Jilla

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 73)
  • Julkaisija
    Viestit
  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #2078

    Jilla
    Osallistuja

    Työt olivat verottaneet minun aikaa Hopiavuoressa ja se harmitti todella, mutta nyt olin päätätnyt ja ottaa itseäni niskasta kiinni. Tili näytti hyvin plussaa joten voisin pitää muutaman viikon loman ja keskittyä vain heppoihini. Vedin hupparin päälläni ja kävin hakemassa termosmukiini kahvia. Astuin terassille johon paistoi mukavasti aurinko ja kaikkialla oli hyvin kesäinen tunnelma. En ollut nähnyt Helloa sen jälkeen kun Tide oli soittanut minulle ettei Hello pääse näkemään minua, olin jo silloin tuntenut pienen ilkeän piston sydämmessä. Otin varovasti hörpyn termoksesta ja lähdin kävelemään kohti tallia. Parkkipaikalla oli oman, Eetun auton lisäksi myös Hellon auto ja asuntovaunusta kuului ääniä.

    Tallissa oli onneksi hyvin hiljaista ja rauhallista. Poikien tavrat roikkuivat omilla paikoilaan ehkä jopa pienen pöly kerroksen alla. Kaivoin liinan kaapista ja nostin Ketkun satulan syliini. Pyyhin pölyjä kunnes tunsin lämpimän kyyneleen valuvan alas poskiani. Vaikka minulla ei ollut täältä monia kavereita mutta silti olin saanut eilen puhelimeeni kuvan poikaystävästäni kieli jonkun toisen kurkussa ja se toinen oli Tide. Pienissä kylissä kaikki tietää kaikki ja saa tietää kaiken. Huomasin puristavani rättiä rystyset valkeina ja satula oli valahtanut puoliksi lattialle. Minä pidin Hellosta todella paljon mutta pitikö mies minusta edes oikeasti. Tallista kantautui ääniä joten nostin hyvin hiljaa Ketkun satulan takaisin paikalleen ja pyyhin kyyneleeni.

    Äänet menivät syvemmälle talliin joten nappasin Ketkun suitset ja hiivin hyvin hiljaa kohti ulko-ovia. En ollut valmiis kohtaamaan Helloa en vielä. Avasin oven ja olin törmätä pahki Tiitukseen. Kehoni lävitse kulki kytlmä väristys ja olin valmis purskahtamaan itkuun uudestaan. Nyökkäsin vain miehelle pikaisesti ja spurttasin tarhoille. Ketku katsoi minua ihmeissään kun suitsin sen pikaisesti, mutta muistin että jakkara olisi jossain kentän vierellä. Talutin Ketkun sinne ja kiipesin orin selkään juuri kun Hello, Tiitus ja Eetu astuivat ulos tallista. Siinä se seisoi pörröpää joka aina tuoksui hyvältä ja jaksoi kuunnella juttujani, parasta mitä minulle oli tapahtunut pitkiin aikoihin.

    Hoputin Ketkun raville jotta pääsisimme mahdollisimman pian pois. Kun saavutimme metsän rajan, hidastin Kektun käynnille ja päästin kyyneleet valumaan poskilleni. Ei tämä ei voinut olla reilua. Tosin olihan minullakin varmastti osuutta asiaan mutta en voinut mitään että työt veivät niin paljon aikaa. Ketkun kulki nätisti allani ihan niin kuin ymmärtäen että ratsastaja ei ollut ehkä ihan täysin mukana. Silitin sen kiiltävää karvaaja kuiskasin anteeksi pyydön siitä että joutui kuuntelemaan tämmöistä märisevää akkaa.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1995

    Jilla
    Osallistuja

    Aurinko paistoi keskellä sinistä taivasta ja linnut lauloivat. Olin tullut takaisin kotiin reissuni jälkeen eilen aamulla. Kaikki oli ennallaan, Eetu paahtoi koko päivän töitä, Noa oli ilmeisesti ruokkimassa lieroaan sillä olin nähnyt hänen suuntaavaan pakastimelle, Nelly oli menossa kentälle Eiran kanssa, Inari istui tallin seinän varjossa puhelin kuorassaan, Tiitus ja Hello saapuivat juuri tallin pihaan ja muu porukka saapuisi kun kerkeäisivät. Tätä kaikkea rakastin Hopiavuoressa se oli paikka jonne oli aina ihana tulla.

    Hello kietoi kätensä ympärilleni takaa päin ja painoi päänsä hiuksieni sekaan.
    ”Kai jäät yöksi” kysyin ja laskin omat käteni Hellon käsien päälle.
    ”Ei tarvitse kahta kertaa pyytää, mutta vien Tiituksen kotia illemmalla” mies sanoi ja painoi suukon poskelleni. Lähdin Hellon mukaan katsomaan Typyä ja sen jälkeen olimme lähdössä maastoon.
    Ketku ei ollut niin mielissään mutta lähti matkaani kuitenkin. Tallissa oli sopivan viileä kun aloimme varustamaan ratsujamme.

    Porukoilla oleminen oli ollut mukavaa, mutta samalla jokainen asia sai minut miettimään menneitä. Äiti oli kysellyt oliko minulla uutta miestä kiikarissa mutta olin vain kohauttanut hartioitani sillä jos olisin kertonut Hellosta tämä olisi heti alkanut hössöttämään ja kyselemään. Pehmeä tuuppaus olkaani vasten herätti minut ajatuksistani. Ketku hamusi turvallaan nutturalta karanneita hiuksia. Tönäisin hellästi oria kaulasta ja rapsutin sitä lauan alta. Hello huhuili olevansa valmis joten varustin Ketkun nopeasti ja suuntasimme maastoon.

    Ketkun lämmin selkä tuntui mukavalta ja Hellon nauru kaikui puissa kun kerroin tälle muutaman veljeni kertoman vitsin. Miehen nauru oli niin tarttuva ja oli itsekkin pakko alkaa hymyilemään. Ketkun ravi pomputti hieman mutta kestin ihan hyvin selässä ilman satulaa. Seuraavaksi oli vuorossa laukka. Tie kiemurteli puiden välissä kun annoin Ketkun lähteä laukkamaan Skotin perässä pitäen kuitenkin hyvän välimatkan edessä olevaan. Kun pääsimme takaisin tallille hoidimme hevoset kuntoon ja lähdimme katsomaan kentälle kun Tiitus juoksutti hevostaan. Bee oli todella komea, ei niin komea kuin Onni mutta komea kuitenkin. Huomenna täytyisi taas ratsastaa Onnilla, lähtisiköhän joku taluttamaan meitä maastoon ja heppakaverikin voisi olla paikallaan.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1959

    Jilla
    Osallistuja

    Reissu vanhempieni luokse oli jo ajatuksena katastrofi sillä voisin törmätä Roopeen ja Jonnaan, mutta riski oli otettava. Nimittäin Tatu oli päättänyt mennä naimisiin maistraatissa eukkonsa kanssa ja juhlata olivat viikon varoajalla. Totta kai vanhempani olivat olleet todella innoissaan ja luvanneet järjestää kaiken joka tarkoitti sitä että äiti soitti minulle ja aneli niin kauan että suostuin tulöemaan tekemään sinne ruokaa. Olin yrittanyt saada Hellon mukaan mutta tämä ei susoptunut jättämään Typyä koko viikoksi yksin ja hänellä oli jo jotain muuta menoa sovittu. Sanoin heipat molemille pojilleni ja suukottelin Helloa kunnes lähdin ajamaan kohti kotia.

    Pysähdyin ruokakaupassa kotikaupungissani ja ensimmäinen asia jonka näin oli Jonna maha pystyssä. Tai sitten nainen olisi lihonnut. Saillä Jonna oli aina ollut semmoinen laiha tikku. Jonna huomasi minut ja eni hieman vaikean näköiseksi. Yritin välttää tämän katsetta ja menin sisälle kauppaan. Ostin nopeast vain levyn suklaata ja vichy pullon. Maksoin ostokset ja vilkaisin ympärilleni. Jonna oli poissa, huh. Kun astuin ulos huomasin Jonnan seisovan autoni luona.
    ”Jilla, anna kun mä selitän” nainen aloitti.
    ”EI, minä en halua kuulla yhtään mitään selityksiä.”sanahdin.
    ”Kun mä toivoin että voitaisiin sopia…”
    ”No olis kannattunut miettiä kaksi kertaa ennen ku rupesit säätämään Roopen kanssa”sanahdin ja avasin auton ovet. Istuin autoon startaten sen ja kaasuttelin pois. Pah!Kuvitteli vielä että antaisin tälle anteeksi.

