Kirjoitetut vastaukset
-
Viestit
-
19.6.
Olen kuullut Hopiavuoresta pelkkää hyvää, sinne siis?Oltiin muutettu Hopealinnaan viimeviikon sunnuntaina ja ollaan kotiuduttu hyvin Jussin kanssa!
Nyt olis kuitenkin aika päästä ratsastamaan kunnolla muualle kun maastoon, joten päätettiin lähteä Milanin ja Biffen mukana Hopiavuoreen kunnon kentälle!
Jussi on tarhannut aamusta asti ulkona tylsistyneenä kauniissa auringonpaisteessa.
Raahasin Jussin ratsastuskamat traikkuun ja itse ponin talutin harjattuna traileriin.
Muo ei jännittänyt yhtään ainakaan ponini puolesta joka ei koskaan stressannut turhasta.
Matkamme kohti Hopiavuorta sai alkaa!Kiristin satulavyötä viimeisillä voimillani, Jussi ei piitannut vaan ennemminkin tutki paikkoja silmät suurina.
Orini sai suitset päähän ja lähdettiin typö tyhjälle kentälle, Milan ja Biffe edellä.
Kapusin mustan selkään ja napautin pohkeet.
Jussi kulki korvat hörössä ympäri kenttää – välillä käynnissä ja välillä ravissa.
Ponilla todellakin oli virtaa, mikä oli vain ja ainoastaan hyvä.
Tein muutamat pysähdykset jotta Jussi muistaisi kuka ylipäätään on selässä, se tuuppaa unohtaa asioita kummallisen nopeasti.
Alotettiin Alkuraveilla uraa pitkin ja ympyröillä.
Jussi tuntui tosi reippaalta ja meidän ”ympyröistä” tulikin soikioita.
Sain sen kuitenkin avuille jonka jälkeen poni tuntui ihan tosi mukavalta!
Sain sen pyöreeks mukavasti, joka on Jussilta alkuraveissa harvinaista – oikeesti!
Molempiin suuntiin tehdyt alkuverkat olivat menty ja Jussi sai hengähdystauon.
Tänään tehtäväksi päätyi ponin päänmenoksi väistöt, jota se vihaa yli kaiken.
Alotettiin väistättämällä käynnissä uralta pois melkein pituushalkasijalle, ja jatkettiin siitä suoraa päätyyn asti, toisella pitkälläsivulla koitin taas vastaavasti jotain keskiravin tyyppistä – tai näin piti tehdä.
Keskiaskellajit on Jussille tosi helppoja ja se tykkää niistä paljon, kun taas väistöt.
Annoin normaalit väistöavut, poni pyöräytti muutamat pukit ja parit loikat kettuuntuneena.
”Et viittis Jussi” huokaisin ja napautin raipalla kerran.
Jussi hypähti pystyyn kerran, minkä se tekee tosi usein.
Päästiin kuitenkin loppupätkä väistöllä halkaisijalle asti.
Ravissa se tuntui taas tosi hyvältä ja saatiin niin upeita pätkiä keskiravissa!
Ja taas se sama väistö, pitääkin aina valita niin hankalija tehtäviä.
Päästiin se kuitenkin kunnialla loppuun.
Tultiin vielä tietenkin toiseen suuntaan sama, ja se sujui jo paremmin.
Laukassa kokorataleikkaa valikoitui tehtäväksi, mieluiten suorana eikä miten sattuu.
Laukassa Jussi usein saattaa vähän innostua ja loikkia minne sattuu.
Niinkuin tälläkin kertaa.
Pompein ponin selässä taivaisiin asti kunnes sain sen takaisin käyntiin – eikun uudestaan heti perään.
Päästin nyt jo halkasijalle asti rauhallisessa laukassa kunnes se ”vähän” kiihtyi.
Rauhoittelin ponin ja taas uudestaan.
Saatiin me pari tosi hienoa pätkää laukassakin, voitte vaan kuvitella tän esteillä!
Loppuraveissa ihan törkeen hieno poni alla, ei oo aikoihin tuntunut yhtä hyvältä treenin jälkeen!
Tunsin kuinka tyytyväinen ponikin oli itseensä, on todettu että se osaa olla aika useinkin tyytyväinen itseensä.
Jussi sai vielä kehut kentän laidalle ilmestyneeltä Annikaksi esittäytyneeltä tytöltä, joka kuulemma omistaa Shetlanninponin Remuksen.
”Voi kun söpö karvaturri” Annika leperteli ponille, joka selvästi nautti ylimääräisestä huomiosta.
”Jussi on” vastasin ja taputin oria.
Tyttö vaikutti mukavalta ensinäkemyksellä, kerrankin joku lähempä omaa ikää oleva.
– Pitäiskö joskus ratsastaa samaa aikaa? Annika kysyi hieman ujona.
– Miks ei! Tullaan seuraavaks varmaan vasta ens viikon alussa, kun lähetään mökille viettämään Juhannusta, vastasin ystävällisesti.
– Kiva, olis joskus kiva meinaan ratsastaa saman kokosilla kavereilla!
– Jep! Mun pitää nyt varmaan mennä, moikka! Sanoin ja talutin Jussin ulos kentältä.
– Heippa! Annikka vilkutti ja jatkoi matkaansa.Otin Jussilta varusteet pois ja juotin sen vielä.
Harjasin kevyesti läpi, poni oli vähän hikinen mutta se pääsisi kotona pesulle.
Matkamme takaisin Hopealinnaan oli valmis alkamaan.
Tykkäsin tosi paljon Hopiavuoresta, puheidensa veroinen <3
