielenkiintoista lukea. Hän katsoo muita hyvin erilaisella tavalla kuin hahmot yleensä täällä Hopiavuoressa tekevät. Mulle Hopiavuoresta tulee mieleen perhe, jossa on se vituttava teini ja se pelle ja se äiti jne. Kaikki suhtautuvat toisiinsa niin tuttavallisesti ja suurin osa on läheisissä tunnelmissa. Aamun näkökulma on erilainen ja se on virkistävää. Hän on vähän pidättyväisempi. Aamulla selkeästi kestää alkaa luottaa ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan. Hän on edelleen vähän sellainen ulkopuolelta tarkkailija ainakin omasta mielestään. Tosin tämä on hyvin realistinen näkökulma, koska tokkopa Hopiavuoren kaltaiseen porukkaan olisi irl niin helppoa päästä mukaan. Sitä ei myöskään auta Aamun omat epävarmuudet.

Kerrassaan ihana teksti!

[MarshallOsallistuja]

Sotasuunnitelma

Yksilökilpailu oli saatu päätökseen hetki sitten, minkä jälkeen porukka oli jakautunut kolmen ryhmiin tiimikilpailua varten jolloin Nelly kiersi Niklas apulaisena kintereillään täyttämässä ryhmien glögimukit uutta kamppailua varten.

“Missä järjestyksessä meidän olis parasta mennä?” Santtu kysyi Fifin selästä, nuoren miehen kasvoista oli helppo päätellä että tuolla oli ollut hauskaa jo yksilökisan aikana.
“Me pohdittiin itseasiassa just samaa Marshin kanssa hetki sitten”, Sonja vastasi, “että missä järjestyksessä sen kupin siirtäminen toiselle olisi helpointa.”

Pienen hetken kaikki meistä näytti pohtivan ja kokeilevan samaa, mukin nostamista ja laskemista, samalla kun vilkuilimme toistemme ratsuja sovittaaksemme liikerataa.

“hmm.. ehkä riippuu oman käden liikkuvuudesta kumpi on helpompaa. Etenkin vauhdissa.. Mutta.. Ehkä mukin ojentaminen ylöspäin on vähän helpompaa?” tuumasin oman pohdintani päätteeksi.
“Se saattaisi ollakin.. Ylöspäin antaessa ei ehkä niin herkästi kaada sitä glögiä reunan yli.”
“Totta. Jos antaa alaspäin eikä muista olla varovainen, niin voi aika herkästi päätyä antaan mulle glögisuihkun”, Santtu naurahti ajatukselle vaikka todellisuudessa moinen suihku talvipakkasella ei olisi mukava päätös.
“Joten pitäisikö mennä korkeuden mukaan? Santtu ja Fifi aloittaa, hankkii sopivasti etumatkaa jotta me voimme toheloida perässä-”
“Hei! Ei meidän suoritukset nyt niiin huonoja ollut”, Sonja nauroi.
“No joo, ei ollutkaan”, myönsin virnistäen, “Mutta Santun jälkeen mentäisiin sitten.. Minä ja Hakra, niin Sonja ja Mortti saa lopettaa kisan?”
“Kuulostaa hyvältä sotasuunnitelmalta”, Santtu tokaisi varmana ja keskittyi pitämään kuppia tukevasti toisessa kädessään kun meidän luo ehtinyt Nelly kaatoi punertavaa juomaa mukiin.
“Muistakaa tasainen käsi, niin säästyy hyvin glögiä mulle asti läikytettäväksi”, Sonja virnisti.
“Hyvin se menee nyt kun on sopivasti harjoituskierros alla.”
“Mmhm, mutta ehkä on ihan hyvä että tässä ei ole niitä kierroksia tai maapuomeja.”
“hmm.. Vielä on talvea jäljellä. Sellainen rata soveltuisi hyvin hiihtäjän kanssa hiihtoratsastukseen hiihtolomalla”, vastasin virnistäen.

[EaOsallistuja]

Glögitölttiä

Taisin hihkaista jotain “jes” tapaista, kun Noa julkisti joukkuejaot. Pääsin Aamun ja Eiran kanssa samaan joukkueeseen. Mikäs sen parempi tapa tutustua heihin kumpaankin paremmin. Tästähän tulisi vielä hauskempaa kuin olin osannut odottaa!