    Pysäytin auton vasta seuraavan kerran kun olin vanhempieni pihassa. Äitini juoksi minua onnessaan vastaan halaamaan.Vanha huoneeni oli edelleen semmoinen kuin muistin sen olevan. Seinällä oli kuvia vanhoista hoito- ja vuokrahevosistanit, voitettuja palkintoja vitriinissä ja paljon muutenkin hevosaiheista kirjaa ja sun muuta hilpetööriä. Istahdin sängylle kun ovelta kuului koputus ja Tatu tuli sisään.

    ”Hei systeri, mites menee?”mies kysäisi ja istui puiselle jakkaralle.
    ”Ihan hyvin tai no törmäsin Jonnaan kun pistäydyin tuossa kylällä kaupassa”sanahdin ja nypräsin tyynyn pörröistä pintaa.
    ”Aa aivan.” tämä tokaisi.
    ”Mutta unohdetaan se ja nautitaan tästä hetkestä. Onneksi olkoon vaan sulle ja emännälles” sanahdin ja virnistin.
    ”Kiitos”tämä sanoi ja pyysi minua syömään.
    Keittiössä oli pöytä koreana täynnä kaikenlaista. Äiti jaksoi aina laittaa pöydän koreaksi. Ruoka oli maittavaa niin kuin aina ja pian makasimme kaikki olohuoneessa mahojemme vieressä.

    Illasta lähdin käymään tutulla tallilla. Sain lämpivän vastaan oton Marjutilta ja tämä esitteli minulle uusimpia ratsuja. Vanha hoitoponini seisoskeli tarhan portin luona. Rapsuttelin sitä hetken kunnes menimme katsomaan Liviasnin synnyttämää pientä mustaa orivarsaa. Olihan se valloittavan suloinen, minulle tuli ikävä omia poikiani ja toivoin että muu tallinväki pitäisi niistä hyvää huolta. Tai totta kai ne piti mutta silti. Käperryin kotona nukkumaan omaan vanhaan sänkyyni. Mutta lopulta otin puhelimeni käteen ja naputtelin Hellolle viestin.
    ”Mulla on ikävä sua muru. Hyvää yötä<3” Vastausta en saanut mutta uskoin Hellon olevan jo nukkumassa. Aamulla sitten. Katsoin vielä meidän yhteiskuvaa puhelimessani. Olin niin onnellinen kun minulla oli niin hieno poikaystävä kuin Hello on.

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 6 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Onni #1842

    Jilla
    Osallistuja

    Onni harja hulmusi kun se ravasi kentällä liinana päässä ja minä selässään. Hello oli liinan toisessa päässä ja hymyili. Tänään olisi se kerta kun ratsastaisin ilman juoksuttajaa. Olimme ravailleet molempiin suuntiin liinassa. Hidastin Onnin pysähdykseen ja Hello asteli vierelleni.
    ”Se on niin hieno! Se kuuntelee jo kohtuu hyvin painoapuja ja ääntäkin”sanahdin ja taputin pientä harmaata joka tosin ei ollut enää niin pieni.
    ”Niin se on. Kohta kiidätte pitkin peltoa”mies tokaisi ja puristi hellästi polvestani. Hello oli niin mahtava kuten se ilta kun olimme olleet hänen luonaan. Pörrötin miehen hiuksia ja pyysin tämän irrottamaan liinan.

    Ohjasin Onnin kiertämään kenttää ympäri. Poika taisi olla hieman ihmeissaan kun Hello siirtyi aidan reunalle istumaan. Kun menimme ohi Onni yritti jäädä kerjäämään herkkuja Hellolta ja oli tönäistä tämän alas aidalta. Siirryimme kentän laidalta raville. Onni ravasi niin hienosti. Hetken aikaa se yritti leikkiä kirahvia mutta lopulta renotutui ja laski päätään jo hieman alemmasi. Ravasin molempiin suuntiin kevyet kierrokset jonka jälkeen nostin laukan. Onnin laukka oli hyvin räjähtävä mutta se kuitenkin rentoutui hyvin nopeasti. Laukkasimme kierroksen molempiin suuntiin sillä aikaa kun Noa oli tullut räpsimään kuvia kentän laidalle. Hidastin Onnin käynnille ja annoin sen kävellä pitkin ohjin. Taputin sen kaulaa onnessani. Oli minulla niin hieno varsa. Kun tulin alas orin selästä Noa heilutti varovasti kameraansa.
    ”Sain teistä upeita otoksia” mies hihkui ja Mielikki nuoli innoissaan Hellon naama joka oli kaapannut koiran syliinsä.

    Kiitos Noalle mahtavasta kuvasta:

    onni

    Line:Anne L.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1765

    Jilla
    Osallistuja

    Hello huokui ihanaa lämpöä kun olimme käpertyneet sylikkäin sohvalle. Eira kiukutteli jotain kun Hello käskytti tyttöä. Minua paleli hiemaan jo edes ajatus siitä että Eetu oli grillaamassa pihalla. Vaikka kesä ei sinänsä ollut kadonnut mihinkään ainakaan kalenterissa mutta ulos katsominen sai minut haluamaan rakasta toppatakkiani takaisin. Pian Eetu ja Noa paukkasi sisään ruoka astioiden kanssa kun Eira karkasi toisesta ovesta etsimään muita syömään.

    Kohta olohuone oli täynnä porukkaa, ääntä ja astioiden kolinaa. Eira ilmeisesti paahtoi Nellylle hirveätä tahtia jostain pojasta. Pian olohuoneeseen saapui myös Jake ja hänen perässään tuntematon tyttö. Eiran ilmeestä päätellen tyttö tunnisti tämän. Jake tervehti kaikkia ja esitteli tytön tyttärekseen Sofiksi. Eetu ojensi heille lautaset ja jakoi ruokaa.
    Kun Hello kuiskasi yökylä ehdotuksen korvaani hymy levisi huulilleni.
    ”Totta kai tulen”kuiskasin miehelle ja painoin hellän suukon tämän poskelle.

    Nousin ylös pakatakseni muutaman tavaran yöpymistä varten. Eira saavutti minut keittiössä.
    ”Onko se tyttö oikeasti Jaken lapsi” tämä kysyi ja katsoi minua.
    ”On,on” sanahdin ja laitoin astiat koneeseen.
    ” Se tuli vasta meidän luokalle Seinäjoelta ilmeisesti ja tuli heti juttuun suosittujen tyttöjen kanssa. Sillä on jopa laitetut tekoripset” Eira supisi minulle.
    ”Noh jos hänen vanhemmat on sitä mieltä että se on okei niin mitä sitten” sanahdin ja Eira ilme mutristui entisestään.
    ”Mutta kun mun isä ei koskaan anna mun laittaa semmoisia” tyttö kitisi.
    ”Kuule Eira sä saat sitten laittaa vaikka viidet tekoripset päällekkäin kun täytät 18 ja jos haluat semmoiset ripset niin sun varmaan täytyisi keskustella isäsi kanssa asiasta.”sanahdin. Suuntasin kohti yläkertaa hakemaan tavarani ja Eira tyytyi menemään takaisin olohuoneeseen. Vaikka pidinkin Eirasta, välillä tyttö oli hieman rasittava.

    Hello oli siirtynyt jo autolle Jerusalemin kanssa kun pääsin sinne itse reppuineni. Hello kaappasi minut hetkeksi syleilyynsä kunnes istahdimme autoon.
    ”arvaa mitä” sanahdin ja kaivoin repusta ison pussillisen vaahtokarkkeja. Hello kertoi että hänellä olisi kaapissa kuumaa kaakaota varten tarvikkeet. Käyvimme kaupassa jonka jälkeen tiedossa oli lenkki Jerusalemin kanssa. Jerusalem nyki hihnassa kun vastaanntuli muitakin hyvin näreissään olevia koiran lenkittäjiä. Hello oli vaatinut että olisin jäänyt asunnolle mutta halusin lähteä silti mukaan. Viima sai nenän punoittamaan. Kävelimme käsi kädessä ympäri otsomäen katuja kunnes saimme tarpeeksemme.

    Kuivasimme Jerusalemin pyyhkeeseen jonka jälkeen Hello paketoi minu vilttiin ja käski valikoimaan netflixistä jotain katsottavaa. Vaikka Hellon asunnossa ei ollut hirveästi huonekaluja ei se minua sinänsä haitannut sillä minulla olisi paljon sisustus ideoita. Ajatukseni keskeytyivät kun Hello ojensi vaahtokarkeilla koristellun kaakon käteeni ja käpertyi viereeni viltin alle. Nojasin miestä vasten. Sain osakseni paljon suukkoja ja haleja. Hello oli parasta mitä tiedän.

  • vastauksena käyttäjälle: Cozmina #1703

    Jilla
    Osallistuja

    nelly

    Nelly pyysi minua näppäisemään hänestä Cozminastakin muutaman kuvan yksi päivä. Sillä kenellä muullakaan voisi olla hieno leopardikuvioinen takki? <3

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1700

    Jilla
    Osallistuja

    Olin juuri ja juuri saanut ruuan pois uunista kun Hello oli vienyt minut pois keittiöstä. Lähtisimme kuulemma ratsastamaan kaksi päällä Skotilla. No toisaalta kaikki aika mitä sain vietytää Hellon kanssa oli ihanaa. Pian istuimme molemmat Skotin selässä niin että Hello puristi minua kevyesti lanteilta. Skottille taisi olla täysin se ja sama oliko selässä yksi vain kaksi ratsastajaa. Matkamme kävi metsään, taisin nähdä Eiran kaihoavan katseen kentän laidalta kun poistuimme näkyvistä. Olihan Hello ollut Eira poikaystävä ehdokas 1. ennen kuin Hello oli napannut minut itselleen. Aurinko lämmitti kasvojani ja tunsin kuinka Hello räpelsi hiuksiani. Olimme molemmat mahdottomia kiharapäitä. Olin yksi ilta miettinyt sängyssä maatessani että jos saisimme lapsia olisko heillä yhtä pörröiset hiukset ehkä heille kasvaisi semmoinen afro. Ajatus oli ollut todella mieluinen sillä pidin todella paljon lapsista ja oli mukavaa että tallilla oli vähän nuorempiakin käviöitä.

    Havahduin mietteistäni kun Hello köhäisi hieman ja halusi kertoa minulle jotain. Nyökkäsin vain ja mies alkoi kertomaan. Kuuntelin aivan hiljaa kunnes mies lopetti. Laskin toisen käden tämän kädelleen.
    ”Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen pystyy aina vaikuttamaan. Minä pidän sinusta paljon ja aoin varmistaa että sinulla on aina hyvä olla.
    ”Milan on menneisyyttä ja välillä menneisyyden haamut tulevat vierailemaan. Sä olet vahva. Niin kun silloin avauduin sulle siellä takan ääressä Roopesta jokaisella meillä on menneisyydessä joku asia mikä jää vaivaamaan”snahadin ja silitin miehen kättä. Olin ehkä hieman huolissani sillä Milan asui aika lähellä mutta toisinaan Hello oli nyt minun enkä aikonut helpolla hänestä päästää irti.

    Vaihdoimme aihetta ja metsä reissu sujui mukavasti. Tallin pihassa laskeuduimme Skotin selästä mutta käskin Hellon takaisin Skotin selkään.
    ”Voitko ratsastaa sillä hetken tuolla puskien luona niin otan muutaman kuvan, jooko?” anelin mieheltä. Hello epäröi hieman mutta lupasin leipoa hänen lempi keksejään silloin tämä oli täysin mukana. Hello nosti Skotin raville ja näpsin muutaman kivan otoksen. Sen jälkeen hoidimme Skotin yhdessä pois ja menimme sitten sisään. Hello tyhjensi tiskikoneen kuten oli luvannut sillä aikaa kun minä valmistin aterian koko tallin porukalle.

    Tämä kuva tulee ehdottomasti tietokoneeni taustakuvaksi <3
    Helsko

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1662

    Jilla
    Osallistuja

    Suurin osa porukasta oli lähtenyt Helsinkiin vierailulle. Olisihan se ollut ihan kiva käydä mutta auto oli tullut pian täyteen ja en kuitenkaan halunnut ahtautua mihinkää pieneen väliin istumaan. Aamu oli lämmin joten olin päättänyt lähteä pelkällä t-paidalla ulos. Melkein heti minua vastaan asteli Jake Jessien kanssa. Mies katosi ratsastamaan jättäen Jessien minun seuraksi toki kysyen että vahtisinko sitä.
    Skotti seisoi käytävällä hienosti ja antoi minun hoitaa kaviot sen suurempia ongelmia. Tosin sen kaviot olivat ison lautasen kokoisia ja hieman painavia mutta onneksi oli tuki. Harjasin Skotin vielä läpi kotaisin ennen kun vein sen nauttimaan auringosta. Jessie juoksi iloisesti jaloissani ja jäi haistelemaan toisten koirien jättämiä hajuja aidan tolpalle.

    Eetu oli kentällä juoksuttamassa Jussin kevyesti jotta voisin lihakset olisvat hieman lämmenneet. Menimme sisälle ja aloin hieromaan. Jussia taisi aluksi hieman jännittää mutta lopulta se rentourui ja huokaisi syvään. Eetu siivoili samalla käytävää ja suoristeli telineissä roikkuvia loimia. Juttelimme niitä näitä. Eetu vei Jussin tarhaan ja jäimme katselemaan kentällä pyöriviä ratsuja. Lopulta sanoin lähteväni valmistelemaan illan grillattavia. Minulla oli mielessäni pieni yllättyskin. Tein kanasalaatin, tavallisen vihersalaatin, laitoin lihat maustumaan ja kuorin perunat valmiiksi kattilaan. Valmistin taikinan josta paistoin munkkeja. Koko talon täytty tuoreiden munkkien tuoksu joks kuljetti ratsastajat ja muut tallilla olijat keittiöön kahvelle.

    Eetu meni laittamaan grillin tulille, laitoin perunat kiehumaan ja paistoin viimeiset munkit. Jake oli lähtenyt Jessien kanssa kotiin sillä hänellä oli illalla menoja. Muut olivat siirtyneet Eetun seuraksi terassille. Kannoin grillattavat terassin pöydällä jotta Eetu voisi aloittaa grillaamisen. Katoin sisällä pöydän ja laitoin salaatit pöytään, mtös leipää ja muita oheistuotteita. Katoin kerrankin ruokasalin puolelle koska siellä oli isompi pöytä. Pian pöydän ympärillä oli hulinaa. Helikin oli liittänyt seuraamme ja myös pian ovi kävi ja Helsingin reissaajat saapuivat juuri sopivasti. Pian ruoka oli syöty ja jälkkäri kahvit olivat tulilla joten toin munkit pöytään.

    Rakastin tätä. Sain olla talon emäntä ja tehdä kaikki onnelliseksi ruualla. Olin hakemassa uutta pannullista kahvia kun Hello kietoi kätensä hellästi ympärilleni.
    ”Minulla oli vähän sinua ikävä”kuiskasin miehelle ja nojasin tätä vasten.
    ”Minullakin sinua”mies sanoi ja suukotti hiuksiani. Painoin suukon miehen huulille ennen kuin lähdin viemään toista pannua pöytään. Olikohan mies tuonut minulle jotain reissusta?

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Howdy Partner! #1659

    Jilla
    Osallistuja

    Onko Otsomäellä trulleja?

    Sofin muutama kaveri olivat tulleet meille yöksi. Onneksi minulla oli lukollinen viinakaappi omassa makuuhuoneessani ja avain oli hyvin piilotettu sillä en taida itsekkään muistaa missä se on. Verneri oli kysynyt että lähdenkö käymään baarissa muutamalla olusella. Olin ostanut tytöille herkkuja ja tehnyt makaronilaatikon jotta nämä pärjäisivät. Olin jättänyt myös tunnukset niin netflixiin ja HBO sillä tytöt olivat puhuneet jostain sarja maratoonista. Laura oli luvannut olla meille kuskina sillähän oli menossa istumaan iltaa kaverillensa samalla. Ilmeisesti alkoholittomat bileet jos hän meinasi ajaa autolla.

    Pian pihalta kuului auton töötin ääni. Sanoin heipat tytöille ja lähdin itse pihalle. Nousin takapenkille ja tervehdin Verneriä ja Lauraa. Autossa soi musiikki hiljaisella kun höpöttelimme matkan niitä näitä. Saavuimme baariin jossa oli täysi tohina menossa. Kun pääsimme sisälle asti ja saimme oluet kätösiimme, löysimme pienen nurkkapöydän johon istuuduimme. Paikaltamme näki hyvin koko baarin.
    ”Tota mulla olisi vähän kerrottavaa” Verneri aloitti ja otti hörpyn kalja tuopistaan.
    ”No antaa kuulua vaan” sanahdin
    ”Laura on raskaana”mies sanoi hymyillen.
    ”Oho, onnea vaan teille” sanoin hymyillen ja kilistelimme tuoppeja yhteen. Vaikka halusin olla onnellinen heidän puolestaan silti tunsin pientä kateutta.