Koska kisa oli muunnelma Islannissa sangen suositusta kaljatöltistä, olin pukenut päälleni islantilaisen villapaitani. Villaa oli myös ihanan pitkä ratsastushameeni (sekin Reijalta saatu), joka oli jo kerännyt paljon kehuja tähän mennessä. Pitkät vaaleat hiukseni olin letittäny samoin kuin Gæsin hännän. Me olimme valmiita, näytimme söpöiltä eikä kumpikaan palellut, vaikka reippaasti oli pakkasta. Gæsin turkista ja sen paljoudesta olisi voinut päätellä, että noin -50 astetta.

“Höhö, varsinainen Team Teinit”, heitti Hello ratsastaessaan joukkueemme ohi.
Minä en hänelle ollut vielä esittäytynyt, mutta mies oli kuulemani perusteella melkoinen hahmo täällä päin. Minua hänen heittonsa nauratti, Eiraa selkeästi ärsytti. Hän mulkaisikin miestä tappavasti.

Tiimimme strateginen kokous oli lyhyt, mutta ytimekäs. Eira sanoi heti ensimmäisenä, että mehän voittaisimme nuo boomerit. Se oli sääntö numero 1 ja oikeastaan ainoa sääntö. Kaikki oli kuulemma sallittua sodassa ja kilpailussa. Eira kertoi myös haluavansa ehdottomasti olla ankkuriosuudella. Minä lupauduin starttaamaan ensimmäisenä Gæsin kanssa. Sehän oli ainoa tiimissämme, joka osasi töltätä ja hienosti osasikin. Päättelimme, että tasaisin askellaji olisi paras täyden kupin kantamiseen. Aavistuksen hiljaisena olleelle Aamulle jäi toka osuus.

Meidän tiimimme oli viimeisenä vuorossa. Nelly toi minun käteeni lämpimän glögikupin ja toivotti onnea. Kiittelin kovasti ja siirsin katseeni etiäpäin. Sydän tykytti rinnassani hiukan normaalia tiuhempaan. Toivottavasti pieni jännitykseni ei haittaisi issikkaani. Nyt ainakin tamma vaikutti rennolta ja selkeästi nautti kaikesta huomiosta, jota sai osakseen pellon reunaan kerääntyneiltä katselijoilta. Alun jännittyneisyydestä ei ollut enää jälkeäkään. Onneksi tamma tottui uusiin tilanteisiin nopiasti.

Eiran tsemppaukset ja uhkauksen tapaiset kuuluivat etäisesti takanamme, kun lähtölupa tuli ja kannustin Gæsin tölttiin. Issikka lähti kuin tykin suusta. Se hetki tuntui lähes satumaiselta. Pakkaslumi vain pöllysi allamme, kun kiisimme kohti seuraavaa ratsukkoa auringon jo lähtiessä laskuun. Gæs pisteli parastaan, tunsin sen. Tamman askel oli keveä ja reipas. Toivottavasti joku olisi tajunnut kuvata.

Hyvin sujunut vaihto saatteli Aamun ja Polinan matkaan. Minä tajusin miettiä läikyttämäni glögin määrää vasta kun olin ensin halaillut ja paijannut pientä issikkaani jo tovin maalissa. Hansikkaani oli aavistuksen märkä ja tahmea. Ei kuitenkaan aivan läpimärkä. Ehkäpä olimme selvinneet osuudestamme ihan kunnialla. Hauskaa oli ainakin ollut! Nyt enää pitäisi vain kannustaa Eira ja Uunokin maaliin.

[Sonja T.Valvoja]

Haha! Just kyllä niin Eiran tyylistä ottaa tiimin ohjat omiin käsiin ja todeta, että mehän voitetaan noi ikäloput 😀 Maanantaiaamuisin ei yleensä paljon naurata noin muuten, mutta tämä sai senkin ihmeen aikaiseksi, joten pisteet kotiin siitä.
Muutenkin hyvä ja ennen kaikkea kiva teksti, josta välittyy lukijalle tosi paljon kaikenlaista sekä Easta että Gæsista ja molempien tavasta suhtautua tilanteisiin.

[Julkaisija]

Viestit