    Yhtäkkiä baariin pölähti trulleiksi pukeutunut naisporukka. Jaahas taisi olla polttarit tai ainakin yhdellä naisista oli nauha ympärillä jossa luki ”tuleva vaimo” tai jotain sinne päin. Ehkä heillä oli jäänyt pääsiäinen päälle, tosin eibse haitannut sillä suurin osa oli hieman hutsahtavia trulleja. Hetken kuluttua yksi trulli lähestyi meistä ja otti hatun pois päältään. Se oli Laura joka tuli jakamaan suukon Vernerin kanssa. Onnittelin naistakin uudesta tulokkaasta ja tämä hehkui oikein onnesta. Pian Laura palasi muun porukan luokse js lähdin hakemaan meille uudet tuopilliset.
    ”Jake” joku sanoi vierestäni. Käänsin päätäni ja tajusin tuijottavani Merikorven Joannaa minun ensi rakkautta, tyttö jonka kanssa olin kerennyt seurustelemaan vuoden kunnes tämä perheineen muutti Mikkeliin. Yritimme pitää suhdetta yllä mutta ei se vain toiminut.
    ”Ootko sä muuttanut tänne takaisin?” nainen katsoi minua.
    ”Joo oon mä nyt melkein kuukauden asunut. Ootki säkin tullut sitten takaisin vai vierailulla?” sanahdin ja hörppäsin oluestani.
    ”Itseasiassa mä oon asunu täällä jo 2 vuotta.” Joanna totesi ja otti hatun pois päästään. Tämän punertavat hiukset valuivat piikkisuorinan hänen olkapäilleen, tuttu hajuveden tuoksu täytti nenäni, kehon lävitse kulki suuri määrä kaipuuta ja surua samaan aikaan. Halusin vetää hänet lähelleni.

    ”Yksinkö asut”nainen kysyi ja otti hörpyn juomastaan.
    ”En, mulla on 16 vuotias tyttö. Entäs sä?” sanahdin ja katsahdin Verneriin päin joka oli taas tavoittanut Lauran syleilyynsä.
    ”Mulla on 14 vuotias poika, mutta erosin miehestäni muutama kuukausi sitten ja hän ei halua olla pojan kanssa missään tekemisissä.” nainen sanoi huokaisten.
    ”Nooh mulla on n.3vuotta erosta ja tulinntyrön yksin huoltajaksi muutama viikko sitten koska tämän äiti päätti muuttaa ruotsiin uuden miehen kanssa” sanahdin.
    ”Hei oli mukava nähdä. Voitas käydä joskus vaikka kahvilla” nainen sanoi ja ojensi lapun jossa oli hänen puhelinnumeronsa.
    Otin numeron vastaan ja hymyilin nyökätän kun trulliporukka poistui baarista. Otin itselleni uuden oluen ja vein tuopit pöytään.
    ”Törmäsin Joannaan”sanahdin tälle. Verneei vain nyökkäsi ja alkoi selittämään jotain vauva asioita.

    Kello oli reilusti yli puolen yön kun saavuin takaisin asunnolle. Joka paikassa paloi valo ja Jessie juoksi minua narussaan vastaan. Tytöt olivat ilmeisesti laittaneet sen pihalle. Otin koiran sisälle mukaan jossa kaikki edelleen tuijottivat tv:tä. Pöydällä oli tyhjä kokispulloja, avattuja sipsi ja karkkipusseja. Tytöt lähtivät jo Sofin huoneeseen ja ihme kyllä siivosivat mennessään. Huoneesta kuului hetken aikaa kikattelua ja supinaa mutta he hiljenivät kuitenkin. Kömmin itsekkin omaan sänkyyn ja katsoin yöpöydälle laskemaani lappua. Tallensin naisen numeron puhelimeen. Kai sitä voisi kahvilla käydäkkin eihän se tekisi pahaa verestää vähän vanhoja muistoja.

    *Näköjään unohdan aina puhelimella vaihtaa käyttäjää:) Sorry Jaken teksti tän pitäs oikeasti olla.

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Howdy Partner! #1573

    Jilla
    Osallistuja

    Nyt oli keskiviikko aamu istuin toimistossa tietokoneen ruutu auki. Pääsiäinen kummitteli edelleen mielessäni. Oli perjantai ilta istuimme terassille Vernerin ja Taunon kanssa odotellen että grilliruuat valmistuisvat. Päivi (Taunon vaimo) ja Laura (Vernerin vaimo) olivat sisällä keittämässä perunoita ja tekemässä salaattia. Peetu oli vienyt Sofin kaverinsa luokse viettämään pääsiäistä vaikka olin ollut sitä mieltä että tyttö olisi ihan hyvin voinut jäädä kotiin. Mutta en kai minä voi hirveästi tyttöä estellä kun kerta nyt viihtyi täällä niin hyvin. Tauno pyöritteli pihvejä ja totesi ruuan olevan valmista juuri kun Päivi asteli sisältä kertomaan saman asian.

    Menimme keittiöön ja nautimme hyvin ruuan muutaman oluen kera. Menin laittamaan ulkosaunan tulemaan ja katselin järvelle. Jäät olivat melkein kokonaan sulaneet kiitos lämpimien kelien joten jos joku uskalsi hän saisi käydä uimassa. Juuri kun olin saanut pesän syttymään ja astelin kohti taloa Verneri huusi minulle että Sofi yrittää soittaa.
    Kurtistin hieman kulmiani mutta ehkä tyttö halusi vain lisää rahaa jotta voisi ostaa lisää herkkuja tai sipsejä. Otin puhelimen käteeni ja painoin vihreän luurin kuvaa.

    ”Otsomäen poliisista Karhunen iltaa. Mahdatteko te olla Sofia Tammisen isä, Jarkko Tamminen?”
    ”Kyllä olen, onko tytölle sattunut jotain?”
    ”Hän on reilussa humalassa. Jäi kiinni tässä kylän kieppeillä muutaman muun tytön kanssa. Pystyttekö hakemaan sen vai tuommeko hänet kotia?”
    ”Jos mahdollista tuoda olisin hyvin kiitollinen sillä olen itse ottanut ruokajuomana oluen”
    ”Toki, näemme pian”

    Seuraavat 25 minuuttia pyörin levottomana paikoillaan. Sofi oli kovasti sanonut että Katarinan luona olisi vanhemmat kotona ja he aikoivat pitää leffailtaa. Olin huono isä kun olin uskonut niin mutta kun Sofi on aina ollut niin kiltti. Muut yrittivät kovasti sanoa että en ollut huono isä mutta silä minusta kovasti tuntui.
    Pian poliisi auto kaartoi pihaan ja sieltä nousi kaksi tunnusomaisiin vaatteisiin pukeutunutta miestä. Laura ja Päivi ottivat tytön vastaan joka oksensi kauniissa kaaressa pusikkoon. Jessie oli jo menossa haistelemaan kun käskin sen menemään sisälle.
    Juttelin hetken poliisien kanssa ja nämäkin totesivat etten ollut huono isä, sillä kaikille voi tapahtua noin. Toinen poliiseista tokaisi että hänen tyttönsä oli myöskin tehnyt näin eikä se auttanut vaikka isä oli poliisi. Silloin osa painosta tipahti sydämmeltäni.

    Kun poliisit olivat poistuneet lähdin itse sisälle. Päivi ja Laura olivat laittaneet Sofin nukkumaan ja lupasivat vahtia tyttöä kun menisimme saunaan miesten kesken. Tyttö oli niin väsynyt eikä hänen kanssaan kannattaisi puhua. Antaa nukkua pahan olon pois. Istuin saunanlauteilla ja silloin Verneri ja Tauno kertoivat kuinka vaikea esim. Peetu oli ollut samoin kun Taunon toinen poika Tahvo joka nykyään oli palomies. Ehkä tästä kaikesta selvittäisiin vai selvittäisiinkö? Aika näyttää.

    *Unohdin vaihtaa näköjään hahmoa 😀 kuvitelkaa tää kuitenkin Jaken asiaksi 😀

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1541

    Jilla
    Osallistuja

    Tyttöjen reissu Vaasaan

    Eira oli aiemmin esittänyt toiveen päästä Vaasaan shoppailureissulle. Lopulta tyttö oli myös avautunut omasta elämästään paljon ja päätynyt kuorimaan kanssani perunoita ruokaa varten. En kertonut Eiralle mutta olin varmistanut Inarin kautta että varmasti oli okei ottaa ja viedä tyttö reissuun.
    Inari oli vastannut myöntävästi joten seuraavan aamuna ajoin heidän talonsa pihaan josta pian hieman hämmentynyt Eira saapui auton luokse.
    ”Oletko valmis lähtemään reissuun” kysyin hymyillen.
    ”joo,JOO!” tytön ilme kirkastui ja tämä juoksi sisälle hakemaan laukun ja takin. Tosin sain odottaa hetken aikaa sillä tyttö laittautui hieman.
    Kun käänsin auton nokan kohti Vaasaa.

    Auto matka meni jutellessa ja Eira soitti Bluetoothin kautta omia lempibiisejään. Vaikka Vaasaan ei nyt pitkä matka ollutkaan olin varannut meille täytetyt sämpylät ja mansikkapillimehut. Ne upposivat tyttöön oikein hyvin ja pian saavuimmekin kauppakeskukseen. Ajoimme auton parkkiin ja lähdimme seikkailemaan. Olin vielä varmistanut Eiralta että kelpaisin shoppailuseuraksi ja tyttö saisi toimia makutuomarina. Sovittelimme vaatteita ja kiersimme eriliikeitä pitkän tovin. Eiran käsivarsilla roikkui niin newyorkerin kuin glitterin ja muutaman muun vaateliikkeen kassi. Itse olin löytänyt uuden kevät takin ja hevosvarusteliikkeessä pyörähtäessä ostin molemmille pojilla uudet riimut, satulahuovan Ketkulle ja uudet kuolaimet Onnille.

    Nälkä alkoi kiertää molemmilla mahassa joten päädyimme syömään mäkkäriin. Tarjosin ruuat tytölle sillä hänen rahapussissaan kilisi vain pari vaivaista kolikkoa. Tyttöä alkoi huolettaa rahan vähäisyys mutta lupasin tälle palkkaa jos auttelee keittiössä kun tarvitsee. Pian löysimme autolle ja pakkasimme tavarat takakontiin. Matka takaisin Otsonmäelle meni yhtä hyvissä tunnelmissa kuin menomatkakin. Palautin Eiran kasseineen kotiin ja ajoin itse Hopiavuoreen. Eira oli kuin kaivattu pikku sisko sillä olin itse kasvanut aina poikien keskellä.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1469

    Jilla
    Osallistuja

    Olin päättänyt pitää työpuhelimen auki myös pääsiäisenpyhinä ajatellen ettei sieltä tulisi ehkä kuin yksi tai kaksi keikkaa. Noh väärin ajateltu sain olla reissussa yötä myöten perjantaista sunnuntaihin. Noh työt oli tehtävä kun kerran oli luvattu ja olisihan se mukava tienesti. Ostaisinkohan Hellolle jotain kivaa vai veisinkö miehen leffaan. Sillä meidän treffit siellä lintutornilla olivat olleet aivan upeat. Palasin yhä uudelleen siihen hetkeen kun olimme sinne kiivenneet ja katselleet maisemia. Tunsin vieläkin Hellon huulet kaulallani ja kädet lanteillani. Huokaisin syvään ja käännyin Hopiavuoren pihaan. Oli maanantai iltapäivä olin käynyt Vaasassa heti aamusta tekemässä yhden ”hätäkengityksen” kisoihin lähtevölle ponille joka oli onnistunut edellisenä iltana irroittamaan kengän riehuessaan tarhakaverin kanssa.

    Parkki paikalla oli tuttuja autoja ja muutama vähän vieraampi. Tiituksen polkupyörä nojasi talon seinää vasten, Nelly piti avoimien ovien päivää eli ilmeisesti tuuletti asunto autoa, sillä ovi oli auki muttei naista näkynyt missään ja kauempana huomasin Alman ratsastamassa Dipsiä. Lukitsin auton ovet ja astelin suoraan talliin jossa seisoi Hello Typyn karsinassa ja hieman kauempana Eetu jututti jotain ulkomaalaisen näköistä miestä. Jaahas oliko Hopiavuoreen tullut ulkomailta asti vieraita.
    Nojasin Typyn karsinan oveen ja tervehdin Helloa joka hieman säpsähti mutta minut huomatessaan hänen huulilleen muodostui tuttu hurmaava hymy. Menin Typyn karsinaan ja taputin tammaan hellästi kaulalle.
    ”Sinä vain kaunistut joka päivä enemmän” kuiskasin tammalle.

    Livautin Hellon poskelle hellän suukon ja halasin miestä. Tämä nappasi minut hetkeksi syleilyynsä mutta totesi että pitäisi jatkaa Typyn hoitamista. Nyökkäsin ja olin jo poistumasta karsinasta mutta mies halasi minua hieman takaapäin ja painoi suukon hiusteni sekaan. Jatkoin matkaa ulos tarhoille ja olin törmätä Dipsiä taluttavaan Almaan.
    ”Anteeksi olin vähän ajatuksissani” sanoin ja katselin tyttöä.
    ”Ei se mitään” tyttö sanoi hymyillen ja ohjasin Dipsin tallin ovista sisään. Pysähdyin Ketkun tarhanportille ja yllättävä kyllä se tuli jopa tervehtimään.
    ”Hei poika, anteeksi että olen ollut näin paljon poissa eikä kukaan ole kerennyt sua liikuttamaan. Mennään huomenna pitkälle maastolenkille. Otetaan vaikka eväät mukaan.”sanahdin orille ja kaivoin sokerin palan taskunpohjalta.
    Seuraavaksi siirryin Onnin tarhalle jossa tämä tuli tarhakamujen kera kerjäämään herkkuja.
    ”Pojat, pojat”sanoin nauraen kun jokainen kurkotteli minua kohti. Valitettavasti jouduin tuottamaan pettymyksen kaikille sillä viimeinen sokerinpala oli kadonnut Ketkun suuhun. Jäin nojailemaan aitaa vasten ja katselemaan kun pojat riehuivat keskenään. Onniakin pitäisi keretä viemään eteen päin. Jospa huomenna pääsisimme ravaamaan liinassa ja kokeilemaan vähän laukkaa ratsastajan kanssa.

  • vastauksena käyttäjälle: Hello hello, Hello #1414

    Jilla
    Osallistuja

    Rakastan Helloa hahmona ihan todella paljon ja sun kirjoitus tyyli on aivan mahtava! 🙂

  • vastauksena käyttäjälle: Kouluvalmennus 4.5 #1399

    Jilla
    Osallistuja

    Jilla – Ketku. Voitas tulla kokeilemaan riittääkö kummankaan kunto pitkästä aikaa valmennukseen 😀

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1365

    Jilla
    Osallistuja

    Olin vienyt kissat aamulla eläinsuojaan sillä olin todella unohtanut että Eetu oli niille pahasti allerginen. Olin käynyt ostamassa kassillisen pesuaineita ja tarvikkeita jotta voisin putsata talon lattiasta kattoon. Hello oli ilmeisesti eri mieltä siivoamisesta ja kadonnut omille kämpilleen Eetu mukanaan. Olin vienyt kissojen käytössä oleen viltiti ja muut irrotettavat pesulaan sillä siellä ne lähtisi parhaiten puhtaaksi. Liatoin pyykinpesukoneen pyörimään kannoin kaikki matot pihalle tuulettumaan ja aloitin puunaamaan.

    Kukaan ei ilmeisesti uskaltanut tulla sisälle kahville ettei joutuisi siivoamaan. Ehkä se oli parempi niin että tallitupaakin käytettäisiin joskus. Laitoin pyykkit kuivumaan ja rupesin seuravaaksi luuttuamaan. Välissä laitoin lihapadan hautumaan uuniin ja jatkoin töitäni. Olin aloittanut klo.10 siivoamaan ja kello näytti 16.00 kun koko talo tuoksui mäntysuovalta ja missään ei ollut kissan tai edes koiran karvaa. Noa oli luvannut tuoda pesulasta tullessaan kaikki irto tavarat ja Jake pessyt kaikki matot ja nostanut ne kuivumaan. Onneksi oli aurinkoinen päivä joten kaikki alkoi aikalailla olemaan kuivaa kun siirtelimme mattoja takaisin lattialle ja huonekaluja paikoilleen.

    Kun talo oli putipuhdas ja ruuan tuoksu täytti vasta siivotun talon. Pian keittiöön lipui porukkaa ilmeisesti ruuan toivossa. Onneksi olin tehnyt reilusti. Nostin kaksi lihapataa pöytää, ison kattilallisen perunoita, salaattia ja paistoin raakapakastamiani sämpylöitä. Viimeisenä muttei vähäisempänä saapui Hello ja Eetu. Pahoittelin Eetulle eilistä mutta tätä ei kuulemma haitannut ainakaan hirveästi mutta minua hävetti silti.

    Otin itsekkin ruokalautaselle ja menin istahdin keittiön nurkkaan jakkaralle. Tosiaan ehkä Eetu tarvitsisi isomman keittiöpöydän että kaikki mahtuisivat ketkä ikinä piipahtaisivat käymään. Paikka oli minulle onni koska sain tehdä ruokaa ja leipoa eikä mikään jäänyt koskaan syömättä.

    Kun kaikki olis siivottu ja ihmiset siirtyneet kotiin tai olohuoneseen makoilemaan täyden mahansa viereen astelin hiljaa ulos. Oletin ettei kukaan olisi huomannut että poistuin hetkeksi. Saavuin talliin jossa oli hiljaista. Ilta talli oli jo tehty mutta halusin käydä tervehtimässä poikia. Avasin tallin oven ja sytytin vain vähän valoja jotten häiritsisi ketään. Menin ekaksi Onnin karsinaan joka ktsoi minua jo hieman unisesti mutta otti vastaan rapsutukseni ja tarjoamani leipäpalasen. Ketku vain esitteli minulle kaunista takamustaan.

    Olin jo laittamassa tallin ovea lukkoon kun tunsin tutut kädet lanteillani.
    ”Ihmettelin mihin katosit”mies kuiskasi vetäen minut paremmin syliinsä.
    ”Halusin vain vähän hengähtää”sanoin ja nojasin päällä miehen olkaa vasten.
    Tähdet tuikkivat tummaa yötaivasta vasten kun seisoimme siinä minä turvassa Hellon käsivarsilla. Olin niin ihastunut mieheen mutta en osannut sanoa sitä ääneen.
    ”Hello…”sanahdin ja käännyin mieheen päin.
    ”Mä pidän susta tosi paljon”sanoin painaen pääni miehen rintaa vasten sillä uskoin naamni olevan ihan punainen.
    ”Tiedän, minäkin pidän sinusta”mies vastasi ja sydämmeni oli lentää ulos rinnastani. Lämmin tunne valahti päästä varpaisiin kun mies veti minut hellään suudelmaan. Siinä me olimme kaksi ihastunutta kaunis tähtitaivas kattonamme.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1329

    Jilla
    Osallistuja

    Hellon ja minun salaisuus ei ollut salaisuus varmaan enää kenellekkään mutta emme olleet kuitenkaan virallistaneet mitään kenellekkään. Aina kun näin miehen hymy nousi korvasta korvaan ja sydämmessä tuntui ihanan lämmin fiilis. Olin koko aamupäivän leiponut kaikenlaisia herkkuja, keksejä, muffinseja ja ison suklaakakun. Leivoin melkein aina kun olin hyvällä tuulella ja nyt olin. Tanssahtelin keittiössä kun Hello saapui sinne ja nappasi minut haliin. Poskeni punertuivat kun mies suukotteli poskiani.
    ”Täällä tuoksuu todella hyvälle” Hello sanoi ojentaen käden kohti keksi peltiä.
    ”Ei, ei äläpäs ota. Nämä ovat tehty Noan nimipäivän kunniaksi”sanahdin ja nappasin hellästi miehen ojennetusta kädestä kiinni. Hello katsoi minua sellaisella koiranpentu ilmeellä etten voinut vastustaa joten annoin miehelle keksin ja muffinsin.

    Rupesin kuorruttamaan kakkua Hellon mussuttaessa herkkuja. Pian kaikki oli valmista. Eetu oli hakenut pienet eväät porukalle pihalle jotta kukaan ei ryntäisi sisään ennen lupaa. Lähdin pihalle pyytämään ihmiset kahville sisälle kun huomasin kissat. Innostuin niin että oli pakko päästä paijjaamaan ja sainkin pian tietää olevani niitten huoltaja. Lähdimme porukalla sisälle ja vein kissat olohuoneeseen. Lepäämään. Vein niille juotavaa ja vähän tonnikalaa koska muuta ei tähän hätään ollut. Muut olivat menneet ihastelemaan keittiöön kattausta herkkuineen.
    ”Mitä varten nämä ovat?”Nelly kysyi.
    ”Noan nimipäivän kunniaksi”hymyilin ja rupesin laskemaan kahvia kuppeihin.
    Pian koko tupa oli täynnä ääntä. Pian sinne saapui myös Annika, Heli ja Noan äiti. Hän oli yllätysvieras ja alunperin keksinyt idean ja ottanut yhteyttä Eetuun.

    Kaikki vaikuttivat tyytyväiseltä ja onnellisilta joten lähin tarkastamaan kissojen tilannetta. Siellä mamma poikasineen nukkuivat onnellisena.
    ”Ne tarvitsevat nimet”tuumin itseksni ja istahdin sohvalle miettimään. Mamma kissa huomasi minut ja hiippaili lastensa ohi minua luokseni. Se kiipesi syliini ja käpertyi siihen kehräämään.
    ”Nyt olet turvassa, kiitos Jaken ja Dipsin”sanoin kissalle joka otti paremman asennon sylissäni.
    ”Kävisikö Meirami nimeksesi ja lapsesi saavat olla Kaneli ja Kumina?”kysin kissalta.
    ”Ne kuulostavat hyvältä”Hello sanoi takaani hymyillen.
    Meirami siirtyi takaisin pentujen luokse ja alkoi pesemään niitä uolellisesti. Sekin vaikutti tyytyväiseltä lastensa nimiin. Mielikki tuli olohuoneeseen häntä vispaten ja huomasi pian kissat. Se meni hyvin varoen niiden luo jolloin Meirami katsoi Mielikkiä ja haisteli tätä varoen. Mielikki tuli luoksemme kerjäämään rapsutuksia. Lisää tälläisiä onnistuneita päiviä.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1259

    Jilla
    Osallistuja

    Hello oli noussut hakemaan aamupalaa joten pystyin itse käymään vessassa. Katsoin itseäni peilistä pörröinen pääni oli entistä pörröisempi ja eilisen päivän ripsiväritkin olivat hieman valahtaneet poskelle. Pesin kasvoni kylmällä vedellä ja astelin sitten takaisin huoneeseeni jossa Hello oli leipä pinon ja kahden kahvikupin kanssa. Hymy nousi korviin asti jos ei pidemmälle kun mies raotti peittoa että pystyin sujahtamaan tämän syleilyyn. Kiedoin sormeni kahvikupin ympärille ja painoin suukon Hellon poskelle. Sisimmässäni oli todella lämmin fiilis ja Hellon kroppa lämmitti minua vielä enemmän. Olin niin onneni kukkuloilla miehen sylissä oli niin hyvä olla etten haluaisi poistus ollenkaan. Jerusalemkin ilmestyi huoneeseeni kärkkymään osaansa aamupalastamme. Annoin sillä vähän kinkkua viimeisestä leipäpalastani josta koira kiitti piiskaamalla hännällään työtuoliani.

    Hello poistui vessaan Jerusalem kannoillaan kun itse jäin kurkkimaan ikkunasta pihalle. Lunta oli tullut yön aikana sen verran että nurmikko oli saanut valkoisen hunnun. Pilvet roikkuivat harmaana massana koko maiseman yllä mutta ei hevoset siitä välittäneet. Onni oli saanut yllytettyä tarhakaverit leikkiin ja pojat juoksivat tarhassa ihan Onnessaan. Ketku mökitti ylhäisessä yksinäisyydessään mutta seurasi tarkasti muiden touhuja. Ehkä se kuvitteli olevansa joku diktaattori joka seurasi omasta linnoituksestaan alamaisiaan. Hello saapui takaisin huoneeseen hyväntuulisesti vislaillen. Mies painoi oven kiinni perässään ja kaatoi minut sängylleen.

    ”Hello, joku voi kuul…” en saanut sanottua loppuun kun mies hukutti minut suudelmiin. Annoin käteni vaeltaa miehen paljaalla yläkropalla tämän sujauttaessa kätensä paitani alle. Jännittikö minua? Jokainen miehen kosketus aiheutti kylmiäväreitä ympäri kehoani. Suudelmat muuttuivat kiihkeämmäksi ja upotin sormet miehen kiharoihin. Yksi pieni kiekura kutitteli poskeani kun miehen huulet valuivat huuliltani kaulalleni. Kosketus tuntui hyvältä ja vähän kerrallaan himoitsimme vielä enemmän toisiamme. Välissämme ei enää ollut kangasta vain me kaksi jakamassa rakkautta. Aika vain katosi enkä ehkä koskaan haluaisi palata todellisuuteen. Pian makasimme vierekkäin hieman hengästyneenä mutta sitäkin onnellisempana tai ainakin minä olin.

    Koko talo oli hiljainen kun hiippailimme suihkuun. Haalea vesi tuntui hyvältä iholla ja miehen sormet hieromassa saippuaa selkääni. Olisin halunnut pyytää miestä nipistämään minua sillä mitä jos kaikki olisikin vain unta ja heräisin kohta herätyskellooni tajuten etten olisi juuri kokenut elämäni parhainta rakastelua tai edes tunnetta kun joku halusi olla lähellä.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1232

    Jilla
    Osallistuja

    Astuin ulos talon ovesta ja ei kaukaan kun Nelly tuli minua vastaan ja alkoi utelemaan tästä jello juttua. Siis meinasiko nainen tuolla minua ja helloa? Oliko nainen kateellinen? Oliko sillä ja Hellolla jotain juttua? Kysymykset jäivät pyörimään päähäni kun lähdin kävelemään kohti tallia kun taas Nelly suuntasi sisään kahville. En ollut kerennyt vielä muodostamaan minkäänlaista mielipidettä Nellystä mutta tällä hetkellä koin pientä’ katetutta olettaen että tämä haluaisi myös Hellosta jotain. Kävin hakemassa Onnin riimun ja menin hakemaan sen tarhasta. Onni tuli heti luokseni kun rapistelin taskussani olevaa tyhjää karkkipaperia. Menimme sisään talliin jossa oli hyvin hiljaista. No eihän kello toki ollut vasta kuin 16.00 joten aamutalli oli tehty ja kaikki olivat poistuneet kahville tai töihin. Onni oli todella hermostunut ja steppaili käytävällä edes takaisin. Laitoin radion päälle ja aloin laulamaan biisien mukana. Uskalsin laulaa biisien mukana sillä ketään ei ollut tallissa. Tosin jos olisin tiennyt Hellon olevan tallituvassa olisin pysynyt hiljaa ei sillä että laulu ääneni olisi kamala olinhan joskus opiskellut laulamaan mutta siitäkin oli niin paljon aikaa.

    Onni alkoi pikku hiljaa rauhoittumaan harjausten ja laulun myötä. Oli minulla niin hieno 3-vuotias. Asettelin satulan oikealle paikalle ja lähdin hakemaan suitsia. Juuri kun olin kävelemässä tallituvan ohi kuulin sieltä kolinaa. Kuka siellä oli ja onko se ollut siellä koko ajan kuuntelemassa laulamistani. Uskaltaisinko mennä kurkistamaan jos vaikka Noa olisi päiväunilla Mielikin kanssa tai Eira oli siellä lukemassa vanhoja hevoslehtiä. Onni seisoi nätisti paikoillaan joten päätin mennä kurkistamaan. Raotin tallituvan ovea ja näin Hello istumassa kansio sylissään.
    ”Hei, haluaistko auttaa mua”kysyin ja katsoin hieman miestä joka taisi säikähtää olemassa oloani. Mies vaikutti epäröivän hetken mutta suostui mukaani. Olikohan sittenkin väärin suudella tätä jospa sillä olikin Nellyn kanssa jotain. Menimme alas Onnin luo ja laitoin sille suitset ottaen mukaani kypärät ja juoksutusliinan. Suuntasimme kentälle jossa aloitin eka juoksuttamalla Onnin.

    Sitten annoin liinan Hellolle ja nostin jakkaran pysähtyneen Onnin viereen. Poika haisteli sitä kiinnostuneena mutta pysyi nätisti paikoilaan Hellon pidellessä sitä kiinni. Laitoin jalan jalustimeen ja varovasti siirsin painoa sille jolloin Onni hieman jännittyi. Kehuimme molemmat Onnia ja hetken painon siirtelyn jälkeen uskalsin istahtaa orin selkään. Aluksi se katseli hieman ihmeissään mitä tein sen selässä mutta oletin jotain voimakkaampaa reaktiota. Lähdimme kävelemään kentän ympäri rauhallisesti samalla silitellen ja kehuen poikaa äänellä. Hetken aikaa touhusimme kentällä kunnes nousin als selästä tämä saisi riittää tälle päivälle. Olin kompastua mutta Hello sai minusta kiinni.
    ”Hello, haluaisitko jäädä yöksi”kysyin ja katsoin miestä hieman toivekkaasti.
    ”No tota en mä oikein tiedä kun kotona olisi paljon tekemistä”mies tokaisi.
    ”Ai, aivan. Kiitos kun autoit”sanahdin ja lähdin kävelemään Onnin kanssa pois kentältä.
    Purin Onnin varusteista ja vein tarhaan. Sydämmessäni oli ikävä pisto koko ajan. Ehkä kaikki olikin sittenkin vain jonkinlaista kulissia. Kun olin asettelemassa loimia takaisin hyllyyn kun tunsin jonkun keitovan kädet ympärilleni.
    ”Jos tarjous on edelleen voimassa niin voisin minä sittenkin jäädä”Hello sanoi ja painoi huulet hellästi kaulaani vasten. Käännyin ympäri ja katsoin miestä suoraan silmiin.
    ”Se tarjous on aina voimassa sulle”sanahdin pienesti hymyillen.

    Täytyisi olla kuitenkin varovainen en haluaisi rikkoa itseni tai sydäntäni uudelleen. Iltatallin tekijät saapuivat joten oli meidän aika poistua. Söimme iltaruuaksi lihapataa ja perunaa jonka jälkeen poistuimme huoneeseeni. Liatoin netflixin päälle ja annoin Hellon tutkia huonettani. Erityisesti miehen huomion kiinnitti vanhoihin kuviin työpöydälläni. Vaihdoin yövaatteet päälleni ja käperryin Hellon kainaloon peiton alle katsomaan Netflixiä. Hellon sormet sivelivät hiuksiani, tämän keho lämmitti muakvasti omaani. Juuri ennen nukahtamista vaihdoimme vielä hyvänyönsuukot. Voisko tästä tulla sittenkin jotain.

    • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta, 7 kuukautta sitten  Jilla.
  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1197

    Jilla
    Osallistuja

    Noa oli verrytellyt Flidaisin kevyesti sillä tänään se pääsisi minun hierottavaksi. Olin ollut niin kiireinen koko loppuviikon että olin vain käynyt kotona nukkumassa. Flidaisin musta-valkoinen karva kiilsi Noa pitää siitä todella hyvää huolta. Aloitin hieromaan kaulan alueelta pehmein pyörivin liikkein. Aluksi tamma hieman jännitti mutta hetken kuluttua huokaisi ja rentoutui. Eteni hitaasti mutta varmasti kohti takapäätä. Flidais oli oikea unelma hierottava verrattuna niihin hevosiin joita usein hieroin. Niihin lukeutui mm. hermoraunioita puoliverisiä, vilkkaita pikku poneja ja äksyjä pappahevosia. Ainut mihistä tamma oli jumissa oli ristiselän vierestä. Jumi oli kuitenkin pieni ja se pehmeni hyvällä hieronnalla.

    Olin juuri siirtymässä jalkojen venyttelyyn kun kuulin äänen takaani semmoisen ihmisen jota en olisi halunnut kuulla. Käännähdin katsomaan äänen suuntaan ja siinä seisoi Peetu talikko kourassaa. Mies hymyili sitä samaa hymyään minkä oli minulle aiemmin kaupassa väläyttänyt.
    ”Mitäs, mitäs täällähän näkee tuttuja” mies tokaisi.
    ”Mitä sä täällä teet” sain puserrettua sanat huulteni välistä.
    ”Mun kummisetä pakotti mut tulemaan siivoamaan sen hevosen tarhaa” mies tokaisi ja nosti hieman kädessään olevaa talikkoa. Juuri kun olin avaamassa suutani Jake B saapui talliin ja esitteli meidät. Olisin niin kovasti halunnut sanoa jotain mutta tyydyin vain nyökkäämään tällä. Pian miehet katosivat pihalle. Oliko tuo oikeasti sukua Jakelle. Ei voisi uskoa.

    Flidais katsoi minua kauniilla silmillään ja oloni parani edes hieman. Kun olin saanut hierottua tamman kokonaan käärin sen fleeceloimeen ja laskin tarhaan. Kauempana Jake B ja Peetu lappasivat paskaa Dipsin Ja Mörrin tarhasta. Ainakin poika oli päässyt paskaduuniin. Naurahdin tällä hieman itseksini ja lähdin tuvalle. Sisällä tuoksui tuore kahvi ja eilen leivotut keksit (olin leiponu 6 pellillistä jotta niistä riittäisi muillekkin kuin Hellolle) koristavat tuvan pöytää. Eetu, Noa ja Nelly istuvat takana kuistilla kahvi kupit käsissään katsellen koirien telmimistä. Mielikin lisäksi siellä oli myös Jerusalem ja Jaken Jessie koira. Missähän Hello mahtoi olla sillä ei tätä tallissakaan ollut näkynyt. Kaadoin itselleni kupin kahvia ja nappasin pari keksi mukaan. Ajattelin että saisin vaikka hetkisen katsottua Netflixiä rauhassa. Kun pääsin olohuoneedeen huomasin Hellon jo olevan telkkarin äärellä.

    Tervehdin miestä ja istahdin tämän viereen sohvalle. Tv:ssä pyöri joku länkkäri elokuva.
    ”Yritän tässä kerätä tietoja jotta voisin kysellä tai keskustella Jaken kanssa paremmin” Hello totesi ja osoitti pientä vihkoa ja kynää käsinojalla. Olihan se ihan hauska idea. Kurotin viltin luo ja vedin sen päälleni mutta pian joku nyki sitä myös itselleen.
    ”Hello mitä sä teet?” kysyin mieheltä. Yritin näyttää vihaiselta mutta sekös sai miehen innostumaan lisää. Pian löysin itseni miehen kainalosta ja makoilimme saman viltin alla. Muut viltit olivatkin varmaan terassilla olevan porukan lämmikkeenä. Painoin pääni Hellon rintakehälle tuntien miehen sydämmen sykkeen samalla kun tämä alkoi silittämään pörröistä tukkaani. Hetkeksi maailmassa ei ollut kuin me kaksi ja netflix. Nostin päätäni sen verran että tavoitin miehen katseen omallani ja se mitä tapahtui seuraavaksi sai sydämmeni jättämään ainakin kaksi lyöntiä välistä. Hellon pehmeät huulet kohtasivat omani ja viipyilivät siinä hetken kunnes irtaantuivat jättäen huulilleni maun vadelma kekseistä ja kahvista. Hyvin varoen suutelin miestä uudestaan niin kuin se olisi ollut maailman haurain asia jonka liian kova kosketus voisi särkeä.

    Hetkemme särkyi kun Jerusalem juoksin sisään suoraan isäntänsä syliin häntä vatkaten. Siirryin hieman kauemmas sillä koiran perässä valuivat myös Noa, Eetu ja Nelly jotka tiedustelivat olisimmeko valmiita katsomaan jonkun leffan. Pian olohuone taas hiljeni ja kaikki keskittyivät ruudun tuijottamiseen. Olisin halunnut käpertyä takaisin Hellon kainaloon mutta en halunnut muiden juoruavan koska emmehän me olleet mitään ainkaan vielä.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1166

    Jilla
    Osallistuja

    Olin miettinyt koko päivän eilistä päivää ja Helloa. Olin ehkä hieman ihastunut vaikken haluaisi myöntää mitään. Mitä jos alkaisimme seurustella ja kaikki menisikin mönkään joten voisimmeko käydä samlla tallilla enää. Pääni oli niin täynnä ajatuksia ja mietteitä että oli saatava ne jollain tavalla tyhjentymään. Astelin keittiöön jossa istui Eetu ja Noa. Nappasin kahvikupin kaataen siihen kahvia ja istahdin Eetun viereen.
    ”Arvatkaapa mitä pojat! Me lähdetään maastoon eikä mitään muttia”sanahdin ja vilkuilin näytä. Yllättävä kyllä molemmat suostuivat ehdotukseeni. Menimme pihalle haimme ratsumme talliin. Eetu lähti mukaan Jussilla, Noa Flidaisella ja minä Ketkulla.

    Matkamme alkoi tallin takaa lähtevällä metsäpolulla.Ainoana tammana matkalla Flidais tuli viimeisenä, Minä menin keskellä ja Eetu ensimmäisenä Jussilla. Pulputimme hyvän tuulisesti kaikesta maan ja taivaan välillä. Lupasin pojille että voisin opettaa heille muutaman hieronta liikkeen jotka tekisivät hyvää hevosille. Kävimme kaikki askellajit läpi. Laukatessa tuuli tarttui hiuksiin ja viima sai vedet kiehoamaan silmiin. Tämä vasta oli elämää hevosia, hevosia ja tallielämää ihanassa Hopiavuoressa.

    Kun olimme päässeet takaisin tallille hoidimme hevoset ja näytin pari lupaamaani hieronta liikettä josta minulle muistui mieleen että täytyisi laittaa ilmoitustaululle viesti vapaista hieronta ajoista. Kun olin vienyt lapun paikoilleen ja siirtänet hevoset nauttimaan kevät auringosta laitumelle istahdimme tallin seinustaa vasten ottamaan aurinkoa.

  • vastauksena käyttäjälle: Jillan päiväkirja #1133

    Jilla
    Osallistuja

    Istuimme koko porukalla keittiössä tai ainakin melkein kaikki jopa uusin tulokas joka oli itsensä Jakeksi esitellyt istui kahvikuppi nenänsä edessä Eetun vieressä. Hello istuskeli vieressäni ja oli mainninnut ääneen että kanaa ja riisiä tekisi mieli. Inari oli ollut yllättävän kiinni puhelimessaan ettei edes ollut huomannut aluksi Eiran koputtelevan Noan proteesia. Hello nousi vierestäni ja poistui jääkaapin kautta olohuoneeseen. Nousin itsekkin vieden kahvikupin tiskikoneseen. Samalla Jakekin nousi ja sanoi että lähtisi ratsastamaan Dipsillä jolloin Eiraan tuli vauhtia. Tämä kysyi saisiko lähteä miehen mukaan tai jopa ratsastaa hetken Dipsillä. Huomasin miehen nyökkäävän vain vastaukseksi ja asteli pihalle Eira perässään. Sen huomatessaan Inarikin pinkoi heidän peräänsä.

    Astelin itse olohuoneeseen ja katsoin Helloa. ”Oletko valmis lähtemään sinne kauppaan?” kysyin ja pörrötin miehen hiuksia. ”Toki” kuului miehen suusta ja pian astelimme kohti autoani. Ei kauaakaan kun olimme kylillä ja kaupan pihassa. Seilasimme aikamme kaupan hyllyjen välissä kunnes löysimme oikean kanan ja sopivat tarvikkeet sen valmistukseen. Olimme päätyneet siihen tulokseen että tekisin hapanimelä kanaa ja tahmeaa riisiä. Olimme karkkihyllyllä valikoimassa illaksi karkkeja sillä olimme päättäneet että yllätäisimme Eetun ja muut pitämällä illalla leffamaratonin herkkujen kera. Hello jäi miettimään mitä sipsejä otettaisiin kun minä menin hakemaan coca-colaa. Juuri kun olin ottamassa pulloja hyllystä kuulin tutun äänen vähän kauempaa. Vilkaisin olkani yli ja siellä se seisoi Pepsodent-Peetu kädet jonkun blondin lantion ympärillä. Sydämmeni jätti muutaman lyönnin välistä mutta en oikein tiennyt minkä takia.

    Hello saapui juoma hyllylle ja kysyi oliko kaikki hyvin. Juuri silloin Peetu kääntyi ja katseemme kohtasivat. Mies vain hymyili ja ohjasi itsensä ja blondin eukon kohti kassoja. Sanoin Hellolle kaiken olevan hyvin ja menimme myös kassoille vaikken olisi ehkä halunnut. Kun näkökenttäni taas tavoitte Peetun ja Blondin akan nojasin hieman enemmän Helloa kohti. Halusin kadota miehen varjoon tai vajota maan alle. Maksoimme ostokset ja kiirehdin autolle Hello kannoillani. Hello alkoi automatkalla udella lisää mihin minulle tuli kiire joten paljastin miehellä koko jutun baari illasta ja sen tapahtumista. Helloa näytti jopa hieman naurattavan joten tökin miehen kylkeä jolloin tämän nauru vielä yltyi. Pysäköin auton vakio paikalleni ja kannoimme tavarat sisään.

    Purin kaikki tavarat ja aloin tekemään ruokaa. Hello istui kettiön pöydän ääressä hymy huulillan. ”Mitä”kysyin ehkä jopa tiuskaisin sanan ulos suustani. Mutta minusta tuntui että sekös sai miehen hymyn leviämään entisestään. Yritin keskittyä vain ruuanlaittoon kun tunsin jonkun seisovan takani. Siinä oli Hello joka päätyi halamaan minua ja kiittämään kun suostuin tekemään tälle ja muille ruokaa. Käännyin ympäri ja katsoin Helloa silmiin ja olin juuri kurottautumassa suutelemaan miestä kun Noa paukkasi keittiön ovelle kysymään mitä ruokaa tänään olisi. Väistin Hellon oteesta ja aloin laittamaan ruokaa pöytään. ”Hapanimelä kanaa ja riisiä kera paistettujen kasvisten”sanahdin ja hymyilin Noalle. Pian Eetu saapui perässään Eira joka ei malttanut olla puhumatta äskeisestä ratsastus kerrasta Dipsillä ja Inari joka oli kompuroida Mielikkiin katsoessaan puhelintaan. Vilkaisin sivu silmällä Helloa joka ilmoitti kaikille yllätys leffaillasta ja sen alkamiskohdasta. Pieni hymy käväisi huulillani kun rupesin syömään lautaselleni kasaamaa ruokaa.

  • vastauksena käyttäjälle: Mitä kuuluu, Metsärinne? #1766

    Jilla
    Osallistuja

    Aivan IHANA kuva <3

  • vastauksena käyttäjälle: Cozmina #1705

    Jilla
    Osallistuja

    Jilla sopii 🙂

  • vastauksena käyttäjälle: Skotti #1698

    Jilla
    Osallistuja

    Oh aivan ihana teksti ja niin kuin Noakin sanoi minua kiinnostaa tietää lisää Milanista vaikka ehkä se tuntuu hieman uhalta. Pidän Jellosta jo niin paljon <3

  • vastauksena käyttäjälle: Nikan maailma #1697

    Jilla
    Osallistuja

    Tykkään tosi paljon tuosta linkistä instagramin sivuille. Muutenkin kiva teksti ja mahtavaa kun Onnilla on noin omistautunut vuokraaja joka varmasti on reissun jälkeen väsynyt mutta silti tulee tallille pojan kanssa touhumaan.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 73)